HS: Ehdotus: Toinen tutkinto pitäisi maksaa itse vuosimaksu jopa 10000 euroa
Sivistysala ry haluaa saada aikuiset opiskelijat kantamaan itse vastuuta asemastaan työmarkkinoilla. Suomen ylioppilaskuntien liiton mukaan ehdotus heikentää alanvaihtomahdollisuuksia.
SYL:n koulutuspolitiikan asiantuntija Heidi Rättyän mukaan Sivistysalan ehdotuksen taustalla vaikuttaa olevan ajatus, että tutkinnot jotenkin kasautuisivat harvoille tai osa opiskelijoista kahmisi itselleen tutkintoja silkasta opiskelun ilosta.
Hänen mukaansa ihmiset vaihtavat yleensä alaa työllistyäkseen paremmin tai saadakseen opiskella itselleen sopivampia alaa tai vahvistaakseen osaamistaan.
SIVISTYSALA ry edustaa 400:aa yksityistä sivistysalan työnantajaa. Se on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsen.
Kommentit (168)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että ihmisillä on eri alan tutkintoja, voidaan nähdä työpaikalla jopa vahvuutena. Toisaalta jos nuorena olet opiskellut jonkun alan, joka ei enää työllistä, niin miten voit sitten työttömänä vaihtaa alaa, jos joudut maksamaan siitä 10 000 euroa. Et mitenkään. Olet nalkissa.
Työttömät ei nytkään hakeudu opiskelemaan, vaikka heiltä puuttuisi tutkinnot kokonaan. Suurin osa triplatutkintoja tehneistä on yli 45v naisia, joilla ei ole varsinaisesti mitään erityistä hyötyä monista tutkinnoistaan eikä sairaanhoitaja-koneinsinöörin koulutusyhdistelmää nähdä erityisenä vahvuutena.
Koulutus maksaa valtavasti, joten miksi yksilö itse ei voisi kantaa asiasta vastuuta?
Mistä sinä tiedät, ettei joku tuollainen ole työskennellyt vuosia ensin koneinsinöörinä ja sitten sairaanhoitajana?
Opintotuki on pienempi kuin työttömyystuet, joten opiskelu tulee halvemmaksi. Jos uuden tutkinnon opiskellut ihminen pääsee töihin veronmaksajaksi, se tulee paljon halvemmaksi kuin maksaa hänelle työttömyystukia vuosikausia.
Etkö päässyt opiskelemaan ensikertalaisena 90% ensikertalaisuuskiintiöstä huolimatta vai mistä kiikastaa?
Tämähän johtaisi myös siihen että kun korkeisiin johtotöihin ollaan päästy juuri tuplatutkinnoilla niin sellaisille joille ei ole vaikeuksia maksaa muutamia kymmeniä tuhansia saavat etulyöntiaseman. Eli taas raha tulee rahan luo ja huonosta taustasta vaikeampaa päästä korkealle.
Opintotuki kun on niin pieni verrattuna palkkoihin tai työttömyysrahoihin niin sen voisi kyllä tehdä rajattomaksi tai siihen voisi lisätä huomattavasti kuukausia. Itse muistelen että jotain elinikäistä oppimista ollaan aika tavalla toitotettu tässä yhteiskunnassa. Se pitää varmaan sisällään mahdollisuudet opintoihin myös vanhempana.
Ei ole ongelmaa jos koulutus muutetaan maksulliseksi, jos samalla korotetaan opintorahaa niin, että se kattaa lukukausimaksun. Opiskelijan kannalta ei ole väliä, onko koulutus maksutonta vai onko siinä lukukausimaksu, jonka voi maksaa opintorahalla. Näin voisi kuitenkin paremmin ohjailla sitä, että kaikki Kelan piirissä olevat opiskelijat (eli käytännössä suomalaiset tai muusta kuin opiskelusyystä Suomessa pysyvästi asuvat) saavat yhden maksuttoman koulutuksen.
