HS: Ehdotus: Toinen tutkinto pitäisi maksaa itse vuosimaksu jopa 10000 euroa
Sivistysala ry haluaa saada aikuiset opiskelijat kantamaan itse vastuuta asemastaan työmarkkinoilla. Suomen ylioppilaskuntien liiton mukaan ehdotus heikentää alanvaihtomahdollisuuksia.
SYL:n koulutuspolitiikan asiantuntija Heidi Rättyän mukaan Sivistysalan ehdotuksen taustalla vaikuttaa olevan ajatus, että tutkinnot jotenkin kasautuisivat harvoille tai osa opiskelijoista kahmisi itselleen tutkintoja silkasta opiskelun ilosta.
Hänen mukaansa ihmiset vaihtavat yleensä alaa työllistyäkseen paremmin tai saadakseen opiskella itselleen sopivampia alaa tai vahvistaakseen osaamistaan.
SIVISTYSALA ry edustaa 400:aa yksityistä sivistysalan työnantajaa. Se on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsen.
Kommentit (168)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä oikeistopaskaa tämä nyt on. Suomi on nimenomaan hieno maa kun täällä VOI kouluttautua ilmaiseksi usemmankin tutkinnon verran. ICT-alalla on eduksi käydä useampi tutkinto, ala kehittyy todella paljon jatkuvasti.
Me emme tarvitse 5 vuoden tutkintoja uudestaan ja uudestaan, ICT-alalla uutta oppii jo 3 kk ajassa ja siitä saa todistuksen, ei uutta tutkintoa. Työnantajalle se riittää.
Joopa joo.
t. Tuplainssi ja pian maisteri
Tuohan lisää sitten taas työttömyyttä. Työttömällä ei ole vara kouluttautua uudelleen.
Tekoäly laittaa työelämän uusiksi lähivuosina ja tuhoaa kokonaisia ammattikuntia. Nyt jos koskaan pitäisi panostaa uudelleenkouluttautumiseen
Vierailija kirjoitti:
"Iso osa YAMK-tutkintoa tekevistä on töissä, eivät he tarvitse uutta työpaikkaa tai edes sitä tutkintoa, on vain kiva opiskella ja kirjoitella esseitä. Työnantaja joustaa, työkaverit joustavat ja opiskelijat ovat töissä kovasti tärkeinä, koska heillä on uusinta tietoa."
Joissain työtehtävissä edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa, joten jos sellaisia tavoittelee, on ymmärrettävää haluta opiskella myös YAMK. Asiantuntijan ja osaajan tulisikin pysyä ajan hermolla, kehittää jatkuvasti itseään ja olla perillä uusimmasta tiedosta, eikä jämähtää niihin 20v sitten opiskeltuihin oppeihin. Ovat luultavasti sinua parempia työntekijöitä ja tulevat nappaamaan ylennykset nenäsi edestä. Miksi sinua vaivaa muiden kunnianhimo, vaikkei itseltäsi sitä löydykään. Vaistoan kateutta.
Miksi oletat, että 20 vuotta sitten maisteriksi valmistunut ei olisi osannut koko ajan päivittää osaamistaan vaikka avoimessa yliopistossa tai lukemalla alan uusimpia tutkimuksia ja artikkeleja? On outoa olettaa, että oppiminen loppuu tutkintoon, sillä siitä se vasta alkaa. Esseen kirjoittaminen ei takaa osaamista, vaikka se osana tutkintoa tehdäänkin.
Itsensä kehittämiseen ei tarvita yhteiskunnalle äärimmäisen kallista YAMK-tutkintoa, tutkintotavoitteeton lisäkoulutus riittää ihan hyvin. Jos kyseessä on pelkkä kunnianhimo ja halu edetä uralla, niin on vain luonnollista, että opiskelija maksaa itse koko koulutuksen. Se ei ole hänelle itselleen välttämätön, se on vain kiva lisä.
Voit ihan rauhassa vaistota kateutta. Väittelin tohtoriksi hoitovapaalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen tutkinto voi olla aidosti tarpeellinen koska on paljon ammatteja jotka on globalisaation nimissä siirretty Kiinaan lähes kokonaan. Näitä tulee lisää tulevaisuudessa.
