Lue keskustelun säännöt.
Ristiäiskutsu, mies ei aio lähteä!
28.03.2025 |
Sain miesystäväni kanssa kutsun ristiäisiin. Mies ilmoitti ettei aio lähteä, koska ei tunne kutsun lähettäjää tarpeeksi hyvin. Minä siis tunnen paremmin. Onko tämä teistä Ok? Menen siis yksin kun äijää ei huvita., tosi kiva.
Kommentit (316)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeastiko joku on täällä sitä mieltä, että parisuhteessa voi yksipuolisesti määritellä, mitä toinen osapuoli tekee? Vai onko nämä "miehen kuuluu tehdä niin kuin minä käsken" kommentit vain jotain ylisveetien kömpelöitä provoyrityksiä? Ainakin kovasti siltä vaikuttavat.
Niin. Voiko joku vain itsekkäästi määritellä että hoida sinä kaikki juhlat ja tilaisuudet yksin koska mua ei kiinnosta (tehdä mitään sinua ilahduttaakseni)?
Eihän siinä ole mitään itsekästä. Uskomatonta, että joku voi ajatella ihmisen olevan itsekäs, jos hän toimiikin ihan oman tahtonsa mukaan eikä alistu mamman luomiin "näin kuuluu toimia parisuhteessa" sääntöihin.
No jos itsekkyyden vastakohta on toisen huomioiminen, niin eikö se toisen huomioimatta jättäminen ole silloin nimenomaan itsekkyyttä? Enkä nyt mitenkään väitä etteikö parisuhteessa saisi olla itsekäs.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sosiaalinen kanssakäyminen on miehille niin vastenmielistä? Kaikki anoppilavirailut ja muut sukujuhlat myrkkyä
Ei se ole miesten yksinoikeus. Inhoan kaikkia kyläilyreissuja tasapuolisesti ja olen nainen. Ei jaksa anoppia eikä omia vanhempiakaan, ei ystäviä ei ketään. Yksinolo on parhainta.
Niin minäkin. Mutta menen silti koska haluan huomioda muitakin.
Ja tämmöisestä kokoontumisesta mihin kasa vastentahtoisia kahvittelunvihaajia kokoontuu kahvittelemaan, nauttii sitten kuka ja miten?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on selväsi kaksi koulukuntaa. Toisten mielestä kuuluu mennä yhdessä ja toisten mielestä jokainen voi päättää itse ihan vapaasti. Tulee varmasti hankaluuksia, jos puolisot ovat eri koulukuntaa.
Minun mielestä kuuluu mennä yhdessä ja en todellakaan tulisi toimeen ihmisen kanssa, joka edustaa toista koulukuntaa. Arvomaailma olisi liian erilainen.
Varsin sairas arvomaailma, kun siihen kuuluu toisten ihmisten pakottaminen asioihin, joita he eivät halua tehdä.
Sairas arvomaailma, jos odottaa että parisuhteessa päätöksenteossa huomioidaan myös kumppani eikä mietitä kaikkea vain oma mukavuudenhalu edellä? Itse en todellakaan olisi pakottamassa kumppania mukaan, vaan haluan kumppanin joka haluaa lähteä minun kanssani. Vaikka koska tykkää minusta, vaikkei niistä ristiäisistä tai sukulaisis
Sinähän nimenomaan et huomioi kumppaniasi, vaan menet oma mukavuudenhalua edelle. "Minua pelottaa mennä yksin sukujuhliin, joten miehen on tultava mukaan halusi hän sitä aidosti tai ei". Onko tuo sinun käsityksesi kumppanin huomoimisesta`?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mennyvittuun ääliö
Minua ei ylisveetit määräile. Pysy ketjun aiheessa äläkä ulise.
Ime munaa nyt vaan, ehkä se helpottaa.
Minulla sentään olisi siihen mahdollisuus. Sinä raukka joudut taaskin tyytymään vain omille ölinöillesi runkkaamiseen.
Anteeksi mutta en oikein saa sössötyksestäsi selvää kun sinulla on tuo muna suussasi.
Lopeta se munasi läiskyttäminen niin kuulet paremmin. Vai joko sä laukesit näppikselle omaa erinoimaisuuttasi ihaillen?