Opintotukikuukausia on vain rajallinen määrä, joten sillä ei voisi maksaa monen tutkinnon lukukausimaksuja. Voisi kuitenkin jättää oikeuden hakea opintolainaa lisäopintoihin tai toiseen tutkintoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko sitten reilumpaa, että kaikki tutkinnot olisivat maksullisia? Tilastojen mukaan ne jotka eivät työllisty ensimmäisellä tutkinnolla, isolla todennäköisyydellä eivät työllisty toisella tai kolmannellakaan. Se että sinä et tunne tällaisia ihmisiä, ei tarkoita, että tilastot olisivat väärässä. Osa ei vain työllisty, oli tutkinto mikä tahansa. Oikeus opiskella tulisi siis ensisijaisesti taata niille, joilla ei ole edes sitä ensimmäistä tutkintoa, ei vain niille, ketkä pärjäävät pääsykokeissa ja joilla on niihin työttömänä aina aikaa lukea. Alaa voi vaihtaa muutakin reittiä, ja jos menee opiskelemaan kokonaan uutta tutkintoa, niin pitää olla varma, että se oikeasti auttaisi työllistymisen kanssa. Ei vain mennä "kokeilemaan" josko tällä kertaa. Taloudellinen riski varmistaa tämän.
Jos rahat ovat loppu, eikä eläkkeistä haluta leikata, sitten ne rahat on otettava jostain muua
Ei tuokaan auta. Olen päässyt huippupisteillä sisään pääsykokeilla, mutta opinnot ovat jatkoajalla. Tosin taisi vihdoin löytyä (oikea) syykin sille. Muu kuin typeryys :p
Tuon on keksinyt varmaan joku varakas tai varakkaat, jonka lapset on opiskelleet väärälle alalle, eikä pääse nyt enää toiselle alalle sisälle, kun kiintiöt ei ensikertalaisille on niin pienet. Pitäis saada nyt köyhät ei ensikertalaiset pois hakujonosta, että varakkaat lapset pääsee sisään opiskelemaan sitä toista tutkintoa.
Latetaan vaan ensimmäinen tutkintokin maksulliseksi.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa reilulta. Kymppitonnin lukukausimaksu on tosin aivan liian pieni, pitäisi olla todelliset kustannukset.
On alakohtaista, mutta kymppitonni voi monellakin alalla olla aika lähellä todellista omakustannushintaa. Kulttuurialat on usein vähän kalliimpia, jos on paljon esimerkiksi yksilöohjausta, halvimpia yleensä esim. taloustieteen alat, missä on pääasiassa luentoja ja verkko-opiskelua isossa porukassa, jopa alle kymppitonnin vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Tuon on keksinyt varmaan joku varakas tai varakkaat, jonka lapset on opiskelleet väärälle alalle, eikä pääse nyt enää toiselle alalle sisälle, kun kiintiöt ei ensikertalaisille on niin pienet. Pitäis saada nyt köyhät ei ensikertalaiset pois hakujonosta, että varakkaat lapset pääsee sisään opiskelemaan sitä toista tutkintoa.
Tästähän siinä selvästi on kyse. Olisivat edes rehellisiä.
Työelämä osaamisvaatimuksineen muuttuu kovaa vauhtia, perinteisiä työpaikkoja tulee häviämään ja tarvitaan uudenlaista osaamista. Työikäisille on oltava mahdollisuuksia opiskella uutta tarvittavaa osaamista. Muussa tapauksessa on vaarana, että työttömien määrä kasvaa samalla kun toisaalla huudetaan työvoimapulaa. Lisäksi vielä jos halutaan ihmisten tekevän töitä vielä 70-vuotiaina on selvää, että välillä on kouluttauduttava ja haettava uutta osaamista.
Jos ns. huvikseen opiskelijat, tuplamaisterit jne. ovat ongelma, niin näille pitää keksiä joku toinen ratkaisu. Esim. tietty määrä työvuosia väliin ennen seuraavaa tutkintoa, hakuvaiheessa perustelu mihin tarvitsee tai mihin työhön aikoo käyttää toista tai kolmatta tutkintoa. Joku muu rajoite kuin raha, koska se on väärin duunari alan vaihtajaa kohtaan, jolle 10 000€ on paljon kun taas jollekin ekonomi-juristille ihan sama vaikka maksaisi itselleen vielä huvikseen lääkärin tai arkkitehdin koulutuksen.
