Elämä ennen nettiä - muistellaan asioita kaikesta mahdollisesta, miten asiat ennen hoidettiin ilman nettiä
Tähän listaan voisi lisätä myös ajan ennen kännyköitä myös.
Eli ihan mitä tahansa, miten asiat hoidettiin ilman nettiä ja kännykkää.
Aloitan.
Koulussa 1980-luvulla ollessani repussa piti kuljettaa aina mukana pientä ruutuvihkoa, jonka nimi oli reissuvihko. Se nimenomaisesti seilasi kodin ja koulun väliä, opettaja kirjoitti käsin jokaisen oppilaan reissuvihkoon tietoja, esim. vanhempainillasta sun muusta. Vanhempi kuittasi opettajalle vihkoon. Oppilas toimi välikätenä. Näin toimi viestienvaihto ennen wilmaa.
Kommentit (670)
70-luvun lapsena vihaan kaikenlaista varaamista ostamisen yhteydessä yli kaiken, koska ennen pystyi tekemään spontaaneja ostopäätöksiä. Jos johonkin täytyy tehdä varaus, en osta.
Kaupassa ostokset maksoin käteisellä jota nostin magneettijuovallisella pankkikortilla käteisautomaatista (Otto -automaatit). Laskut kävin maksamassa pankin tuulikaapissa olevalla laskunmaksuautomaatilla.
Auton tankkasin joko seteliautomaatista, tai kävin ihan huoltoaseman kassalla maksamassa bensat käteisellä.
Jossain vaiheessa joitain laskuja oli suoraveloituksessakin automaattisesti mutta se loppui jossain vaiheessa. Ilmeisesti se oli jollain tapaa erilainen kuin nykyajan suoramaksu tms. ja e-lasku.
Pankit oli auki aamusta iltaa, eikä ollut palvelumaksuja. Tai en ainakaan muista että tilin pitäminen olisi mitään maksanut. Kannatti varmaan tuohon aikaan, nyt ei kai sitten kannata, kun asiakkailta pitää nyhtää rahaa vähän joka asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Ennen nettiä ei käytännössä ollut pornoa nähtävillä, sehän oli aina iso kohu jos jollain oli joku pornolehti jossain, eli hyvin suuri ja poikkeuksellinen asia ja kaikki olivat oooooh.
Ennen nettiä ei ollut myöskään näitä OnlyFans hommia, että piti tehdä ihan oikeasta työtä tai käydä kouluja, eikä vain kuvata pimppiä, jos halusi arvostusta ja hyville tuloille.
Kyllä Ruotsista tilattu poke video soi laitteessa jo 80- luvulla,sielä olin kerhojäsenä videot puolet halvempia kuin suomessa,sitten tuli taivaskanavat ja lopetin sen video homman.
Vierailija kirjoitti:
Virastoista sai apua kun meni itse paikan päälle. Nykyään asiaa on "helpotettu" hoitamalla asiat netin kautta. Etsit vain itse aihe johon tarvitset apua. Jos siis tiedät tarkalleen millä nimellä haluamasi tiedot löytyvät.
Junalipun sai ostaa asemalla virkailijalta, joka osasi heti kertoa tarvittavat asiat. Nykyään ostat netin kautta tai automaatilta, arvot itsellesi oikean reitin ja yllätyt kun vuoro onkin korvattu muulla yhteydellä.
Laskut pääsi maksamaan pankin automaatin kautta. Nyt kirjaudut verkkopankkiin, pläräät 1-4 tunnusluvun kanssa ja ehkä jopa vastaanotat varmistusviestin tekstiviestillä. Kaikki tämä että saisit yhden laskun maksettua.
Eikä pidä unohtaa tätä pikkuseikkaa: esimerkiksi pankissa oli asiakaspalvelijoita. Oikeita ihmisiä, joilta sai palvelua. Nyt sellainen pitää erikseen "tilata" sinne pankkiin...itse pankki onkin sitten tyhjä konttori...
Rahanvaihdosta sen verran, että jossain Brysselissäkin naureskeltiin että Suomen markka. Sai ksi vaihdettua silti.
