HS: Ehdotus: Toinen tutkinto pitäisi maksaa itse vuosimaksu jopa 10000 euroa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos uusista ylioppilaista jatko-opintoihin suoraan pääsee alle 40 prosenttia hakeneista niin onhan tässä järjestelmässä jotain pahasti vialla, oli ensikertalaiskiintiötä taikka ei. Onko meillä oikeasti varaa seisottaa nuoria tyhjän panttina odottamassa milloin saa opiskelupaikan? Oisko kuitenkin niin että on tärkeämpää kouluttaa se nuori kuin joku jo aiemmin tutkinnon hankkinut?

Jos kaikki hakevat lääkikseen ja oikikseen niin eihän se ihme ole, etteivät kaikki pääse sisälle.

Ja jos jatkossa alanvaihto on käytännössä mahdotona, niin sillon varsinkin kaikki hakevat vain ja ainoastaan siihen unelmakoulutukseensa. Minkä tahansa paikan vastaanottaminen lukitsisi loppuelämän sille alalle.

Vierailija kirjoitti:

Jos uusista ylioppilaista jatko-opintoihin suoraan pääsee alle 40 prosenttia hakeneista niin onhan tässä järjestelmässä jotain pahasti vialla, oli ensikertalaiskiintiötä taikka ei. Onko meillä oikeasti varaa seisottaa nuoria tyhjän panttina odottamassa milloin saa opiskelupaikan? Oisko kuitenkin niin että on tärkeämpää kouluttaa se nuori kuin joku jo aiemmin tutkinnon hankkinut?

onko nykyisillä pisa-tuloksilla jotakin tekemistä asian kanssa? Eli koulusta ulos tuleva aines on yksinkertaisesti keskimäärin tyhmempää kuin aikaisemmat vuosikerrat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noin se voisi toimia ihan hyvin. Yksi tutkinto pitäisi kyllä riittää. Kun maailma muuttuu, niin tutkintoa voi päivittää kursseilla, mieluummin jo ennakoivasti. Joill

Entä jos se eka tutkinto on vaikka joku tanssitaiteen maisteri ja on vaikka jalka amputoitu. Paljonko sitä ekaa tutkintoa auttaa täydennellä sitten ja kuvitella saavansa sillä vielä töitä?

-eri

Jos se tosiaan olisi maisteritason tutkinto, niin siihen varmasti sisältyisi muutakin kuin tanssimista. Esimerkiksi yleisiä akateemisia taitoja kuten kirjallista viestintää, tiedonhakua ja laajojen tietomäärien käsittelyä, perus toimisto-ohjelmistojen käyttöä, vieraiden kielten taitoa, ainakin virkamiesruotsi ja englanti, ehkä myös ergonomiaa, lihashuoltoa, fysiologiaa ja anatomiaa ja

Samaan tapaan, kuin lääkäriksi opiskeleva hoitaja joutuu aloittamaan pohjalta, kuten muutkin lääkisopiskelijat.

Lääkis on oikein malliesimerkki siitä, miten mikään muualla hankittu osaaminen ei kelpaa. Mutta sama juttu se on hoitoalallakin, ei kelpaa sairaanhoitajaopintoihin lähihoitajakoulutuksessa hankittu osaaminen, puhumattakaan että jollain muulla alalla hankittu kelpaisi. Jos olit vaikka 20 vuotta pankissa töissä, puhuit työssä englantia ja ruotsia ja käytit joka päivä tietokonetta ja erilaisia ohjelmia, niin nollasta pitää suorittaa kaikki tietotekniikkakurssit ja kielikurssit, koska ne on hoitoalalla niin erityisiä, vai miten se meneekään ... 

