***Sekundääriset, huhuu??***

että lueskelen näitä aina aika ajoin , vaikka oma tilanne on että jonottelemme edelleen ensimmäiseen IVF:ään . painoa pudottelen tässä samalla (pco) ja popsin metformia : ) kesän lopulle menee pääsy hoitoihin . meillä entuudestaan 41/2v tyttö , hoitojen välissä luomusti alkunsa saanut . Mukavaa kevään jatkoa kaikille ja paljon plussa tuulia&onnittelut plussanneille :) ja piinailijoille :))

Meillä hoidot alkavat kivasti nyt maanantaina. Synarelaa alan suitsutella. 30.5 on sitten ensimmäinen ultra ja kesäkuun ekaviikolla pari ultraa. Siinä alan pistellä Gonalia. Siirtoon päästään viikolla 24 eli kesäkuun tokaviikolla. Omakierto hieman jätätti, joten viikolla joutui tuota siirtämään eteenpäin alkuperäisestä suunnitelmasta.



Helsinki City Runille (puolimaraton) on harjoiteltu nyt elokuusta lähtien ja puolentoista viikon päästä nähdään, kuinka on harjoitus tuottanut tulosta, kun on H-hetki. Nyt otan lunkisti sinne saakka. Muutama kympin lenkki enää tällä viikolla ja ensiviikolla ehkä vähän vähemmän. Paljon (nam) pastaa ja nesteitä. Tää on mukavinta aikaa harjoittelussa.



Muutenpas täällä päin ei mitään uutta. Kotona oleilen edelleen vuoden ja 2kk:n ikäisen taaperon kanssa. Uutta ihmeteltävää riittää.

Heips!

Sekundääristä lapsettomuutta podetaan täälläkin suunnalla, esikoinen on hieman yli 4-v. ja pikkukakkosta ollaan yritetty jo 3 vuotta. Yksi tuulimunaraskaus oli 8 kk yrityksen jälkeen, mutta kun sen jälkeen ei tietoakaan raskaudesta :(.



Pitkään luulin, että vika on minussa, juoksin eri lääkäreillä ja sain teroluttia ja clomia. Välillä joku sanoi, ettei minussa ole vikaa, lakkaa stressaamasta, mutta sitten taas toinen lääkäri puhui mahdollisesta pco:sta jne. No, verikokeiden ja ultrien mukaan pco:ta ei kuitenkaan ole, kierto suht normaali (n. 28-32), ei ylipainoa, en tupakoi, alkoholia kuluu hyvin harvoin yms.



No, sitten tutkittiin mies ja tadaa! sperman laatu huomattavasti heikentynyt (ei yhtään A:ta, B:tä hieman ja C- ja D-luokissa suurin osa siittiöistä), rakenne ja muoto suurimmassa osassa siittiöitä epänormaali jne. Eli epämuodostuneita ja pääasiallisesti liikkumattomia siittiöitä! Eipä siis ihme, ettei vauvaa kuulu... Myös miehen veljillä on vaikeuksia tällä hedelmöittämispuolella, joten taitaa olla perinnöllistä. Luojan kiitos, meillä on ihana esikoistyttömme!



Hoitoihin emme ole vielä ryhtyneet, nuoria kun olemme (27 molemmat). Ja muutenkin se on molemmille aikamoinen kynnys, vielä emme ole valmiita siihen. Kovasti toivomme, että luonto hoitaisi tehtävän, kuten hoisi esikoisen kohdalla ja tulinhan toistamiseen raskaaksi.



Kuinka monella teistä sekundäärisistä lapsettomuus johtuu miehestä? Minkälaisia tunteita se on aiheuttanut? Onko ollut vaikutusta parisuhteeseen?



Onneksi tässäkin pinossa näkee iloisia plussauutisia! Onnea teille kovasti! Toivotaan plussia myös meille muille sekundäärisille ennemmin tai myöhemmin!

