HS: Ehdotus: Toinen tutkinto pitäisi maksaa itse vuosimaksu jopa 10000 euroa

Vierailija kirjoitti:

No jos tähän mennään, niin valtion pitäisi sitten ottaa todellista vastuuta aloituspaikkojen määrästä, jotta ne vastaisivat kunkin alan työllisyystilannetta.

Esim. tiedän pilvin pimein biokemistejä (allekirjoittanut mukaan luettuna), jotka ovat kouluttautuneet tutkinnon jälkeen eri alalle, koska tuolla alalla ei ollutkaan töitä, toisin kuin 90-luvun lopun hypetyksessä luultiin. Olisko parempi, että oltaisiin kaikki kortistossa sen sijaan, että tehdään töitä ja maksetaan veroja?

Entäs Nokia-huuman aikaan koulutetut DI:t, jotka sittemmin päätyivät kortistoon?

Miksi Sivistysala ry vastustaa sivistystä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole ongelmaa jos koulutus muutetaan maksulliseksi, jos samalla korotetaan opintorahaa niin, että se kattaa lukukausimaksun. Opiskelijan kannalta ei ole väliä, onko koulutus maksutonta vai onko siinä lukukausimaksu, jonka voi maksaa opintorahalla. Näin voisi kuitenkin paremmin ohjailla sitä, että kaikki Kelan piirissä olevat opiskelijat (eli käytännössä suomalaiset tai muusta kuin opiskelusyystä Suomessa pysyvästi asuvat) saavat yhden maksuttoman koulutuksen.

Opintotukikuukausia on vain rajallinen määrä, joten sillä ei voisi maksaa monen tutkinnon lukukausimaksuja. Voisi kuitenkin jättää oikeuden hakea opintolainaa lisäopintoihin tai toiseen tutkintoon.

Noin se voisi toimia ihan hyvin. Yksi tutkinto pitäisi kyllä riittää. Kun maailma muuttuu, niin tutkintoa voi päivittää kursseilla, mieluummin jo ennakoivasti. Joillekin aloille voisi järjestää tarvittaessa maksuto

monet täydennyskoulutukset maksaa kymppitonneja, ne on suunnattu enemmän yrityksille, sillä ei monellakaan ole varaa lähteä niitä omin rahoin opiskelee. Tämä asettaa ihmisiä eriasrvoiseen asemaan että satutko työskentelemään isossa firmassa joka kouluttaa henkilökuntaa vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toinen tutkinto voi olla aidosti tarpeellinen koska on paljon ammatteja jotka on globalisaation nimissä siirretty Kiinaan lähes kokonaan. Näitä tulee lisää tulevaisuudessa.

Onhan nyt tälläkin hetkellä mahdollista opiskella työttömyystuella, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Tämä pitää olla mahdollista jatkossakin. 

Pieni työttömyystuki ei vain paljon auta, jos lukuvuosimaksu on 10 000 e. Eihän se kata edes sitä lukuvuosimaksua ja jotain pitäis syödäkin ja maksaa vuokrat.

eri

Jos työttömällä on jo korkeakoulututkinto, niin on usein sitten myös työhistoriaa ja säästöjäkin. Työttömän ei yleensä myöskään tarvitse suorittaa kokonaista uutta tutkintoa. Riittää, kun siihen tekee vähän lisäopintoja. 

siinä tapauksessa pitäisi olla tarjolla enemmän muuntokoulutuksia, jossa saisi ns. uuden pätevyyden vaikka reilussa vuodessa aiemman koulutuksen ja työkokemuksen perusteella. Siitäkin alkaisi varmaan ulina että epäreilua nuorille.