Ennen sai osallistua luennoille ja siten suorittaa toisen tutkinnon, ei siihen juuri yhteiskunnan rahaa mennyt. Jos on vaikka joku atk-maisteri, niin ei sellaiselle enää töitä ole ja tiedotkin vanhentuneet. Ainakin tuttavani pääsi paljon parempaan virkaan uudella tutkinnollaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos uusista ylioppilaista jatko-opintoihin suoraan pääsee alle 40 prosenttia hakeneista niin onhan tässä järjestelmässä jotain pahasti vialla, oli ensikertalaiskiintiötä taikka ei. Onko meillä oikeasti varaa seisottaa nuoria tyhjän panttina odottamassa milloin saa opiskelupaikan? Oisko kuitenkin niin että on tärkeämpää kouluttaa se nuori kuin joku jo aiemmin tutkinnon hankkinut?

onko nykyisillä pisa-tuloksilla jotakin tekemistä asian kanssa? Eli koulusta ulos tuleva aines on yksinkertaisesti keskimäärin tyhmempää kuin aikaisemmat vuosikerrat?

Ei mitään tekemistä pisan kanssa. Johtuu vain siitä, että aloituspaikkoja on niin paljon vähemmän kuin hakijoita. Niitä ei nyt vaan riitä kaikille, eikä ole rahaa perustaa lisää aloituspaikkoja, koska se maksaa. 

Ei vastaa mitenkään nykyisen työelämän vaatimuksia, joihin kuuluu mm. elämän ikäinen oppiminen. 2-4 ammattia tulee olemaan tulevaisuudessa normaalia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Iso osa YAMK-tutkintoa tekevistä on töissä, eivät he tarvitse uutta työpaikkaa tai edes sitä tutkintoa, on vain kiva opiskella ja kirjoitella esseitä. Työnantaja joustaa, työkaverit joustavat ja opiskelijat ovat töissä kovasti tärkeinä, koska heillä on uusinta tietoa."

Joissain työtehtävissä edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa, joten jos sellaisia tavoittelee, on ymmärrettävää haluta opiskella myös YAMK. Asiantuntijan ja osaajan tulisikin pysyä ajan hermolla, kehittää jatkuvasti itseään ja olla perillä uusimmasta tiedosta, eikä jämähtää niihin 20v sitten opiskeltuihin oppeihin. Ovat luultavasti sinua parempia työntekijöitä ja tulevat nappaamaan ylennykset nenäsi edestä. Miksi sinua vaivaa muiden kunnianhimo, vaikkei itseltäsi sitä löydykään. Vaistoan kateutta. <

 

Niinpä, kukaan ei lue esseitä, ei tarkista ryhmätöitä, ei anna nettitehtäviä. YAMK-tutkinto rinnastetaan maisterintutkintoon, vaikka opiskelijan ei tarvitse tehdä mitään eikä kukaan valvo millään tavalla, suorittaako hän tarvittavat tehtävät vaaditulla tavalla. Siksi opiskelu on hyvin, hyvin halpaa ja valmistunut YAMK-henkiö hyvin, hyvin osaava!

Taitaa riippua koulusta. Minulla on toisenlainen kokemus. Tällä hetkellä teen DI:tä. Monella kurssilla opettaja kirjoituttaa läjän esseetä, jotka kurssikaverit "vertaisarvioivat" ja arvostelevat. Opettaja ei opeta, eikä edes lue kirjoitelmia. Olen vähän pettynyt tähän ylistettyyn yliopistomeininkiin.

Ei ihme, ettei tämän maan tuottavuus ole kasvanut vuoden 2008 jälkeen jos näin tehdän kansakunnan terävimmät kynät. Jos tästä leikkimisestä pitäisi vielä maksaa 20-30k€ netto samaan aikaan kun koulut on täynnä ulkomaaneläviä jotka ei maksa mitää ja häipyvät kotiinsa tutkintopaperit käsissään ja täydet opintovelat perässään...

unohdetaan tärkein ASIA;