Olemme yrittäneet kolmatta lasta jo 3 vuotta. Ensimmäinen sai alkunsa luomusti ja toisessa sain piikkejä mutta inseminaatiosta tms. ei tarvittu. Nyt olen (vuosi sitten) saanut useamman kierron aikana ensin puregon, sitten clomifen -kuurin sekä inseminaation. Ei onnistunut ja halusin pitää paussin (paino nousi kuurien aikana tosi paljon...). Miehen tulokset olivat ajoittain tosi huonot mutta antibiottejen kanssa parantuivat.



Olimme eilen lääkärillä keskustelemassa jatkotoimenpiteistä. Olin ymmärtänyt hänen aiemmista puheistaan, että nyt kokeillaan puregon+inssi. Mutta hän sanoikin, että aloitamme icsi:n, koska toivottua tulosta ei monesta yrityksestä huolimatta ole tullut. Hoito aloitettaisiin kesä-heinäkuussa ja vielä meillä on aikaa miettiä, haluammeko sitä.



Jotenkin se tuntuu niin paljolta hoitoineen ja alkioiden pakastamisineen.. Toisaalta olen jo 36 -vuotias, joten haluaisin tulla pian raskaaksi. Voisitteko te isci:n kokeneet kertoa, kuinka rajuja nuo toimenpiteet olivat! Kuinka paljon suuremmat mahd. tulla raskaaksi kuin pelkässä clomi+inssi -yhdistelmässä?

Joten uutta yritystä kehiin, clomit aloitan huomenna ja jouluvauva ois kyllä ihana..



Mitäs teille muille? Kauris, milloin sulla onkaan testipäivä? Kuulostaa kyllä erittäin hyvältä..uskon että plussaat :)



Onkos Tarista kuulunut mitään?



Oletteko kertoneet monelle yrityksestänne, miten ovat suhtautuneet?



Mulla on vähän hmm..noloa kertoa, koska olen aika monelle julistanut jossain vaiheessa kun lapset olivat pienempiä, ettei meille kolmosta toivota ja sitten jos ja kun tärppää, niin olen miettinyt että kuinka moni mulle sanoo..sähän sanoit ettei tuu enää..No, tuskin siitä nyt yöunia menetän, mutta tiedän että raskausaikana olen todella herkkis muiden sanomisille, niin ajattelin miehen kanssa että laitamme asian sitten tekstarilla kaikille, läheisimpiä lukuunottamatta, jottei jouduta omin silmin näkemään ns. ensireaktioita..Eikä välttämättä haluta monellekkaan kertoa ns. taustoja, clomeista yms. todellisesta yrityksen yrityksestä..



Aurinkoista päivänjatkoa kaikille ja ilmoitelkaahan itsestänne :)



-poco-

Täällähän minä edelleenkin käyn lukemassa teidän kuulumisia.Hiljaista on ollut. Täällä edelleen odotellaan ultraan menoa, joka olisi ensi tiistaina ,mut aika tuntuu menevän matelemalla eteenpäin.

Välillä uskaltaa olla onnellinen satasella tästä raskaudesta ja välillä taas tuntuu et ei uskalla iloita ettei vaan tule nenille....

Mut eteenpäin mennään päivä kerrallaan ja katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Nyt kirjoitelkaahan kuulumisia ja toivotaan et moni olisi plussannut tällä välillä.

Tari rv 7+4

Menkat alkoi pari viikkoa sitten, taas....eipähän tuota yhtään ehtinyt odottaakkaan. Arvasihan sen. Viimeviikon lopussa oli taas ovulaation aika. Kovasti puputettiin, koko viikko. Ja ihan mielellään vielä! Nyt sitten odotellaan vaikka tietäähän tuon...