Tämä ehdotus sysää yhteiskunnan ennalta arvaamattoman muutoksen yksilön vastuulle. On aivan arpapeliä onko nuorena valitulla alalla töitä enää 20 vuoden kuluttua. Opiskelupaikkojen määrä eri aloilla ei muutu samaan tahtiin, kun työelämä muuttuu. Itse opiskelin ns. varmalle alalle, mutta kappas valmistuttuani alan työpaikat olivat vähentyneet n. 30 prosentilla. Koulutuspaikkoja oli juuri tätä ennen lisätty ja valmistumisen jälkeen alkoi pätkä-, silpputyö- ja työttömyysjaksorumba. Itse yritin päästä kouluttautumaan lopulta uudelleen työvoimakoulutuksen kautta, mutta en päässyt, kun oli niin paljon hakijoita. Lopulta työllistyin 10 vuoden jälkeen vakituiseen työsuhteeseen alkuperäisellä alalla. 

On aivan älytöntä syyttää yksilöä siitä, että hän opiskelee väärälle alalle, kun ei kenelläkään ole sitä kristallipalloa, josta voi nähdä mitä työelämä tarvitsee tulevaisuudessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole ongelmaa jos koulutus muutetaan maksulliseksi, jos samalla korotetaan opintorahaa niin, että se kattaa lukukausimaksun. Opiskelijan kannalta ei ole väliä, onko koulutus maksutonta vai onko siinä lukukausimaksu, jonka voi maksaa opintorahalla. Näin voisi kuitenkin paremmin ohjailla sitä, että kaikki Kelan piirissä olevat opiskelijat (eli käytännössä suomalaiset tai muusta kuin opiskelusyystä Suomessa pysyvästi asuvat) saavat yhden maksuttoman koulutuksen. Opintotukikuukausia on vain rajallinen määrä, joten sillä ei voisi maksaa monen tutkinnon lukukausimaksuja. Voisi kuitenkin jättää oikeuden hakea opintolainaa lisäopintoihin tai toiseen tutkintoon.

Noin se voisi toimia ihan hyvin. Yksi tutkinto pitäisi kyllä riittää. Kun maailma muuttuu, niin tutkintoa voi päivittää kursseilla, mieluummin jo ennakoivasti. Joill

monet täydennyskoulutukset maksaa kymppitonneja, ne on suunnattu enemmän yrityksille, sillä ei monellakaan ole varaa lähteä niitä omin rahoin opiskelee. Tämä asettaa ihmisiä eriasrvoiseen asemaan että satutko työskentelemään isossa firmassa joka kouluttaa henkilökuntaa vai ei.

Niinhän ne jotkut maksaa tälläkin hetkellä. Esimerkiksi HUS maksaa psykoterapeuttiopinnot, mutta hyvinvointialue ei maksa. Mutta ei aina tarvita kalliita opintoja.

Ei sitten myöskään rahalla kahta tutkintoa. Ei toista koulutusta voi antaa VAIN RIKKAILLE.

Vierailija kirjoitti:

Tämä ehdotus sysää yhteiskunnan ennalta arvaamattoman muutoksen yksilön vastuulle. On aivan arpapeliä onko nuorena valitulla alalla töitä enää 20 vuoden kuluttua. Opiskelupaikkojen määrä eri aloilla ei muutu samaan tahtiin, kun työelämä muuttuu. Itse opiskelin ns. varmalle alalle, mutta kappas valmistuttuani alan työpaikat olivat vähentyneet n. 30 prosentilla. Koulutuspaikkoja oli juuri tätä ennen lisätty ja valmistumisen jälkeen alkoi pätkä-, silpputyö- ja työttömyysjaksorumba. Itse yritin päästä kouluttautumaan lopulta uudelleen työvoimakoulutuksen kautta, mutta en päässyt, kun oli niin paljon hakijoita. Lopulta työllistyin 10 vuoden jälkeen vakituiseen työsuhteeseen alkuperäisellä alalla. 

On aivan älytöntä syyttää yksilöä siitä, että hän opiskelee väärälle alalle, kun ei kenelläkään ole sitä kristallipalloa, josta voi nähdä mitä työelämä tarvitsee tulevaisuudessa. 