Vierailija kirjoitti:
Ideana täydellinen. Koulutus keskittyy tiettyihin ihmisiin, minulla on tuttuja, jotka ovat tuplamaistereita ja siihen päälle YAMK-tutkinto, koska se on niin helppo. On kiva osata, on kiva tietää - ja yhteiskunta maksaa. Miksi ei voisi itse maksaa toista, kolmatta tai neljättä tutkintoa, jos ne ovat eri aloilta? Opiskelupaikat pitäisi suunnata niille, joilla ei ole yhtäkään tutkintoa.
Ei pidä opiskella kulttuuriantropologiaa ja sitten ihmetellä, miksi kukaan ei tarjoa töitä.
Minä opiskelun antropologiaa, meitä oli lisäkseni 11. Kaikki olemme työllistyneet.
Vierailija kirjoitti:
Tuon on keksinyt varmaan joku varakas tai varakkaat, jonka lapset on opiskelleet väärälle alalle, eikä pääse nyt enää toiselle alalle sisälle, kun kiintiöt ei ensikertalaisille on niin pienet. Pitäis saada nyt köyhät ei ensikertalaiset pois hakujonosta, että varakkaat lapset pääsee sisään opiskelemaan sitä toista tutkintoa.
Tämä juuri. Seuraava askel on tehdä myös ensimmäisestä tutkinnosta maksullinen, ettei muut kuin rikkaiden lapset pääse opiskelemaan sitäkään. 50 000 yliopistotutkinnosta karsii aika paljon kilpailevia hakijoita pois.
Vierailija kirjoitti:
Ideana täydellinen. Koulutus keskittyy tiettyihin ihmisiin, minulla on tuttuja, jotka ovat tuplamaistereita ja siihen päälle YAMK-tutkinto, koska se on niin helppo. On kiva osata, on kiva tietää - ja yhteiskunta maksaa. Miksi ei voisi itse maksaa toista, kolmatta tai neljättä tutkintoa, jos ne ovat eri aloilta? Opiskelupaikat pitäisi suunnata niille, joilla ei ole yhtäkään tutkintoa.
Ei pidä opiskella kulttuuriantropologiaa ja sitten ihmetellä, miksi kukaan ei tarjoa töitä.
Eli koska sinun tuttusi ovat tuollaisia niin sitten muilla ei pitäisi olla mahdollisuutta opiskella jotain vaikka hyödyllistä ja työllistävää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että ihmisillä on eri alan tutkintoja, voidaan nähdä työpaikalla jopa vahvuutena. Toisaalta jos nuorena olet opiskellut jonkun alan, joka ei enää työllistä, niin miten voit sitten työttömänä vaihtaa alaa, jos joudut maksamaan siitä 10 000 euroa. Et mitenkään. Olet nalkissa.
Työttömät ei nytkään hakeudu opiskelemaan, vaikka heiltä puuttuisi tutkinnot kokonaan. Suurin osa triplatutkintoja tehneistä on yli 45v naisia, joilla ei ole varsinaisesti mitään erityistä hyötyä monista tutkinnoistaan eikä sairaanhoitaja-koneinsinöörin koulutusyhdistelmää nähdä erityisenä vahvuutena.
Koulutus maksaa valtavasti, joten miksi yksilö itse ei voisi kantaa asiasta vastuuta?
Mistä sinä tiedät, ettei joku tuollainen ole työskennellyt vuosia ensin koneinsinöörinä ja sitten sairaanhoitajana?
Jos koneinsinööri jättää työnsä opiskellakseen sairaanhoitajaksi ja palaa koneinsinööriksi, koska sairaanhoitajilla olikin vuorotyö, niin on maksettu aika lailla turhasta. Ei meillä työttömät opiskele, meillä opiskelee työssäkäyvät. Iso osa YAMK-tutkintoa tekevistä on töissä, eivät he tarvitse uutta työpaikkaa tai edes sitä tutkintoa, on vain kiva opiskella ja kirjoitella esseitä. Työnantaja joustaa, työkaverit joustavat ja opiskelijat ovat töissä kovasti tärkeinä, koska heillä on uusinta tietoa.
Kun minä hain opiskelemaan, ei ollut mitään ensikertalaiskiintiöitä. Meistä valittiin parhaat, oli takana opintoja tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa katsoa, ketkä ehdotuksen takana ovat. Sivistysala ry eli yksityiset koulutuksen järjestäjät, kuuluu EK:hon. Katsovat, että koulutus korkeakouluissa haittaa heidän bisnestään, joten mielellään pääsisivät niistä kokonaan eroon. Aluksi kokeillaan tällaista, josko nykyinen hallitus tarttuisi syöttiin. Onhan se toteuttanut jo monia muita EK:n toiveita.