On epäoikeudenmukaista, että ensikertalaisuus korkeakouluhaussa menetetään heti, kun ottaa opiskelupaikan vastaan vaikka opinnot jäisivät myöhemmin kesken syystä tai toisesta, kuten esimerkiksi terveydellisistä, taloudellisista tai henkilökohtaisista syistä. Ensikertalaisuus pitäisi säilyä siihen asti, kun opiskelija on suorittanut tietyn määrän opintopisteitä ensimmäisessä tutkinnossaan. Tämä tukisi opiskelijoiden oikeutta tehdä harkittuja valintoja ilman pelkoa tulevien mahdollisuuksien menettämisestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noin se voisi toimia ihan hyvin. Yksi tutkinto pitäisi kyllä riittää. Kun maailma muuttuu, niin tutkintoa voi päivittää kursseilla, mieluummin jo ennakoivasti. Joill

Entä jos se eka tutkinto on vaikka joku tanssitaiteen maisteri ja on vaikka jalka amputoitu. Paljonko sitä ekaa tutkintoa auttaa täydennellä sitten ja kuvitella saavansa sillä vielä töitä?

-eri

Jos se tosiaan olisi maisteritason tutkinto, niin siihen varmasti sisältyisi muutakin kuin tanssimista. Esimerkiksi yleisiä akateemisia taitoja kuten kirjallista viestintää, tiedonhakua ja laajojen tietomäärien käsittelyä, perus toimisto-ohjelmistojen käyttöä, vieraiden kielten taitoa, ainakin virkamiesruotsi ja englanti, ehkä myös er

Ei esimerkiksi virkamiesruotsia tarvitse käydä kuin kerran, sen voi hyväksilukea. Samoin yleiset IT-kurssit luulis menevän. Siis sellaiset tietojärjestelmien käyttöön liittyvät, jos oikeasti puhutaan tietotekniikasta, niin se on jo asia erikseen.

Periaatteessa järkevää mun mielestä. Vähentää "ikuisia opiskelijoita" ja lisää niitä kelle tutkinto on ensimmäinen. Win/win. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos uusista ylioppilaista jatko-opintoihin suoraan pääsee alle 40 prosenttia hakeneista niin onhan tässä järjestelmässä jotain pahasti vialla, oli ensikertalaiskiintiötä taikka ei. Onko meillä oikeasti varaa seisottaa nuoria tyhjän panttina odottamassa milloin saa opiskelupaikan? Oisko kuitenkin niin että on tärkeämpää kouluttaa se nuori kuin joku jo aiemmin tutkinnon hankkinut?

onko nykyisillä pisa-tuloksilla jotakin tekemistä asian kanssa? Eli koulusta ulos tuleva aines on yksinkertaisesti keskimäärin tyhmempää kuin aikaisemmat vuosikerrat?

Suomen Pisa-tulokset on edelleen Euroopan ja länsimaiden kärkeä, ja mittaavat perusopetukseen osallistuvien osaamista, eli ei vaikuta tähän asiaan. Maailman mittakaavassa kyllä kuitenkin Aasia on mennyt Euroopan ja Amerikan edelle niin tässä kuin monessa muussakin asiassa. Monissa yliopistoissa on englanninkielisissä koulutuksissa paljon aasialaisia opiskelijoita, koska he pärjäävät niin hyvin valintakokeissa. Englanninkielisiin koulutuksiin ei suomalaisia valita. Jos järjestettäisi enemmän suomenkielisiä koulutuksia, niin suomalaisetkin pääsisivät paremmin opiskelemaan. Onhan aika hassua, että nyt suomalaiset nuoret joutuu Suomessa kilpailemaan niukoista opetusresursseista ulkomaalaisten kanssa. Mutta yliopistoilla on tässäkin autonomia, eli tekevät kuten haluavat, eikä valtio voi muuta kuin maksaa. 

Vierailija kirjoitti:

Ei vastaa mitenkään nykyisen työelämän vaatimuksia, joihin kuuluu mm. elämän ikäinen oppiminen. 2-4 ammattia tulee olemaan tulevaisuudessa normaalia. 

