Mies on ''riitansa riidellyt''
Kun kohtaamme suhteessamme ongelmia, mies pakoilee vastuuta vedoten siihen, että ''on jo riitansa riidellyt'', viitaten edellisiin parisuhteisiinsa.
Minulle suhde on ensimmäinen vakavalaatuinen.
Suhteen alussa emme riidelleet. Nyttemmin syntyneiden riitojen aiheet ovat olleet pieniä, liittyneet esim. kiitollisuuden näyttämiseen, miehen typeriin kommentteihin, joihin olen halunnut puuttua
Miehelle ilmeisesti iso kompleksi on, jos häntä arvostellaan
Puolustuksekseen hän sanoo minua lapselliseksi, kun aloitan riitoja mitättömistä aiheista. Vihjailee myös eroa
Tuntuu, että olen ahdistettu nurkkaan, jossa en enää uskalla ilmaista enää tahtoani
Onko kellään täällä kokemusta vastaavanlaisesta tilanteesta? Miten toimia?
Jos jollakin on tilanne ja ajatus, että on ''riitansa riidellyt'', mitä oikein oletatte kumppaniltanne?
Eikö riitely kuitenkin ole inhimillistä... Vai onko ongelma todella minussa?
Kommentit (283)
Vierailija kirjoitti:
Jos oon sitä mieltä että mulle ei saa agressiivisesti huutaa niin "pakotan naisen tukahduttamaan tunteensa"
Mitä mieltä naiset tästä?
Jos et myöskään normaalisti keskustellen hoida ristiriitoja, et ole parisuhdekelpoinen mies.
Ap, oletko tietoinen, että osa miehistä ihan tahallaan huudattaa naisiaan, koska se on heille viihdettä ja kontrollia ja voivat asettua yläpuolelle. Jo se, että jouduit tekemään avauksen tänne puhuu eron puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jompikumpi taipuu? En ymmärrä yhtään tätä. Totta kai täytyy löytää se kompromissi, että ollaan yhtä mieltä. En yhtään ymmärrä, miten voi olla parisuhteessa, jossa ollaan asioista eri mieltä??"
...
Sitten et ymmärrä. Minä en ymmärrä suhteita, joissa kaikesta pitää olla samaa mieltä. En todellakaan haluais et oma mies taipuis vaan miellyttämään itseäni. Kumpikin saa olla omaa mieltä, sitä pitää kunnioittaa
Ok, onneksi minulla ei ole tuollaista suhdetta. Kuulostaa kamalalta, että ollaan yhdessä, mutta kuitenkin yksin.
Sinä tunnut ymmärtävän elämästä kovin kapean sektorin. Parisuhteessa ei kannata ohittaa itseään.
Jaah, no olen ollut parisuhteessa 16-vuotiaasta lähtien. Ja nyt olen 41v. Että enköhän mä jotain parisuhde-elämästä ymmärrä;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oon sitä mieltä että mulle ei saa agressiivisesti huutaa niin "pakotan naisen tukahduttamaan tunteensa"
Mitä mieltä naiset tästä?
Jos et myöskään normaalisti keskustellen hoida ristiriitoja, et ole parisuhdekelpoinen mies.
Ap, oletko tietoinen, että osa miehistä ihan tahallaan huudattaa naisiaan, koska se on heille viihdettä ja kontrollia ja voivat asettua yläpuolelle. Jo se, että jouduit tekemään avauksen tänne puhuu eron puolesta.
Lopulta voivat alkaa selittämään kuinka olet mielisairas yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ajanhukkaa alkaa vääntämään riitaa mitättömistä asioista. Jos asiat eivät suju naisten suunnitelmien mukaan, he tulevat vihaisiksi kuin pikkulapset. Mies on oltava se aikuinen suhteessa, jonka on joustettava erimielisyydessä? Miehen pitäisi myöntää naisen olevan vallassa ja myöntää tappionsa? Onko naisten oikeus päättää parisuhteessa syntymäoikeus? Yhteiskunnan rakenteisiin, jne vaaditaan sitä tasa-arvoa, mutta silti tämä parisuhteen näkeminen vain
naisen lasien läpi leimaa koko suomalaista yhteiskuntaa.
Miksi lässytät tuon öykkäriukon puolesta? Et edes tunne sitä ja kertoman perusteella erittäin rasittava henkistä väkivaltaa käyttävä mies. Tuo ukkojen lässytys naisista ja niiden tavoista on naurettavaa. Ette ole olleet edes yhdessä parisuhteessa naisen kanssa ja silti latelette jotain 1800-luvun seksistisiä luuloja naisista. 