Niinhän se on nytkin arpapeliä, ja ollut ennekin, eikä se ole missään tapauksessa yksilön syy. Esimerkiksi vielä 80-luvulla Suomessa oli paljon tekstiilialan koulutuksia ja tekstiiliteollisuutta, idänvienti kukoisti, mutta globalisaation seurauksena nykyään melkein kaikki valmistus on lähtenyt halpamaihin. Pankkiala koki 2000-luvun taitteessa suuren muutoksen, työvoiman tarve väheni todella paljon teknologisen kehityksen seurauksena. Nyt tällä hetkellä varmana pidetty hoitoala on muutoksessa. Työvoima myös liikkuu maasta toiseen aiempaa enemmän. Mutta pointti on, että tarvitaanko aina kokonainen uusi tutkinto tutkinnon päälle, vai riittäisikö useissakin tapauksissa, että olisi se yksi perustutkinto pohjalla ja sitä voisi täydentää erilaisilla kursseilla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole ongelmaa jos koulutus muutetaan maksulliseksi, jos samalla korotetaan opintorahaa niin, että se kattaa lukukausimaksun. Opiskelijan kannalta ei ole väliä, onko koulutus maksutonta vai onko siinä lukukausimaksu, jonka voi maksaa opintorahalla. Näin voisi kuitenkin paremmin ohjailla sitä, että kaikki Kelan piirissä olevat opiskelijat (eli käytännössä suomalaiset tai muusta kuin opiskelusyystä Suomessa pysyvästi asuvat) saavat yhden maksuttoman koulutuksen.

Opintotukikuukausia on vain rajallinen määrä, joten sillä ei voisi maksaa monen tutkinnon lukukausimaksuja. Voisi kuitenkin jättää oikeuden hakea opintolainaa lisäopintoihin tai toiseen tutkintoon.

Noin se voisi toimia ihan hyvin. Yksi tutkinto pitäisi kyllä riittää. Kun maailma muuttuu, niin tutkintoa voi päivittää kursseilla, mieluummin jo ennakoivasti. Joillekin aloille voisi järjestää tarvittaessa maksuto

Entä jos se eka tutkinto on vaikka joku tanssitaiteen maisteri ja on vaikka jalka amputoitu. Paljonko sitä ekaa tutkintoa auttaa täydennellä sitten ja kuvitella saavansa sillä vielä töitä?

-eri

Vierailija kirjoitti:

siinä tapauksessa pitäisi olla tarjolla enemmän muuntokoulutuksia, jossa saisi ns. uuden pätevyyden vaikka reilussa vuodessa aiemman koulutuksen ja työkokemuksen perusteella. Siitäkin alkaisi varmaan ulina että epäreilua nuorille.

Ulise ihan yksinäsi. Ei kai noihin muunto- tai täydennyskoulutuksiin ikärajaa tulisi. Mutta loppuisi se jatkuva päällekkäinen ja varmasti myös turhauttava kouluttaminen. Joka alalla luullaan, että oma ala olisi jotenkin erityinen ja ainutlaatuinen, eikä samaa osaamista voisi saavuttaa missään muualla. Päällekkäinen kouluttautuminen myös maksaa. Pitäisi paljon enemmän osata hyödyntää muualla hankittua osaamista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ehdotus sysää yhteiskunnan ennalta arvaamattoman muutoksen yksilön vastuulle. On aivan arpapeliä onko nuorena valitulla alalla töitä enää 20 vuoden kuluttua. Opiskelupaikkojen määrä eri aloilla ei muutu samaan tahtiin, kun työelämä muuttuu. Itse opiskelin ns. varmalle alalle, mutta kappas valmistuttuani alan työpaikat olivat vähentyneet n. 30 prosentilla. Koulutuspaikkoja oli juuri tätä ennen lisätty ja valmistumisen jälkeen alkoi pätkä-, silpputyö- ja työttömyysjaksorumba. Itse yritin päästä kouluttautumaan lopulta uudelleen työvoimakoulutuksen kautta, mutta en päässyt, kun oli niin paljon hakijoita. Lopulta työllistyin 10 vuoden jälkeen vakituiseen työsuhteeseen alkuperäisellä alalla. 