Ei tarvitse välttämättä ole täysin eri aloilta. Itse olen päivittänyt neljä kertaa tekniikan tutkintoa vuoden 1990 jälkeen. Hieman limittäisiä tutkintoja jotka tukevat työkokemuksen ohella toisiaan. Uskon, että minulla on vielä työelämäpääomaa ilman Botoxiakin.

Vierailija kirjoitti:

Periaatteessa järkevää mun mielestä. Vähentää "ikuisia opiskelijoita" ja lisää niitä kelle tutkinto on ensimmäinen. Win/win. 

Periaatteessa näin, mutta tietyissä työpaikoissa on pakko olla kaksi tutkintoa, tämä johtaisi siihen että vain rikkaiden sukujen vesat pääsis hyviin virkoihin.

Vierailija kirjoitti:

Ei vastaa mitenkään nykyisen työelämän vaatimuksia, joihin kuuluu mm. elämän ikäinen oppiminen. 2-4 ammattia tulee olemaan tulevaisuudessa normaalia. 

Näin juuri. Mutta pointti onkin, tarvitseeko jokainen ammatti opiskella samalla tavalla alusta lähtien kuin olisi suoraan lukiosta tullut, ikään kuin ei olisi mitään osaamista kertynyt edellisessä koulutuksessa tai työssä. Eihän jokainen ammatti mitenkään välttämättä vaadi uutta kokonaista tutkintoa. Useimmiten riittäisi, että on yksi tutkinto, johon voi tehdä uudessa aineessa perus- ja aineopinnot (60 op), ja saada pätevyyden. Tuohon menee yksi vuosi eikä viisi vuotta. 

Vierailija kirjoitti:

unohdetaan tärkein ASIA;

On epäoikeudenmukaista, että ensikertalaisuus korkeakouluhaussa menetetään heti, kun ottaa opiskelupaikan vastaan vaikka opinnot jäisivät myöhemmin kesken syystä tai toisesta, kuten esimerkiksi terveydellisistä, taloudellisista tai henkilökohtaisista syistä. Ensikertalaisuus pitäisi säilyä siihen asti, kun opiskelija on suorittanut tietyn määrän opintopisteitä ensimmäisessä tutkinnossaan. Tämä tukisi opiskelijoiden oikeutta tehdä harkittuja valintoja ilman pelkoa tulevien mahdollisuuksien menettämisestä.

Näin kävi omalle jälkikasvulle. Huomasi jo puolen vuoden jälkeen, ettei tietotekniikka ole hänen juttunsa ja jätti intin jälkeen kesken. Nyt ei sitten pääse mihinkään.

Tyhmä idea. On koko yhreiskunnan etu että ihmiset uudelleenkouluttautuvat, työelämä muuttuu koko ajan.

Ei esimerkiksi virkamiesruotsia tarvitse käydä kuin kerran, sen voi hyväksilukea. Samoin yleiset IT-kurssit luulis menevän. Siis sellaiset tietojärjestelmien käyttöön liittyvät, jos oikeasti puhutaan tietotekniikasta, niin se on jo asia erikseen.

Käytännössä tämä ei mene näin. Esimerkiksi AMK:t osaavat tehdä tuon virkamiesruotsin pakkosuorituttamisen uudelleen niin, että opintopisteet tulevat vain alakohtaisesta ammatillisesta kielikurssista, jota ei voi muualla suorittaa, ja varsinaisesta virkamiesruotsin suorittamisesta ei tule opintopisteitä erikseen. Näin kaikkien on pakko osallistua opetukseen ja opettajille saadaan töitä ja ministeriöstä koululle rahaa. Vaikka tosiasiassa, kun pohjalla on jo hyvä kielitaito, niin riittäisi kun opiskelisi vain vähän lisää alakohtaista sanastoa.