On se niin lutuista tuollaisen ÄO40 p
Kiva, että tykkäät <3 Aina yhtä suuri ilo viihdyttää teitä pentuja, joilla äö on pienenmpi kuin muna lepotilassa.
Vinkkinä jatkoa ajatellen: ei kannata käyttää sanoja tai lyhenteitä joiden merkitystä ei ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on selväsi kaksi koulukuntaa. Toisten mielestä kuuluu mennä yhdessä ja toisten mielestä jokainen voi päättää itse ihan vapaasti. Tulee varmasti hankaluuksia, jos puolisot ovat eri koulukuntaa.
Minun mielestä kuuluu mennä yhdessä ja en todellakaan tulisi toimeen ihmisen kanssa, joka edustaa toista koulukuntaa. Arvomaailma olisi liian erilainen.
Varsin sairas arvomaailma, kun siihen kuuluu toisten ihmisten pakottaminen asioihin, joita he eivät halua tehdä.
Sairas arvomaailma, jos odottaa että parisuhteessa päätöksenteossa huomioidaan myös kumppani eikä mietitä kaikkea vain oma mukavuudenhalu edellä? Itse en todellakaan olisi pakottamassa kumppania mukaan, vaan haluan kumppanin joka haluaa lähteä minun kanssani. Vaikka koska tykkää minusta, vaikkei niistä ristiäisistä tai sukulaisis
No sitten sinun pitää etsiä itsellesi sellainen kumppani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeastiko joku on täällä sitä mieltä, että parisuhteessa voi yksipuolisesti määritellä, mitä toinen osapuoli tekee? Vai onko nämä "miehen kuuluu tehdä niin kuin minä käsken" kommentit vain jotain ylisveetien kömpelöitä provoyrityksiä? Ainakin kovasti siltä vaikuttavat.
Niin. Voiko joku vain itsekkäästi määritellä että hoida sinä kaikki juhlat ja tilaisuudet yksin koska mua ei kiinnosta (tehdä mitään sinua ilahduttaakseni)?
Eihän siinä ole mitään itsekästä. Uskomatonta, että joku voi ajatella ihmisen olevan itsekäs, jos hän toimiikin ihan oman tahtonsa mukaan eikä alistu mamman luomiin "näin kuuluu toimia parisuhteessa" sääntöihin.
No jos itsekkyyden vastakohta on toisen huomioiminen, niin
Itsekkyyden vastakohta on epäitsekkyys. Tee kerran elämässäsi epäitsekäs teko ja lopeta se kumppanisi määräily. Hänellä on oikeus tehdä päätöksensä ihan itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mennyvittuun ääliö
Minua ei ylisveetit määräile. Pysy ketjun aiheessa äläkä ulise.
Ime munaa nyt vaan, ehkä se helpottaa.
Minulla sentään olisi siihen mahdollisuus. Sinä raukka joudut taaskin tyytymään vain omille ölinöillesi runkkaamiseen.
Anteeksi mutta en oikein saa sössötyksestäsi selvää kun sinulla on tuo muna suussasi.
Lopeta se munasi läiskyttäminen niin kuulet paremmin. Vai joko sä laukesit näppikselle omaa erinoimaisuuttasi ihaillen?
Anteeksi kovasti. Unohdin, että sinulla ei kapasiteetti riitä ymmärtämään, mistä puhutaan, jos joukkoon eksyy pieni näppäilyvirhe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos itsekkyyden vastakohta on toisen huomioiminen, niin eikö se toisen huomioimatta jättäminen ole silloin nimenomaan itsekkyyttä? Enkä nyt mitenkään väitä etteikö parisuhteessa saisi olla itsekäs.
Eihän se ole toisen huomiottajättämistä, jos kertoo, ettei halua lähteä juhliin, joista ei tunne ketään. Sulla on outo parisuhde, jos teillä toisen huomioiminen=pakolla sukujuhliin, koska muuten eukko suuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeastiko joku on täällä sitä mieltä, että parisuhteessa voi yksipuolisesti määritellä, mitä toinen osapuoli tekee? Vai onko nämä "miehen kuuluu tehdä niin kuin minä käsken" kommentit vain jotain ylisveetien kömpelöitä provoyrityksiä? Ainakin kovasti siltä vaikuttavat.