On aivan älytöntä syyttää yksilöä siitä, että hän opiskelee väärälle alalle, kun ei kenelläkään ole sitä kristallipalloa, josta voi nähdä mitä työelämä tarvitsee tulevais

no kun ne kurssit eivät pätevöitä riittävästi työnantajien silmissä..eihän nyt kukaan tunkisi 5v tutkintoa suorittamaan jos saisi samat tiedot 1,5 kursseilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole ongelmaa jos koulutus muutetaan maksulliseksi, jos samalla korotetaan opintorahaa niin, että se kattaa lukukausimaksun. Opiskelijan kannalta ei ole väliä, onko koulutus maksutonta vai onko siinä lukukausimaksu, jonka voi maksaa opintorahalla. Näin voisi kuitenkin paremmin ohjailla sitä, että kaikki Kelan piirissä olevat opiskelijat (eli käytännössä suomalaiset tai muusta kuin opiskelusyystä Suomessa pysyvästi asuvat) saavat yhden maksuttoman koulutuksen.

Opintotukikuukausia on vain rajallinen määrä, joten sillä ei voisi maksaa monen tutkinnon lukukausimaksuja. Voisi kuitenkin jättää oikeuden hakea opintolainaa lisäopintoihin tai toiseen tutkintoon.

Noin se voisi toimia ihan hyvin. Yksi tutkinto pitäisi kyllä riittää. Kun maailma muuttuu, niin tutkintoa voi päivittää kursseilla, mieluummin jo ennakoivasti. Joill

Jos alalla ei ole töitä, niin mitkään koulutukset tuskin juuri työllistymismahdollisuuksia parantaa.

Tarkoitus on varmaan vaan tehdä hoitajien ammattin vaihtamisesta mahdotonta.

Tietenkään tätä ei voi suoraan sanoa, niin pitää kaikki toiset tutkinnot kieltää. Tuskin sellaiselta alalta, jossa on töitä ja kohtuullinen palkkaus, halutaan alaa vaihtaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noin se voisi toimia ihan hyvin. Yksi tutkinto pitäisi kyllä riittää. Kun maailma muuttuu, niin tutkintoa voi päivittää kursseilla, mieluummin jo ennakoivasti. Joill

Entä jos se eka tutkinto on vaikka joku tanssitaiteen maisteri ja on vaikka jalka amputoitu. Paljonko sitä ekaa tutkintoa auttaa täydennellä sitten ja kuvitella saavansa sillä vielä töitä?

-eri

Jos se tosiaan olisi maisteritason tutkinto, niin siihen varmasti sisältyisi muutakin kuin tanssimista. Esimerkiksi yleisiä akateemisia taitoja kuten kirjallista viestintää, tiedonhakua ja laajojen tietomäärien käsittelyä, perus toimisto-ohjelmistojen käyttöä, vieraiden kielten taitoa, ainakin virkamiesruotsi ja englanti, ehkä myös ergonomiaa, lihashuoltoa, fysiologiaa ja anatomiaa ja mahdollisesti myös tapahtumien järjestämistä ja markkinointia. Lisäksi jos tanssitaiteen maisteri olisi ollut töissäkin, niin työssäkin varmasti olisi ehkä karttunut jotain osaamista, sekä työtehtävissä että ehkä kursseillakin. Näitä kaikkia osaamisia pitäisi pystyä hyödyntämään uudessa tutkinnossa, eikä niin että kaikki aloitetaan ikään kuin nollasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

siinä tapauksessa pitäisi olla tarjolla enemmän muuntokoulutuksia, jossa saisi ns. uuden pätevyyden vaikka reilussa vuodessa aiemman koulutuksen ja työkokemuksen perusteella. Siitäkin alkaisi varmaan ulina että epäreilua nuorille.