Meillä on nyt varsin yksipuolinen käsitys kyseisen parisuhteen ongelmista. Tiedetään vain se toinen puoli ja nyt pitäisi surkutellaan sitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmillista, että mies kokee sinun keskustelunavaukset hyökkäyksenä. Olette varmaan jo siinä tilanteessa, että sinä joudut vatvomaan ja valmistautumaan epäkohtien esilletuomiseen ja tilanteessa et olekaan sitten rento ja luonteva, kun pelkäät miehen reaktiota. Tämän seurauksena mies reagoi entistä voimakkaammin ja kierre vaan syvenee.
Tarvitsette jonkinlaisen uusen alun, ehkä myös ammattilaisen apua. Onko mies sitä mieltä, että pienistäkään epämieluisista asioista ei saa puhua? Jos saa puhua, miten ja missä tilanteessa hän toivoo sinun tuovan ne esiin? Missä menee keskustelun ja riitelyn raja? Mitä tehdään, kun raja näyttää lähestyvän? Mitkä asiat häntä harmittavat, kokeeko hän että saa ne kerrottua sinulle?
Kuinka usein tällaisia epäkohtia tuodaan suhteessa esille? Ikäänkuin toisen toiminnan ruotiminen olisi keskeinen osa arkea.
Minu
Tuskin jokaista mieleen pullahtavaa harmitusta kannattaa alkaa ruotia, siitä ei ole kyse. Mutta jos jokin sinänsä pieni asia häiritsee kumppania, etkö haluaisi tietää sitä? Jokin mikä on helppo muuttaa, jos vaan tietää.
Minusta tuo apn siivouksen huomioiminen on hyvä esimerkki. Ap kertoo miehelle, että hän kokee arvostusta tekemästään työstä, kun siitä ääneen sanoen kiittää. On aika helppoa sanoa kiitos, jos se on kumppanille tärkeää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oon sitä mieltä että mulle ei saa agressiivisesti huutaa niin "pakotan naisen tukahduttamaan tunteensa"
Mitä mieltä naiset tästä?
Jos et myöskään normaalisti keskustellen hoida ristiriitoja, et ole parisuhdekelpoinen mies.
Ap, oletko tietoinen, että osa miehistä ihan tahallaan huudattaa naisiaan, koska se on heille viihdettä ja kontrollia ja voivat asettua yläpuolelle. Jo se, että jouduit tekemään avauksen tänne puhuu eron puolesta.
Olen huomannut miehessä sellaisen toistuvan piirteen, että vaikka toisaalta sanookin tuota, että ''olen riitani riidellyt'', hän hymyilee, kun näkee minun kiihtyvän. Alussa saattanut olla ihan rauhallista keskustelua, mutta on sitten jostain syystä kiihtynyt riidaksi, tämä on ehkä vielä minulla selvittämättä, mikä se ''triggeri'' on, joka saa aikaan riidan
Eikö riitely kuitenkin ole inhimillistä... Vai onko ongelma todella minussa?
Eli ap nalkuttaa ja hakee riitaa kaikista asioista ja sitten kysyy onko se inhimillistä. No ei ole jatkuva riitely ihmillistä. Ja vika on todennäköisesti AP:ssa.
Vierailija kirjoitti:
Mies ei tule kuulluksi, vaikka sanoo suoraan, että on riitansa riidellyt. Aiemmat suhteet ilmeisesti päättyneet riitojen takia. Harkitsee jo tämänkin päättämistä samasta syystä. Haluaa suhteen, jossa ei riidellä. Ihmiset ovat erilaisia. Kuka mitäkin haluaa ja mitä on valmis uhraamaan.
Ap:n pitää kysyä itseltään, hyväksyykö miehen sellaisena kuin hän on. Suostuuko elämään miehen haluamaa riidatonta elämää. Mies ei muutu. Joko tämä tyyli tai ero.
Kaiken voi aina lakaista maton alle suhteessa,mutta se tie ei ole kestävä. Eihän ap halua riidellä, jos hän haluaa puhua asioista. Miehen mielestä kaikki asioista puhuminen pitää hoitaa riidellen, jos hän kerran ei osaa puhua mistään vaan aina pitää riidellä.
Riiteleminen ja asioista puhuminen on eri asioita ja asioista pitää pystyä puhumaan. Jos edelleisetkin suhteet on loppuneet riitelyyn, ei syy voia aina olla niissä naisissa, vaan siinä, että ap.n mies ei ilmeisesri osaa keskustella. Ainoa asiosta puhumisen muoto on riitely. Jotku ihmiset on tuolaisia, mistään ei kyetä puhumaan, vaan aina pitää suuttua joka asiasta ja alkaa riitelemään. Toinen ei lopulta uskalla kissaa sanoa, kun siitäkin jo suututaan.
Ne suhteen joissa ei riidellä perustuu keskustelutaitoihin. Ei tarvitse riidellä, kun osaa keskustella ja puhua.
Meillä oli vaimovainajan kanssa oma sovellus sananlaskusta: omena päivässä pitää lääkärin loitolla.