Vierailija kirjoitti:
Kesän tietöitä varten painettiin kartta, jonka sai hakea katsastusasemalta.
Sai huoltoasemiltakin. Ainakin omassa lapsuudessa. Jos niitä oli vielä jäljellä.
Vierailija kirjoitti:
Uusi puhelinluettelo ilmestyi kerran vuodessa. Sieltä löytyi aakkosjärjestyksessä kaikkien nimet ja puhelinnumerot.
Näitä roudattiin joskus väkisin ihmisten ovien taakse. Vielä 2000-luvulla. Jotain sai ilmaiseksi sentään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulevat TV-ohjelmat piti katsoa lehdestä. Monet tilasivat Katso-lehden, jossa oli koko viikon ohjelmat. Ei ollut ohjelmaopasta eikä suoratoistoa.
Ja koska noi tv-tiedot oli painettu lehteen, kaikki muutokset ohjelmistoon selvisivät vasta sitten, kun ohjelma ei tullutkaan ilmoitettuun aikaan. Joskus kanavan esittelijä saattoi mainita, että ohjelma x jää pois koska...
Kanavan esittelijä oli TV-kuuluttaja.
Kiitos äiti!
Vierailija kirjoitti:
Tietokonepelit ladattiin kokeneelle korpuilta (useampi disketti pelin koosta riippuen).
Myöhemmin tuli cd-rom:t ja dvd:t
Commodorelle c-kasetilta 😉
Ei ollut naamakirjaa tiktokkia ym, tindereitä ihmiset eivät repineet raivoissaan hiuksia ,ennen piti sanoa päin naamaa asiat ,se oli melkoinen jarru puhua vastapelurille paskaa jos ei halunnut luuvitosta ääntäkohti.Nykyään anonyymi kiusaaminen netin kautta on helppoa.
Vierailija kirjoitti:
Kaupassa ostokset maksoin käteisellä jota nostin magneettijuovallisella pankkikortilla käteisautomaatista (Otto -automaatit). Laskut kävin maksamassa pankin tuulikaapissa olevalla laskunmaksuautomaatilla.
Auton tankkasin joko seteliautomaatista, tai kävin ihan huoltoaseman kassalla maksamassa bensat käteisellä.
Jossain vaiheessa joitain laskuja oli suoraveloituksessakin automaattisesti mutta se loppui jossain vaiheessa. Ilmeisesti se oli jollain tapaa erilainen kuin nykyajan suoramaksu tms. ja e-lasku
Noin 80- ja 90- luvuilla. Mutta miten nuo aiemmin tehtiin. Rahat haettiin pankin tiskiltä virkailijalta, jossa myös laskut maksettiin. Laskut voi käydä maksamassa myös esim sähkölaitoksen konttorissa jos oli heidän lasku. Samoin vesilaskut ym. Mainitsemasi on jo "melkein mennyttä nykyaikaa".
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut naamakirjaa tiktokkia ym, tindereitä ihmiset eivät repineet raivoissaan hiuksia ,ennen piti sanoa päin naamaa asiat ,se oli melkoinen jarru puhua vastapelurille paskaa jos ei halunnut luuvitosta ääntäkohti.Nykyään anonyymi kiusaaminen netin kautta on helppoa.
Kyllä huhumylly pyöri ennenkin, laitettiin perättömiä huhuja kiertämään.
"Meillä ei uusittu. Mentiin sillä 70-luvun alussa painetulla todella arvokkaalla kirjasarjalla. Jokainen kirja todella paksu ja iso. Nahkakannet ja kiiltävät sivut. Näistä etsin tietoni 80-luvulla ja vielä ysärinkin alussa koulun esitelmiä yms. varten."
Ei meilläkään uusittu. Yksi melkein täydellinen kirjasarja oli. Sitä käytin ainakin muutamassa koulujutussa. Loput piti kaivella kirjastosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut naamakirjaa tiktokkia ym, tindereitä ihmiset eivät repineet raivoissaan hiuksia ,ennen piti sanoa päin naamaa asiat ,se oli melkoinen jarru puhua vastapelurille paskaa jos ei halunnut luuvitosta ääntäkohti.Nykyään anonyymi kiusaaminen netin kautta on helppoa.