Lapsettomuuspolilta tuli hoitosuunnitelma. Huhti-toukokuun menkat soitettava ja sittenpä alkaa nenäsuihkeet ja pistokset heti perään. Oma toiminta lakkautetaan ensin ja käynnistetään uudelleen, jotta saadaan mahdollisimman paljon munasoluja. Kesäkuussa on sitten siirto. Yritetään samalla hoidolla kuin poika sai alkunsa eli IVF/ICSI ja näin alkuun ainakin suunnitellaan kahden alkion siirtoa. Samahan tuo ois, vaikka kumpikin kiinnittyisi vaikka ei ensimmäisestäkään jäänyt kuin yksi. Jos tuo kesäkuun siirto onnistuisi, olisi lapsillamme melkein tasan 2 vuotta ikäeroa. Poika sai kesäkuun alun siirrosta alkunsa. Olisipas se jotain se!



Pojalla oli viikonloppuna 1 v synttärit. Vieraita riitti ja mukavaa oli. Eipäs tänne sen kummosempaa.

Poco kyseli tuosta kertomisesta. Ensimmäisistä hoidoista kerrottiin ja juteltiin ihan avoimesti kaikille, tuntemattomammillekkin. Meistä tuntui niin helpommalta ja luonnolliselta. Vuosia kertyi neljä yrittämiseen ja hoitoihin ennen kuin raskauduin. Monet tuttavat raskautuivat siinä ajassa ja olisi ollut tosi vaikeaa olla heidän valvovan silmän alla ja esittää onnellista, " omasta halusta" lapsetonta pariskuntaa. Ei tarvinnut esittää mitään, eikä olla yksin asian kanssa. Eikä ainakaan häpeillä hoitoja ja omia tuntoja. Nyt kun yksi lapsi on jo meillä, ei tunteet lapsettomuutta ja hoitoja kohtaan ole enää niin ylitsepääsemättömiä ja katkeria. Nyt emme hoidoista ole kenellekkään hiiskuneet. Kukaan ei ole kyllä kysellytkään hoitoihin lähdöstä. Ehkä tuo ensimmäinen on vielä niin tuoreessa muistissa ja poika on vielä niin pieni. Olemme kyllä avoimesti kertoneet, että toinen olisi saanut ja saa tulla heti, jos on tullakseen.

Täällähän sitä tulee notkuttua aina välillä =)



poco: Harmi että täti kurvas paikalle =( Onnea uuteen yritykseen ja pidetään peukut pystyssä! =)

Testauspäivä on meillä ensi viikon perjantaina joten vielä tässä saapi odottaa ja jännittää..=)



Meidän hoidoista tietää lähimmät ystävät ja minun vanhemmat. 8-vuotta sitten kun aloimme yrittään esikoistamme niin silloin emme hiiskuneet asiasta muille kuin minun siskolleni ja kahdella kaverilleni. Jotenki sitä silloin itse häpes että muutkin saavat kuulla sen etten saa lapsia ilman hormonihoitoja. Kuopus kun syntyi niin sen jälkeen monet kyselivät että vieläkö tulee lisää lapsia vai onko lukumäärä täys, sanoimme että eiköhän se taida olla nyt täys ja ettemme taida jaksaa enää alkaa hoitorumbaan (vaikkei meidän hoidot olleet edes pahimmasta päästä). Nyt sitten piinaillaan ja jännätään että tulenko raskaaksi ja että montaako alan odottamaan! =) Ja jos tästä nyt plussa tulee ja raskaus etenee niin kyllähän se hieman jännittää että miten ne ihmiset suhtautuu asiaan..=)



Kertoilkaahan muutkin kuulumisia! Nyt kahvin keitoon!

jos huolitaan =) Vai onkos tämä jo suljettu piiri joillekin " vanhoille" ?



Olen kyllä varmaan siinä mielessä kummajainen tällä rintamalla, että lapsia on jo useampia ja siksipä olenkin tuolla suurperhekuumeilijoissa pinoutunut ja pinoudun vastakin. Nyt vaan löysin tämän, niin ajattelin, josko täältäkin löytyisi kuumeilu ja piinailuseuraa.



