Monet lestadiolaisäidit ovat täydellisiä työelämän väliinputoajia
Tämän olen useamman kohdalla nähnyt. On menty nuorena naimisiin ja lapsia on pyöräytelty ajan saatossa kaksinumeroinen määrä. Sitten noin viisikymppisenä yritetään päästä kiinni työelämään käytännössä tyhjällä cv:llä. He ovat satunnaisissa pätkätöissä jossain matalapalkkahommissa, tai ovat täysin riippuvaisia siitä, että löytyykö yhteisön sisältä joku joka heidät työllistää omaan yritykseensä.
Kommentit (87)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten? Uraa voi tehdä ne jotka näkee sen tärkeämmäksi. Töitähän haetaan kun ei ole opiskeluja tai lapsia kotona hoidettavana. Hyvä jos hakevat ja ottavat vastaan niitä matalapalkkatöitä, jonkun nekin on tehtävä. Mikä tässä nyt oli se ongelma
Ai mikä on ongelma? No ajattele vaikka ensi alkuun, että minkälainen tämä yhteiskunta olisi, jos kaikki naiset olisivat poissa vajaat 30 vuotta työelämästä. Muu yhteiskunta joutuu kannattelemaan tätä toimintaa.
Jos -isi puuttuisi, niin lehmätkin lentäisivät. Ajattele itse, että yhteiskunta ei ole tällainen. Sinne kyllä mahtuu lestaäidit lapsia kasvattamaan, siinä missä nämä muut yhteiskunnan vapaamatkustajaloiset.
Tiedän vl-äitejä, jotka vuosikausien kotona olon jälkeen ovat saaneet vakituiset työpaikat. Eli kyllä heitä on paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hirvittävää äidille on myös se, jos tulee avioero, eikä ole koulutusta, ammattia, tuloja... Jos on siis hoitanut omia lapsia kotona viimeiset 25-30 vuotta.
Ei kai nuo saa edes erota. Tunteeko joku eronneen lestadiolaisen?
Ei saa erota. Tai saa, mutta käytännössä sen jälkeen eroat myös samalla koko liikkeestä. Sinun katsotaan hypänneen maailmaan eikä sinua kohdella enää liikkeen jäsenenä.
Ei se noin mene. Voi erota, mutta ei saa mennä uusiin naimisiin jos ex on elossa.
Avioeroa ei katsota eroksi liikkeestä.
Vierailija kirjoitti:
Missä välissä sä käyt töissä jos sä synnytät 2-3 vuoden välein?
Minunkin entinen työkaveri palasi 6. Lapsen jälkeen töihin vain siksi, koska hänen miehensä jäi työttömäksi ja mies puolestaan jäi vanhempanivapaalle.
No siinä kahden tai kolmen vuoden ajan jos pidät lyhyemmän äitysloman. Tunnen noin tehneitä lestadiolaisnaisia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten? Uraa voi tehdä ne jotka näkee sen tärkeämmäksi. Töitähän haetaan kun ei ole opiskeluja tai lapsia kotona hoidettavana. Hyvä jos hakevat ja ottavat vastaan niitä matalapalkkatöitä, jonkun nekin on tehtävä. Mikä tässä nyt oli se ongelma
Ai mikä on ongelma? No ajattele vaikka ensi alkuun, että minkälainen tämä yhteiskunta olisi, jos kaikki naiset olisivat poissa vajaat 30 vuotta työelämästä. Muu yhteiskunta joutuu kannattelemaan tätä toimintaa.
Puolison tehtävä on elättää vaimo (näin yleensä monilla uskovaisilla )
Tiedän pari lessua vuosikurssiltani erittäin halutulta korkeakoulualalta. Molemmat julkisissa viroissa vakitöissä. Jos ajattelee pelkästään taloudellisesti ja tehokkaasti, niin onhan se todella kallista kouluttaa töihin, kun äitiyslomat ja lasten sairastelut (ja äidin oma sairastelu siinä ohessa) lyhentää uraa vuosikaupalla. Samoin jatkuva sijaisten palkkaaminen. Myös vakiviran panttaaminen.
Mutta minkäs teet, vapaa maa. Ihan hyvin joku ei-uskovainenkin voi tuhlata yhteiskunnan varoja monin tavoin ja sössiä taloutensa, ilman lapsiakin.
Kyllä näissä perheissä lapset käy jo työstä ja heitä kyllä riittää vanhoille päiville asti hoitaa, kun niitä lapsen lapsia tulee myös ihan muutama...