Niin. Voiko joku vain itsekkäästi määritellä että hoida sinä kaikki juhlat ja tilaisuudet yksin koska mua ei kiinnosta (tehdä mitään sinua ilahduttaakseni)?
Eihän siinä ole mitään itsekästä. Uskomatonta, että joku voi ajatella ihmisen olevan itsekäs, jos hän toimiikin ihan oman tahtonsa mukaan eikä alistu mamman luomiin "näin kuuluu toimia parisuhteessa" sääntöihin.
No jos itsekkyyden vastakohta on toisen huomioiminen, niin
Pieni korjaus nainen saa olla itsekäs mies ei. Miehen tehtävä on mahdollistaa naisen haluamia asioita
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Haluat että kumppanisi toimii niin kuin sinä haluat. Tajuatko miten sairas lähtökohta tuo on parisuhteelle?"
Haluan olla parisuhteessa, jossa molemmat haluavat tehdä asioita toisen tueksi, iloksi ja yhteisen perheen vahvistamiseksi. Ihmisen kanssa, joka miettii asioita myös minun näkökulmastani, niin kuin minäkin hänen. Ja olen ollutkin 25 vuotta ja tarkoitus olisi jatkaa. Myös minä olen körötellyt 4 tunnin ajomatkan päähän meille molemmille vieraan ihmisen hautajaisiin kun miehelle oli tärkeä mennä äitinsä tueksi eikä halunnut mennä itsekseen. Ja mies on ollut minun ystävän lapsen ristiäisissä vaikka tuskin varsinaisesti itse tilaisuus häntä kiinnosti.
Ootteko kierrelleet enon inttikaverin hiekkalaattiklotuttavan ystävän äidin lapsipuolen kissanristiäisissäkin?
Vierailija kirjoitti:
No jos itsekkyyden vastakohta on toisen huomioiminen, niin eikö se toisen huomioimatta jättäminen ole silloin nimenomaan itsekkyyttä? Enkä nyt mitenkään väitä etteikö parisuhteessa saisi olla itsekäs.
Eihän se ole toisen huomiottajättämistä, jos kertoo, ettei halua lähteä juhliin, joista ei tunne ketään. Sulla on outo parisuhde, jos teillä toisen huomioiminen=pakolla sukujuhliin, koska muuten eukko suuttuu.
Lue tämä aloitus oikein ajatuksella. Tässä on eukko suuttunut kun mies ei lähde edes pakotettuna eukon sukujuhliin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Haluat että kumppanisi toimii niin kuin sinä haluat. Tajuatko miten sairas lähtökohta tuo on parisuhteelle?"
Haluan olla parisuhteessa, jossa molemmat haluavat tehdä asioita toisen tueksi, iloksi ja yhteisen perheen vahvistamiseksi. Ihmisen kanssa, joka miettii asioita myös minun näkökulmastani, niin kuin minäkin hänen. Ja olen ollutkin 25 vuotta ja tarkoitus olisi jatkaa. Myös minä olen körötellyt 4 tunnin ajomatkan päähän meille molemmille vieraan ihmisen hautajaisiin kun miehelle oli tärkeä mennä äitinsä tueksi eikä halunnut mennä itsekseen. Ja mies on ollut minun ystävän lapsen ristiäisissä vaikka tuskin varsinaisesti itse tilaisuus häntä kiinnosti.
Miksi sä sitten pakotat sen miehen sinne sukujuhliin, vaikka se ei aidosti sinne halua lähteä? Onko se mielestäsi miehen tukemista ja perheen vahvistamista, että asioista pitää tehdä vain sinua miellyttääkseen?
Jos toista ahdistaa ajatus ristiäisiin lähdöstä, niin miksi pakottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeastiko joku on täällä sitä mieltä, että parisuhteessa voi yksipuolisesti määritellä, mitä toinen osapuoli tekee? Vai onko nämä "miehen kuuluu tehdä niin kuin minä käsken" kommentit vain jotain ylisveetien kömpelöitä provoyrityksiä? Ainakin kovasti siltä vaikuttavat.