Onhan nyt tälläkin hetkellä mahdollista opiskella työttömyystuella, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Tämä pitää olla mahdollista jatkossakin.
Pieni työttömyystuki ei vain paljon auta, jos lukuvuosimaksu on 10 000 e. Eihän se kata edes sitä lukuvuosimaksua ja jotain pitäis syödäkin ja maksaa vuokrat.
eri
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ehdotus. Toki jotakin reunaehtoja voisi olla, esim. jos ensimmäinen tutkinto ei oikeasti työllistä, voisi saada alennusta maksuihin. Mutta itsekin tunnen useampia juristi+ekonomia, ei siinä ole järjen häivää yhteiskunnan resursseja miettien. Pari lääkäriekonomiakin tiedän.
Ei. Aivan liian paljon venäjän kirjallisuuden tohtoreita jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Iso osa YAMK-tutkintoa tekevistä on töissä, eivät he tarvitse uutta työpaikkaa tai edes sitä tutkintoa, on vain kiva opiskella ja kirjoitella esseitä. Työnantaja joustaa, työkaverit joustavat ja opiskelijat ovat töissä kovasti tärkeinä, koska heillä on uusinta tietoa."
Joissain työtehtävissä edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa, joten jos sellaisia tavoittelee, on ymmärrettävää haluta opiskella myös YAMK. Asiantuntijan ja osaajan tulisikin pysyä ajan hermolla, kehittää jatkuvasti itseään ja olla perillä uusimmasta tiedosta, eikä jämähtää niihin 20v sitten opiskeltuihin oppeihin. Ovat luultavasti sinua parempia työntekijöitä ja tulevat nappaamaan ylennykset nenäsi edestä. Miksi sinua vaivaa muiden kunnianhimo, vaikkei itseltäsi sitä löydykään. Vaistoan kateutta.
Miksi oletat, että 20 vuotta sitten maisteriksi valmistunut ei olisi osannut k
yamk tutkinnot on pitkälti ryhmätöitä, esseitä, nettitehtäviä, ne eivät todellakaan ole sitä kallista koulutusta missä on jatkuvasti luentoja tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä oikeistopaskaa tämä nyt on. Suomi on nimenomaan hieno maa kun täällä VOI kouluttautua ilmaiseksi usemmankin tutkinnon verran. ICT-alalla on eduksi käydä useampi tutkinto, ala kehittyy todella paljon jatkuvasti.
Me emme tarvitse 5 vuoden tutkintoja uudestaan ja uudestaan, ICT-alalla uutta oppii jo 3 kk ajassa ja siitä saa todistuksen, ei uutta tutkintoa. Työnantajalle se riittää.
Joopa joo.
t. Tuplainssi ja pian maisteri
Minä olen töissä. Se on minulle arvokkaampaa kuin olla tuplainssi ja pian maisteri, tähän nykytilaan olen päässyt yhdellä maisterintutkinnolla.
Vierailija kirjoitti:
Tuohan lisää sitten taas työttömyyttä. Työttömällä ei ole vara kouluttautua uudelleen.
Työttömät ei nytkään opiskele, he selittävät, että ei ole varaa, jos opiskeluajalta ei saa palkkaa.
"Miksi oletat, että 20 vuotta sitten maisteriksi valmistunut ei olisi osannut koko ajan päivittää osaamistaan vaikka avoimessa yliopistossa tai lukemalla alan uusimpia tutkimuksia ja artikkeleja? On outoa olettaa, että oppiminen loppuu tutkintoon, sillä siitä se vasta alkaa. Esseen kirjoittaminen ei takaa osaamista, vaikka se osana tutkintoa tehdäänkin.
Itsensä kehittämiseen ei tarvita yhteiskunnalle äärimmäisen kallista YAMK-tutkintoa, tutkintotavoitteeton lisäkoulutus riittää ihan hyvin. Jos kyseessä on pelkkä kunnianhimo ja halu edetä uralla, niin on vain luonnollista, että opiskelija maksaa itse koko koulutuksen. Se ei ole hänelle itselleen välttämätön, se on vain kiva lisä.