Ulise ihan yksinäsi. Ei kai noihin muunto- tai täydennyskoulutuksiin ikärajaa tulisi. Mutta loppuisi se jatkuva päällekkäinen ja varmasti myös turhauttava kouluttaminen. Joka alalla luullaan, että oma ala olisi jotenkin erityinen ja ainutlaatuinen, eikä samaa osaamista voisi saavuttaa missään muualla. Päällekkäinen kouluttautuminen myös maksaa. Pitäisi paljon enemmän osata hyödyntää muualla hankittua osaamista. 

No siinä mielessä samaa mieltä, että olis ollut kiva jos kliinisen alan mittaustekniikan osaamista olisi voinut hyödyntää insinööriopinnoissa. Mutta kun siinä oli se etuliite kliininen, niin eivät kelvanneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noin se voisi toimia ihan hyvin. Yksi tutkinto pitäisi kyllä riittää. Kun maailma muuttuu, niin tutkintoa voi päivittää kursseilla, mieluummin jo ennakoivasti. Joill

Entä jos se eka tutkinto on vaikka joku tanssitaiteen maisteri ja on vaikka jalka amputoitu. Paljonko sitä ekaa tutkintoa auttaa täydennellä sitten ja kuvitella saavansa sillä vielä töitä?

-eri

Jos se tosiaan olisi maisteritason tutkinto, niin siihen varmasti sisältyisi muutakin kuin tanssimista. Esimerkiksi yleisiä akateemisia taitoja kuten kirjallista viestintää, tiedonhakua ja laajojen tietomäärien käsittelyä, perus toimisto-ohjelmistojen käyttöä, vieraiden kielten taitoa, ainakin virkamiesruotsi ja englanti, ehkä myös ergonomiaa, lihashuoltoa, fysiologiaa ja anatomiaa ja mahdollisesti myös tapahtumien järjestämistä ja

Samaan tapaan, kuin lääkäriksi opiskeleva hoitaja joutuu aloittamaan pohjalta, kuten muutkin lääkisopiskelijat.

Jos uusista ylioppilaista jatko-opintoihin suoraan pääsee alle 40 prosenttia hakeneista niin onhan tässä järjestelmässä jotain pahasti vialla, oli ensikertalaiskiintiötä taikka ei. Onko meillä oikeasti varaa seisottaa nuoria tyhjän panttina odottamassa milloin saa opiskelupaikan? Oisko kuitenkin niin että on tärkeämpää kouluttaa se nuori kuin joku jo aiemmin tutkinnon hankkinut?

Vierailija kirjoitti:

Ei sitten myöskään rahalla kahta tutkintoa. Ei toista koulutusta voi antaa VAIN RIKKAILLE.

Siinä tapauksessa rikkaat menevät ulkomaille suorittamaan toisen tutkinnon. Onko jotenkin parempi vaihtoehto, että rahat menee ulkomaille, vai olisiko kuitenkin parempi, että ne jäisivät Suomeen? Rikkaathan ovat kuitenkin rahansa ansainneet ja niistä verotkin maksaneet. 

Vierailija kirjoitti:

Jos uusista ylioppilaista jatko-opintoihin suoraan pääsee alle 40 prosenttia hakeneista niin onhan tässä järjestelmässä jotain pahasti vialla, oli ensikertalaiskiintiötä taikka ei. Onko meillä oikeasti varaa seisottaa nuoria tyhjän panttina odottamassa milloin saa opiskelupaikan? Oisko kuitenkin niin että on tärkeämpää kouluttaa se nuori kuin joku jo aiemmin tutkinnon hankkinut?

Jos kaikki hakevat lääkikseen ja oikikseen niin eihän se ihme ole, etteivät kaikki pääse sisälle.