Riita päivässä pitää psykiatrin loitolla! Riita, iso tai pieni. Riideltiin joskus kovaankiin ääneen mutta aina sovittiin ja pyydettiin ja saatiin anteeksi. Suurimmat riidat sovittiin aviovuoteessa ehkä kovempaan ääneen.
Syöpä vei vaimon aivan liian nuorena.
M58
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä..
Tilanteita, jotka eivät ole olleet mieleeni, joista olen sitten sanonut miehelleni, ja riita on saanut alkunsa:
- Mies ei ole ajoissa jossakin; nykyään ymmärrän, että mies ei ole tässä asiassa luotettava, enkä aloitakaan riitoja jotka liittyvät tähän
- Mies kommentoi toisen naisen ulkonäköä seksuaalissävytteisesti (useita kertoja); nykyään en enää välitä, ja tuntuukin ettei mies enää tee sitä
- Viimeisin riidanaihe syntyi hyvin yleisestä keskustelunaiheesta: siivouksesta. Koin, että mies ei ole kiittänyt pitkään aikaan, olettanut vaan, että asiat on hoidettu hänen puolestaan.
Nyt kun mietin syvemmin esim. tuota viimeisintä riitaa, mies varmaankin osoittaa kiitollisuuttaan enemmän tekojen muodossa. Hän on tekojen suhteen o
Miksi siivoat miehesi puolesta? Tekeekö miehesi oman osuutensa kotitöistä vai teetkö sinä lähes kaiken. Jos miehesi elää kuin hotellissa niin en yhtään ihmettele että hän on riitansa riidellyt, vielä todennäköisesti samoista asioista. Hän luulee että sillä ettei hän suostu riitelemään hän välttää jatkossakin sen että hänen pitäisi tehdä oma osuutensa hommista. Hän haluaa vaimentaa soraäänet jotta hän voi jatkaa omaa toimintaansa.
Itse en kyllä katsoisi päivääkään miestä joka ilmoittaa että hän on riitansa riidellyt. Se jo kertoo että mies tuo suhteeseen kaikki vanhojen suhteiden painolastin eikä hänellä ole aikomustakaan tehdä asialle mitään. Sinun pitää hyväksyä hänet juuri sellaisena kuin hän on, hän ei aio muuttua, kehittyä tai panostaa ylimääräistä millään tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Ap perustelee haluaan jatkaa tässä suhteessa sillä, että niitä hyviä hetkiä on kuitenkin enemmän.
Miksi miehen on niin helppo vihjailla tuota ero-asiaa? Voiko olla että on ihan vakavissaan?
Minä en ainakaan olisi sellaisen kanssa, joka ottaa eroa esille aseena.
Olen itse ottanut eron esille sanomalla asiallisesti, että jos miehen alkava alkoholismi ei lopu, on pakko erota. Mutta en minään riita-aseena tai vaimentamaan toista. Ja tosiaan erosin puoli vuotta myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jompikumpi taipuu? En ymmärrä yhtään tätä. Totta kai täytyy löytää se kompromissi, että ollaan yhtä mieltä. En yhtään ymmärrä, miten voi olla parisuhteessa, jossa ollaan asioista eri mieltä??"
...
Sitten et ymmärrä. Minä en ymmärrä suhteita, joissa kaikesta pitää olla samaa mieltä. En todellakaan haluais et oma mies taipuis vaan miellyttämään itseäni. Kumpikin saa olla omaa mieltä, sitä pitää kunnioittaa
Ok, onneksi minulla ei ole tuollaista suhdetta. Kuulostaa kamalalta, että ollaan yhdessä, mutta kuitenkin yksin.
Sinä tunnut ymmärtävän elämästä kovin kapean sektorin. Parisuhteessa ei kannata ohittaa itseään.
Jaah, no olen ollut pari
Eli olet kadottanut itsesi jo hyvin nuorena parisuhteeseen.
Miehet reagoivat paremmin tekoihin kuin sanoihin.
Epäluotettavan kanssa ei tehdä ajasta riippuvaisia treffejä.
Muita naisia kommentoivan seurasta poistutaan.
Jätetään siivoaminen väliin jos toinen ei osallistu eikä osoita arvostusta - siis jos asutte yhdessä. Toisen kotona ei siivota ja oman kodin siivouksesta ei odoteta kiitollisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jompikumpi taipuu? En ymmärrä yhtään tätä. Totta kai täytyy löytää se kompromissi, että ollaan yhtä mieltä. En yhtään ymmärrä, miten voi olla parisuhteessa, jossa ollaan asioista eri mieltä??"
...
Sitten et ymmärrä. Minä en ymmärrä suhteita, joissa kaikesta pitää olla samaa mieltä. En todellakaan haluais et oma mies taipuis vaan miellyttämään itseäni. Kumpikin saa olla omaa mieltä, sitä pitää kunnioittaa
Ok, onneksi minulla ei ole tuollaista suhdetta. Kuulostaa kamalalta, että ollaan yhdessä, mutta kuitenkin yksin.