Voit ihan rauhassa vaistota kateutta. Väittelin tohtoriksi hoitovapaalla."
varmaan hyödynsit myös aikuiskoulutustuen siinä hoitovapaalla, mut nyt on kiva lällätellä että kaikki vain maksulliseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ehdotus. Toki jotakin reunaehtoja voisi olla, esim. jos ensimmäinen tutkinto ei oikeasti työllistä, voisi saada alennusta maksuihin. Mutta itsekin tunnen useampia juristi+ekonomia, ei siinä ole järjen häivää yhteiskunnan resursseja miettien. Pari lääkäriekonomiakin tiedän.
Ei. Aivan liian paljon venäjän kirjallisuuden tohtoreita jne.
Ensiksi käynyt Ekonomiksi ja sitten siirtynyt baivan toiselle alalle eli päässyt opiskelemaan lääkäriksi. Nythän on paljon jotka vaihtavat ammatista toiseen. Nuorille etuoikeus.
No jos tähän mennään, niin valtion pitäisi sitten ottaa todellista vastuuta aloituspaikkojen määrästä, jotta ne vastaisivat kunkin alan työllisyystilannetta.
Esim. tiedän pilvin pimein biokemistejä (allekirjoittanut mukaan luettuna), jotka ovat kouluttautuneet tutkinnon jälkeen eri alalle, koska tuolla alalla ei ollutkaan töitä, toisin kuin 90-luvun lopun hypetyksessä luultiin. Olisko parempi, että oltaisiin kaikki kortistossa sen sijaan, että tehdään töitä ja maksetaan veroja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Iso osa YAMK-tutkintoa tekevistä on töissä, eivät he tarvitse uutta työpaikkaa tai edes sitä tutkintoa, on vain kiva opiskella ja kirjoitella esseitä. Työnantaja joustaa, työkaverit joustavat ja opiskelijat ovat töissä kovasti tärkeinä, koska heillä on uusinta tietoa."
Joissain työtehtävissä edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa, joten jos sellaisia tavoittelee, on ymmärrettävää haluta opiskella myös YAMK. Asiantuntijan ja osaajan tulisikin pysyä ajan hermolla, kehittää jatkuvasti itseään ja olla perillä uusimmasta tiedosta, eikä jämähtää niihin 20v sitten opiskeltuihin oppeihin. Ovat luultavasti sinua parempia työntekijöitä ja tulevat nappaamaan ylennykset nenäsi edestä. Miksi sinua vaivaa muiden kunnianhimo, vaikkei itseltäsi sitä löydykään. Vaistoan kateutta.
Miksi oletat, että 20 vuot
Niinpä, kukaan ei lue esseitä, ei tarkista ryhmätöitä, ei anna nettitehtäviä. YAMK-tutkinto rinnastetaan maisterintutkintoon, vaikka opiskelijan ei tarvitse tehdä mitään eikä kukaan valvo millään tavalla, suorittaako hän tarvittavat tehtävät vaaditulla tavalla. Siksi opiskelu on hyvin, hyvin halpaa ja valmistunut YAMK-henkiö hyvin, hyvin osaava!
Lisää köyhien perheiden lasten paineita ja mt-ongelmia. Joutuvat stressaamaan alavalintaa jo ala-asteella. Rikkaiden lapset voi ottaa rennommin. Epätasa-arvoista ja väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ehdotus. Toki jotakin reunaehtoja voisi olla, esim. jos ensimmäinen tutkinto ei oikeasti työllistä, voisi saada alennusta maksuihin. Mutta itsekin tunnen useampia juristi+ekonomia, ei siinä ole järjen häivää yhteiskunnan resursseja miettien. Pari lääkäriekonomiakin tiedän.
Ei. Aivan liian paljon venäjän kirjallisuuden tohtoreita jne.
Ensiksi käynyt Ekonomiksi ja sitten siirtynyt baivan toiselle alalle eli päässyt opiskelemaan lääkäriksi. Nythän on paljon jotka vaihtavat ammatista toiseen. Nuorille etuoikeus.
nuorillahan on etuoikeus, sen nimi on ensikertalaiskiintiö eli käytännössä 80-90% aloituspaikoista varattu heille.