Kyllä huhumylly pyöri ennenkin, laitettiin perättömiä huhuja kiertämään.
Joo oli varmaan mutta se oli pientä,kun lukee nykyään esim, näitä nuorten pahoinvointijuttuja ja itsariaikeita niin kyllä kyllä surettaa ,ajetaan niin nurkkaan ja epätoivoon jäävät miettimään miksi minä en kelpaa,kukaan ei välitä.
Kiva muistella vanhoja. Hienoa aikaa se oli. Ei ollut googlea, vaan tietosanakirjoista haettiin tieto tai kirjastosta. Pankissa käytiin paikan päällä. Ravintolaan soitettiin lankapuhelimella, ja varattiin pöytä. Puhelinluettelot oli kova sana.
Vierailija kirjoitti:
Vaatteita pääsi selaamaan paksuista esitteistä, joita tuli ilmaiseksi postilaatikosta eri yrityksiltä, Anttila oli suurin ja ahkerin katalogien lähettäjä. Vaatteita ja muuta kodin tarviketta oli esitteissä, vähän niinkuin vanhan ajan netti, valokuvineen ja tietoineen.
Lopussa oli kaavake, jonka pystyi kynällä täyttämään, että mitkä vaatteet tai kodintarvikkeet tilaa. Jokaiselle vaatteelle / tavaralle oli oma koodi. Sitten sen kaavakkeen leikkasi irti ja pudotti postilaatikkoon. Näin toimi vanhan ajan vaatteiden ja tavaroiden tilaukset, ikäänkuin netin esiäiti. Toki niitä vaatteita pystyi ostaa ihan paikankin päältä.
Mutta tarkoitukseni oli sanoa, että ei vasta netti ole mahdollistanut tällaista vaatteiden kotishoppailua sohvalta. Sitä on tehty jo vuosikymmenet ennen nettiä.
Edistyneempi versio oli näppäinpuhelimen kautta tehty tilaus. Näppäilit vain tilausnumerot sinne ja automaatti ilmoitti oliko oikein. Samoin laskuja pystyi maksamaan näppäinpuhelimessa. Kyllä jännitti kuulla se pankkitilin saldo. Hehheh kuvittele kun näppäilet ne kaikki tilinumerot ja viitteet sun muut, kuuntelet ja tarkistat. Melko aikaavievää. Mutta nettiä ei ollut kaikilla kotona tuolloin.
Aikana ennen nauhoituslaitteita oli oltava kotona juuri silloin, kun se tärkeä ohjelma tuli tv:stä tai radiosta, muutoin se oli menetetty. Tai jos olisi kahdelta kanavalta tuli yhtä aikaa hyvä ohjelma, niin siinäpä hyvä perheriidan aihe, kumpaa katsotaan/kuunnellaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut naamakirjaa tiktokkia ym, tindereitä ihmiset eivät repineet raivoissaan hiuksia ,ennen piti sanoa päin naamaa asiat ,se oli melkoinen jarru puhua vastapelurille paskaa jos ei halunnut luuvitosta ääntäkohti.Nykyään anonyymi kiusaaminen netin kautta on helppoa.
Kyllä huhumylly pyöri ennenkin, laitettiin perättömiä huhuja kiertämään.
Joo oli varmaan mutta se oli pientä,kun lukee nykyään esim, näitä nuorten pahoinvointijuttuja ja itsariaikeita niin kyllä kyllä surettaa ,ajetaan niin nurkkaan ja epätoivoon jäävät miettimään miksi minä en kelpaa,kukaan ei välitä.
Ennen jos sinusta oli lehdessä jokin negatiivinen uutinen, niin se lehti oli seuraavana päivänä kalankaareinä torilla eikä juttua kukaan enää muistanut. Nyt kaikki jää nettiin.
Äiti toimi navigaattorina lomamatkoilla. Hänellä oli tiekartasto autossa hanskalokerossa.