Sinä tunnut ymmärtävän elämästä kovin kapean sektorin. Parisuhteessa ei kannata ohittaa itseään.&nbs
No sovitaan vaikka niin;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oon sitä mieltä että mulle ei saa agressiivisesti huutaa niin "pakotan naisen tukahduttamaan tunteensa"
Mitä mieltä naiset tästä?
Jos et myöskään normaalisti keskustellen hoida ristiriitoja, et ole parisuhdekelpoinen mies.
Ap, oletko tietoinen, että osa miehistä ihan tahallaan huudattaa naisiaan, koska se on heille viihdettä ja kontrollia ja voivat asettua yläpuolelle. Jo se, että jouduit tekemään avauksen tänne puhuu eron puolesta.
Olen huomannut miehessä sellaisen toistuvan piirteen, että vaikka toisaalta sanookin tuota, että ''olen riitani riidellyt'', hän hymyilee, kun näkee minun kiihtyvän. Alussa saattanut olla ihan rauhallista keskustelua, mutta on sitten jostain syystä kiihtynyt riidaksi, tämä on ehkä vielä minulla selvittämättä, mikä se ''triggeri''
Mies on narsisti. Juokse!
Kun olet juossut ja turvassa, perehdy narsismiin (youtube on hyvä) ja toksisuuteen ja etenkin itsesi korjaamiseen, miksi yliymmärsit, venytit rajojasi ja olit sinisilmäinen.
Me kaikki, jotka olemme kokeneet saman, olemme nähneet kuvion jo avauksestasi asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oon sitä mieltä että mulle ei saa agressiivisesti huutaa niin "pakotan naisen tukahduttamaan tunteensa"
Mitä mieltä naiset tästä?
Jos et myöskään normaalisti keskustellen hoida ristiriitoja, et ole parisuhdekelpoinen mies.
Ap, oletko tietoinen, että osa miehistä ihan tahallaan huudattaa naisiaan, koska se on heille viihdettä ja kontrollia ja voivat asettua yläpuolelle. Jo se, että jouduit tekemään avauksen tänne puhuu eron puolesta.
Olen huomannut miehessä sellaisen toistuvan piirteen, että vaikka toisaalta sanookin tuota, että ''olen riitani riidellyt'', hän hymyilee, kun näkee minun kiihtyvän. Alussa saattanut olla ihan rauhallista keskustelua, mutta on sitten jostain syystä kiihtynyt riidaksi, tämä on ehkä vielä minulla selvittämättä, mikä se ''triggeri''
Mitä rauhallisempi hän on, sitä varmemmin hän tekee sen tahallaan. Painelee nappuloitasi ja katsoo, kun pomppaat. Kusipää.
Ap vaikuttaa jotenkin oudolta jutuissaan. Etkö sinä ole sen verran muilta mäkätyksiltäsi saanut kysyttyä, että miksi toinen hymyilee. Vai tulkitsetko sinä vain, että toinen hymyilee. Itse en jaksaisi olla parisuhteessa tuollaisen ihmisen kanssa, jossa ihan jokapäiväisistä asioista vaadittaisiin kiitosta. Saatan kyllä sanoa, että onpa ihanan siistiä, mutta ei meillä odoteta, että kotitöistä pitäisi erikseen kiitellä
Ap vastaa:
En siivoa miehen puolesta, vastuu on jaettu kahden. Minä kuitenkin osoitan kiitollisuutta kun esim auto on pesty, mies ei vastaavasta vaivastani. Se on omassa mielessäni se ongelma, ajattelen, että kerta itse ilmaisen arvostavani toisen vaivaa, olisi kiva kuulla että mies arvostaa minun tekemää osuutta.
Ehkä pitäisi lopettaa tuollainen ajattelu. Omassa kasvatuksessani on vain opetettu, että toisen hyvistä teoista kuuluu kiittää, ja parisuhteessa, kun asiat tavallistuu, suuremmalla syyllä. Puolin ja toisin. Se on rakkauden osoittamista..
Ensimmäistä kertaa ajattelen, että parisuhteessa kuuluu luopua jostakin lapsuudessa opituista ennakkooletuksista...
Okei. Siis kun nainen vetää raivarit jostain asiasta, ja tulee mulle raivopäänä huutamaan, niin MINÄ huudatan naista - ja on myös minun syytäni etten silloin keskustele rauhallisesti(normipuhe ei edes kuulu sen huutamisen takia)
Päteehän sama kai huutaviin miehiinkin?
Jos ei, perusteletko?
Sinä tunnut ymmärtävän elämästä kovin kapean sektorin. Parisuhteessa ei kannata ohittaa itseään.