Niin. Voiko joku vain itsekkäästi määritellä että hoida sinä kaikki juhlat ja tilaisuudet yksin koska mua ei kiinnosta (tehdä mitään sinua ilahduttaakseni)?
Eihän siinä ole mitään itsekästä. Uskomatonta, että joku voi ajatella ihmisen olevan itsekäs, jos hän toimiikin ihan oman tahtonsa mukaan eikä alistu mamman luomiin "näin kuuluu toimia parisuhteessa" sääntöihin.
No jos
Itsekkyyden vastakohta on epäitsekkyys. Tee kerran elämässäsi epäitsekäs teko ja lopeta se kumppanisi määräily. Hänellä on oikeus tehdä päätöksensä ihan itse.
En minä määräile kumppaniani. Mitä oikein sekoilet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos itsekkyyden vastakohta on toisen huomioiminen, niin eikö se toisen huomioimatta jättäminen ole silloin nimenomaan itsekkyyttä? Enkä nyt mitenkään väitä etteikö parisuhteessa saisi olla itsekäs.
Eihän se ole toisen huomiottajättämistä, jos kertoo, ettei halua lähteä juhliin, joista ei tunne ketään. Sulla on outo parisuhde, jos teillä toisen huomioiminen=pakolla sukujuhliin, koska muuten eukko suuttuu.
Lue tämä aloitus oikein ajatuksella. Tässä on eukko suuttunut kun mies ei lähde edes pakotettuna eukon sukujuhliin
No juuri sitähän tässä kommentoidaan koko ajan. Ihmetellään, miten sairaita parisuhteita teillä on, kun toisen huomioiminen=pakko lähteä sukujuhliin tai eukko suuttuu ja tekee itkupotkualoituksen vauvapalstalle.
Vierailija kirjoitti:
No jos itsekkyyden vastakohta on toisen huomioiminen, niin eikö se toisen huomioimatta jättäminen ole silloin nimenomaan itsekkyyttä? Enkä nyt mitenkään väitä etteikö parisuhteessa saisi olla itsekäs.
Eihän se ole toisen huomiottajättämistä, jos kertoo, ettei halua lähteä juhliin, joista ei tunne ketään. Sulla on outo parisuhde, jos teillä toisen huomioiminen=pakolla sukujuhliin, koska muuten eukko suuttuu.
En minä niin sanonutkaan.
Vierailija kirjoitti:
"Haluat että kumppanisi toimii niin kuin sinä haluat. Tajuatko miten sairas lähtökohta tuo on parisuhteelle?"
Haluan olla parisuhteessa, jossa molemmat haluavat tehdä asioita toisen tueksi, iloksi ja yhteisen perheen vahvistamiseksi. Ihmisen kanssa, joka miettii asioita myös minun näkökulmastani, niin kuin minäkin hänen. Ja olen ollutkin 25 vuotta ja tarkoitus olisi jatkaa. Myös minä olen körötellyt 4 tunnin ajomatkan päähän meille molemmille vieraan ihmisen hautajaisiin kun miehelle oli tärkeä mennä äitinsä tueksi eikä halunnut mennä itsekseen. Ja mies on ollut minun ystävän lapsen ristiäisissä vaikka tuskin varsinaisesti itse tilaisuus häntä kiinnosti.
Pahin painajaiseni. Nainen uhriutuu siitä, miten "minäkin kökötin 4 tuntia autossa matkalla äitisi hautajaisiin" ja perustelee tällä joka helvetin kissanristiäisiä, joihin hänen mielestään miehen kuuluu osallistua. Sellaista ihanaa molemminpuolista kunnioitusta ja arvostusta a la av-mamma.
Itsekkyyden vastakohta on epäitsekkyys.
Ja toisen iloksi juhliin mukaan lähteminen ei ole epäitsekästä, koska?
Ei minuakaan kiinnosta random sinappikoneet, etkö osaa mennä yksin?
Kiva, että tykkäät <3 Aina yhtä suuri ilo viihdyttää teitä pentuja, joilla äö on pienenmpi kuin muna lepotilassa.