Eikä mene yleiset IT-kurssitkaan, ne on pakollistettu sillä tavalla, että joka oppilaitoksella on omat opinnäytetyössä ja harjoitustöissä käytettävät mallipohjat Wordissa, ja niitä asetuksia sitten pitää opiskella käyttämään siellä pakollisissa harjoituksissa. Ikään kuin perustaidot jo osaavalle ei riittäisi, että saa ohjeen ja mallipohjan ja käyttää sitä. Kyllä se osattaisi hyväksilukea, ei ne opettajat sentään tyhmiä ole, mutta kun tuo rahoitus tulee suoritettujen opintopisteitten mukaan, eikä hyväksiluetuista osaamisista tule ministeriöstä rahaa. 

Vierailija kirjoitti:

Hyvä ehdotus. Toki jotakin reunaehtoja voisi olla, esim. jos ensimmäinen tutkinto ei oikeasti työllistä, voisi saada alennusta maksuihin. Mutta itsekin tunnen useampia juristi+ekonomia, ei siinä ole järjen häivää yhteiskunnan resursseja miettien. Pari lääkäriekonomiakin tiedän.

Vielä kun edes perustelisit, että miksei ole "järjen häivää" opiskella tuplamaisteritutkintoa, jos sen avulla Suomi saa yritysmaailmaan monipuolisesti osaavan johtajan, joka tekee koulutuksensa ansiosta fiksuja päätöksiä ja valtion verotulot kasvavat. Mikä tässä olisi Suomelle haitallista ja millä muulla Suomi voisi edes pärjätä globaalissa kilpailussa kuin oman kansan korkealla koulutuksella, jonka avulla houkutellaan myös muun maailman huippuja Suomeen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei vastaa mitenkään nykyisen työelämän vaatimuksia, joihin kuuluu mm. elämän ikäinen oppiminen. 2-4 ammattia tulee olemaan tulevaisuudessa normaalia. 

Näin juuri. Mutta pointti onkin, tarvitseeko jokainen ammatti opiskella samalla tavalla alusta lähtien kuin olisi suoraan lukiosta tullut, ikään kuin ei olisi mitään osaamista kertynyt edellisessä koulutuksessa tai työssä. Eihän jokainen ammatti mitenkään välttämättä vaadi uutta kokonaista tutkintoa. Useimmiten riittäisi, että on yksi tutkinto, johon voi tehdä uudessa aineessa perus- ja aineopinnot (60 op), ja saada pätevyyden. Tuohon menee yksi vuosi eikä viisi vuotta. 

Tekniikan alalla tähän on tullut pientä järkeä. 20 vuotta sitten jos olisi halunnut tehdä DI:n niin inssin papereista ei olisi saanut juuri mitään hyvistystä. Nyt saa suoraan kandin verran anteeksi.

Vierailija kirjoitti:

Ei esimerkiksi virkamiesruotsia tarvitse käydä kuin kerran, sen voi hyväksilukea. Samoin yleiset IT-kurssit luulis menevän. Siis sellaiset tietojärjestelmien käyttöön liittyvät, jos oikeasti puhutaan tietotekniikasta, niin se on jo asia erikseen.

Käytännössä tämä ei mene näin. Esimerkiksi AMK:t osaavat tehdä tuon virkamiesruotsin pakkosuorituttamisen uudelleen niin, että opintopisteet tulevat vain alakohtaisesta ammatillisesta kielikurssista, jota ei voi muualla suorittaa, ja varsinaisesta virkamiesruotsin suorittamisesta ei tule opintopisteitä erikseen. Näin kaikkien on pakko osallistua opetukseen ja opettajille saadaan töitä ja ministeriöstä koululle rahaa. Vaikka tosiasiassa, kun pohjalla on jo hyvä kielitaito, niin riittäisi kun opiskelisi vain vähän lisää alakohtaista sanastoa.

Eikä mene yleiset IT-kurssitkaan, ne on pakollistettu sillä tavalla, että joka oppilaitoksella on omat opinnäytetyössä ja

Otetaan puheeksi se kuinka nykyisissä AMK tutkinnoissa virkamiesruotsin suorittaminen on helppoo, yliopistoissa vaaditaan du behöver verkligen kunna tala och skriva svenska och förstå det i detalj