Aika outo tilannehan tämä onkin tällä hetkellä, että on sekaisin yksityisiä ja julkisia koulutuksen järjestäjiä. Yksityisistäkin osalla on omistajana kunta tai kuntayhtymä. Esimerkiksi melkein kaikki AMK:t ovat osakeyhtiöitä ja Sivistassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että ihmisillä on eri alan tutkintoja, voidaan nähdä työpaikalla jopa vahvuutena. Toisaalta jos nuorena olet opiskellut jonkun alan, joka ei enää työllistä, niin miten voit sitten työttömänä vaihtaa alaa, jos joudut maksamaan siitä 10 000 euroa. Et mitenkään. Olet nalkissa.
Työttömät ei nytkään hakeudu opiskelemaan, vaikka heiltä puuttuisi tutkinnot kokonaan. Suurin osa triplatutkintoja tehneistä on yli 45v naisia, joilla ei ole varsinaisesti mitään erityistä hyötyä monista tutkinnoistaan eikä sairaanhoitaja-koneinsinöörin koulutusyhdistelmää nähdä erityisenä vahvuutena.
Koulutus maksaa valtavasti, joten miksi yksilö itse ei voisi kantaa asiasta vastuuta?
Heh, työkaverini on kone insinööri. Entinen sairaanhoitaja. Sairaanhoitajana tienasi enemmän. Mutta on tuo tutkinto mielestäni hyvä yhdistelmä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ehdotus. Toki jotakin reunaehtoja voisi olla, esim. jos ensimmäinen tutkinto ei oikeasti työllistä, voisi saada alennusta maksuihin. Mutta itsekin tunnen useampia juristi+ekonomia, ei siinä ole järjen häivää yhteiskunnan resursseja miettien. Pari lääkäriekonomiakin tiedän.
Ai jaa. Luulisi, että kauppatieteilijä juristi noin niinku olisi hyvä combo hoitamaan liiketalouden riita-asioita tai sopimuksia. Mutta sinä varmaan paremmin tiedät nämä asiat.
Tiedän kyllä, koska olen itse juristi ja teen liikejuridiikkaa. Kollegoissa on myös ekonomeja sekä tuplatutkinnon tehneitä. Tuplatutkinto ei tuo mitään lisäarvoa yhteiskunnan näkökulmasta, näille henkilöille ei myöskään makseta yhtään enempää eli verokertymäkään ei nouse. Juristit kurssittavat itseään taloushallintokursseilla ja ekonomit juridiikan kursseilla työnantajan piikkiin.
Yhteiskunnan kehityksen kannalta huono juttu. Tarkoittaa sitä että ne tulevat eri alojen osaajat ei ole niitä lahjakkaimpia, vaan ne on vain rikkaimpia.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ehdotus. Toki jotakin reunaehtoja voisi olla, esim. jos ensimmäinen tutkinto ei oikeasti työllistä, voisi saada alennusta maksuihin. Mutta itsekin tunnen useampia juristi+ekonomia, ei siinä ole järjen häivää yhteiskunnan resursseja miettien. Pari lääkäriekonomiakin tiedän.
Ei missään tapauksessa rikkaiden ohituskaistaa!
Ne lääkärijuristithan kouluttautuisivat rahalla ehdotuksen jälkeenkin. Mutta todelliseen tarpeeseen kouluttautuva työttömäksi jäänyt ei voisi kouluttautua uudelleen rahan puutteen takia. Mikä tämä lopputulos olisi? Rikkaiden ohituskaista. Hyödyt nollassa.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ehdotus. Toki jotakin reunaehtoja voisi olla, esim. jos ensimmäinen tutkinto ei oikeasti työllistä, voisi saada alennusta maksuihin. Mutta itsekin tunnen useampia juristi+ekonomia, ei siinä ole järjen häivää yhteiskunnan resursseja miettien. Pari lääkäriekonomiakin tiedän.
Lääkärien ei pitäisi tietää mitään taloudesta? Oletan että nuo tuovat hyvää lisäarvoa yhteiskuntaan.
Sittenhän ensimmäinen tutkintokin pitäisi asettaa maksulliseksi.