Eikö se jo riitä, että rikkaiden lapsilla on vara kalliisiin valmennuskursseihin ja pääsevät jo nyt siksi helpommin korkeakouluihin kuin köyhien lapset.
Vierailija kirjoitti:
"Miksi oletat, että 20 vuotta sitten maisteriksi valmistunut ei olisi osannut koko ajan päivittää osaamistaan vaikka avoimessa yliopistossa tai lukemalla alan uusimpia tutkimuksia ja artikkeleja? On outoa olettaa, että oppiminen loppuu tutkintoon, sillä siitä se vasta alkaa. Esseen kirjoittaminen ei takaa osaamista, vaikka se osana tutkintoa tehdäänkin.
Itsensä kehittämiseen ei tarvita yhteiskunnalle äärimmäisen kallista YAMK-tutkintoa, tutkintotavoitteeton lisäkoulutus riittää ihan hyvin. Jos kyseessä on pelkkä kunnianhimo ja halu edetä uralla, niin on vain luonnollista, että opiskelija maksaa itse koko koulutuksen. Se ei ole hänelle itselleen välttämätön, se on vain kiva lisä.
Voit ihan rauhassa vaistota kateutta. Väittelin tohtoriksi hoitovapaalla."
varmaan hyödynsit myös aikuiskoulutustuen siinä hoitovapaalla, mut nyt on kiva lällätellä että kaikki vain maksulliseksi.
Mikä ihme sinua vaivaa? Nyt väität minun lällättelevän, vähän aikaa sitten olin kateellinen jne.
Veronmaksajilla ei ole varaa siihen, että osa opiskelee muidenkin puolesta ja osa jää kokonaan ilman tutkintoa. Elinikäinen oppiminen ei tarkoita oikeutta opiskella tutkintotavoitteisesti koko elämäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ongelmaa jos koulutus muutetaan maksulliseksi, jos samalla korotetaan opintorahaa niin, että se kattaa lukukausimaksun. Opiskelijan kannalta ei ole väliä, onko koulutus maksutonta vai onko siinä lukukausimaksu, jonka voi maksaa opintorahalla. Näin voisi kuitenkin paremmin ohjailla sitä, että kaikki Kelan piirissä olevat opiskelijat (eli käytännössä suomalaiset tai muusta kuin opiskelusyystä Suomessa pysyvästi asuvat) saavat yhden maksuttoman koulutuksen.
Opintotukikuukausia on vain rajallinen määrä, joten sillä ei voisi maksaa monen tutkinnon lukukausimaksuja. Voisi kuitenkin jättää oikeuden hakea opintolainaa lisäopintoihin tai toiseen tutkintoon.
Noin se voisi toimia ihan hyvin. Yksi tutkinto pitäisi kyllä riittää. Kun maailma muuttuu, niin tutkintoa voi päivittää kursseilla, mieluummin jo ennakoivasti. Joillekin aloille voisi järjestää tarvittaessa maksutonta täydennyskoulutustakin, mutta ei sen tosiaan kokonainen tutkinto tarvitse olla. Myös työttömillä pitää olla oikeus opiskella sen verran, että voi saada töitä, ilman että menettää työttömyyskorvausta.
Suomalaiset jotka ovat valmiiksi köyhiä köyhtyvät entisestään jos tällainen maksullisuus tulee. Kansainvälisillä työmarkkinoilla kilpailtaessa on tärkeää pitää huoli siitä että suomalaiset ovat halutessaan niin koulutettuja kuin haluavat.
Mikäli se on jotenkin suuresti ongelmallista että rahaa/valuuttaa ei ole mahdollista ohjata riittävästi
1: Koulutusorganisaatioihin (yliopisto, AMK, Amis ym.) ihmisten rajattoman oppimishalun täyttämiseksi
2: Opiskelijoille esim. opintotuen muodossa
On varmaankin korkea aika pysähtyä ja miettiä mistä kaikesta tässä yhteiskunnassa on kysymys ja lähteä yhteisvaluutasta.