Meillä on hoidon suunnittelu huomenna, saas nähdä mitä sanotaan. Kiertopäivien lasku tuottaa hieman hankaluutta, joten en ole varma ehtisikö heti lyhyen kaavan hoitoa tekemään. Ennen meillä on tehty pitkällä kaavalla 3x icsi, mutta nyt tuo lyhyt houkuttaisi itseäni. Näistä edellisistä on kulunut viimeisestäkin jo kolmisen vuotta eli paljon on voinut systeemit muuttua.



Kertomisesta näytti olevan gallupin tapaista. Meillä on aiemmin tiennyt aika useat ystävät ja äitini, ei ole sen kummemmin salailtu kuin miehen vanhemmilta, mutta nyt päätimme hoitaa homman kaikessa hiljaisuudessa. Paha vaan, kun on pakko hommata ammoja, kun klinikkareissu kestää vähintään viisi tuntia pitkän välimatkan takia. Eli minun äiti tietää nyt, anopille mieheni valehteli reissun syyn...



Pahoitteluni teille, joilla ei nyt onnistunut. Toivotaan pikaisia raskautumisuutisia kaikille =)

Kyllä tänne huolitaan!!=)

Mekin ollaan aikasemmin kertoiltu vanhemmille ja läheisimmille kavereille, mut nyt tammikuun keskenmenon jälkeen ei olla asiasta hiiskuttu ku miehen vanhemmille kun meilläkin klinikalle kertyy eestaas matkaa n. 7 tuntia ja siis muksut täytyy saada hoitoon siks ajaks.

Ens viikolla pitäs menkkojen alkaa ja myös piikittelyn. Innolla jo ootan, vaikka samalla vähä hirvittääki, et päästään tositoimiin.

Aurinkoista päivänjatkoa!

vain tervetulotoivotuksista =) Kiva, että mukaan mahtuu.



Feeliks, sullahan on sitten hommelit ihan käsillä! Mikä hoito teillä on?



Kauris, sieltä se testauspäivä lähenee, hitaasti mutta varmasti;) Mitkäs on tuntemukset? Voi kun oliskin jo tuossa vaiheessa . Vikka muistankin, miten pitkää piinaa se voi olla ja aina olenkin sortunut testailemaan liian aikaisin. Silloin harvoin, kun meikäläinenkin sellaiseen iloon pääsee käsiksi, niin pitää tikutella sitten koko rahan edestä =)



Meillä siis suunnittelut on suunniteltu, ja vanhalla hyväksi havaitulla pitkällä kaavalla päätettiin mennä (lääkärin lyhyt vs pitkä kaava kommentit toisaalla eri ketjussa). Eli vajaan kolmen viikon päästä jarrupiikki, sitten kolmisen viikkoa piikittelyjen alkuun ja siitä toivottavasti parin viikon sisään punktio ja siirto. Eli jos sinne tikutteluun asti päästään, niin ehkäpä 10 viikon päästä. Huoh, on sinne vaan vielä odottelua. No, toivottavasti kaikki vaiva ja odottelu taas palkittaisiin ihanaisella nyytillä - hmmm - tuolla joskus tammi-helmikuun vaihteessa. Hih, tuliskohan meille neljäs tammivauva, oispa kiva =)



Mehän olisimme saaneet valita lyhyenkin kaavan, ja se onnistuessaan olisi taannut minulle huomattavasti paremmat päivärahat sitten joskus (la olisi ehkä tullut ennen kuin tuplat täyttää kolme). Mutta kuten toisaallakin olen todennut, on jo lottovoitto itsessään, jos pikkunyytin vielä sais, joten murehditaan rahojen riittävyys sitten joskus muulloin. Antaa asioiden mennä omalla painollaan. Jotenkin tuntui tuo pitkä kaava kuitenkin paremmalta ettei tarvinnut hökälehtiä mihinkään; lyhyen piikittely ois alkanut heti samantien.



No joo, näköjään tuota omanapaista tekstiä taas tulis, on niin kiva johonkin purkautua. Mutta annanpa tilaa muillekin;)

Kauniita kevätpäiviä teille kaikille, ja toivotaan niitä plussatuulia ihan joka kolkkaan!!