Lue keskustelun säännöt.
Elämä ennen nettiä - muistellaan asioita kaikesta mahdollisesta, miten asiat ennen hoidettiin ilman nettiä
Tähän listaan voisi lisätä myös ajan ennen kännyköitä myös.
Eli ihan mitä tahansa, miten asiat hoidettiin ilman nettiä ja kännykkää.
Aloitan.
Koulussa 1980-luvulla ollessani repussa piti kuljettaa aina mukana pientä ruutuvihkoa, jonka nimi oli reissuvihko. Se nimenomaisesti seilasi kodin ja koulun väliä, opettaja kirjoitti käsin jokaisen oppilaan reissuvihkoon tietoja, esim. vanhempainillasta sun muusta. Vanhempi kuittasi opettajalle vihkoon. Oppilas toimi välikätenä. Näin toimi viestienvaihto ennen wilmaa.
Kommentit (670)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Virastoista sai apua kun meni itse paikan päälle. Nykyään asiaa on "helpotettu" hoitamalla asiat netin kautta. Etsit vain itse aihe johon tarvitset apua. Jos siis tiedät tarkalleen millä nimellä haluamasi tiedot löytyvät.
Junalipun sai ostaa asemalla virkailijalta, joka osasi heti kertoa tarvittavat asiat. Nykyään ostat netin kautta tai automaatilta, arvot itsellesi oikean reitin ja yllätyt kun vuoro onkin korvattu muulla yhteydellä.
Laskut pääsi maksamaan pankin automaatin kautta. Nyt kirjaudut verkkopankkiin, pläräät 1-4 tunnusluvun kanssa ja ehkä jopa vastaanotat varmistusviestin tekstiviestillä. Kaikki tämä että saisit yhden laskun maksettua.
Eikä pidä unohtaa tätä pikkuseikkaa: esimerkiksi pankissa oli asiakaspalvelijoita. Oikeita ihmisiä, joilta sai palvelua. Nyt sellainen pitää erikseen "tilata" sinne pankkiin...itse pankki onkin sitten tyhjä konttor
Toisaalta - eipä tarvitse vaivautua sinne pankkikonttoriin. Eipä siellä kovin usein tarvitse käydä. Kaikki hoituu 24/7 mistä vain kännykällä tai tietokoneella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja se lanka puhelin,ei tullut kymmentä häirikkösoittoja viestiä joka on tänään melko vakio,viesti tulee yölläkin.kun tekoäly laittaa sen,siis puhelin äänettömälle jos ei Tekniikanmaailman viesti klo 3 yöllä kiinnosta.
Toisaalta lankapuhelimeen tuli häiriösoittoja joskus varsinkin viikonloppuisin yöllä. Känniset etsivät puhelinluettelosta erikoisempia nimiä ja soittivat huumoripuheluita. Nyt, kun kännykässä näkyy soittajan numero, näitä tulee vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uusi puhelinluettelo ilmestyi kerran vuodessa. Sieltä löytyi aakkosjärjestyksessä kaikkien nimet ja puhelinnumerot.
Ja niitä luetteloita tuli aina 3-4 kpl kerralla. Joskus ne piti hakea jostain kaupasta itse.
Helsingissä ehkä. Meillä täällä maalla tuli vain kerran vuodessa, ja vain oman verkkoryhmän luettelo.
Ei Helsingissä. Asuin "maalla". Tosin pääkaupunkiseutua se oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uusi puhelinluettelo ilmestyi kerran vuodessa. Sieltä löytyi aakkosjärjestyksessä kaikkien nimet ja puhelinnumerot.
Ja niitä luetteloita tuli aina 3-4 kpl kerralla. Joskus ne piti hakea jostain kaupasta itse.
Helsingissä ehkä. Meillä täällä maalla tuli vain kerran vuodessa, ja vain oman verkkoryhmän luettelo.
Eikä niitä tullut muuallakaan kuin kerran vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjaston kirjoissa oli takakannessa pieni lokero paperiselle lainauskortille, johon kirjastonhoitaja leimasi viimeisen palautuspäivän. Kirjat piti myös aina lainata kirjastonhoitajalta, hänelle piti laittaa kirjapino eteen ja hän jokaiseen takakanteen laittoi sen kortin, jossa viimeinen palautuspäivä.
Ja kirjastoa sanottiin monessa paikassa lainastoksi👌
Uusi sana mulle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Virastoista sai apua kun meni itse paikan päälle. Nykyään asiaa on "helpotettu" hoitamalla asiat netin kautta. Etsit vain itse aihe johon tarvitset apua. Jos siis tiedät tarkalleen millä nimellä haluamasi tiedot löytyvät.
Junalipun sai ostaa asemalla virkailijalta, joka osasi heti kertoa tarvittavat asiat. Nykyään ostat netin kautta tai automaatilta, arvot itsellesi oikean reitin ja yllätyt kun vuoro onkin korvattu muulla yhteydellä.
Laskut pääsi maksamaan pankin automaatin kautta. Nyt kirjaudut verkkopankkiin, pläräät 1-4 tunnusluvun kanssa ja ehkä jopa vastaanotat varmistusviestin tekstiviestillä. Kaikki tämä että saisit yhden laskun maksettua.
Eikä pidä unohtaa tätä pikkuseikkaa: esimerkiksi pankissa oli asiakaspalvelijoita. Oikeita ihmisiä, joilta sai palvelua. Nyt sellainen pitää erikseen "tilata" sinn
Joo ja pankki ilmoittaa nykyään valitamme häiriöstä pankkipalvelut ei pelaa klo 9.00 ja 16.00 välisenä aikana,fyysinen pankki ja henkilökunta ei koskaa mennyt häiriötilaan.
Vierailija kirjoitti:
Tallentava VHS-laite oli kätevä. Pystyit nauhottamaan kasetille telkkarista sen, mitä halusit, sarjat ja leffat. Kasetteja oli eri pituisia, toisiin kasetteihin mahtui monta tuntia tavaraa, toisiin mahtui vähemmän. Meidän vehje oli 70-luvun lopusta ja siinä oli jopa ajastin, ostettiin satoja tyhjiä kasetteja ja tehtiin omia leffoja telkkarista tulleilla leffoilla eli nauhoitettiin ne suoraan telkkarista itsellemme.
Vasta 80-luvun lopussa kavereidenkin perheet ostivat tallentavan VHS-laitteen.
Sen jälkeen tuli tallentavat DVD-soittimet, mutta ne poistui vähin äänin jonkun tekijänsuojajuttujen takia, muistan äänittäneeni 2000-luvun alussa DVD:lle telkkarista itselleni leffoja. Sitten tuli tallentavat digiboksit, jonne pystyi tallentaa sarjoja ja leffoja telkkarista suoraan.
VHS-kasetit kesti joten kuten muutaman kerran käytön. Sitten alkoi tulla nauhan reunaan venymiä. Ja se kuva oli niin ihana kun se hyppi ja pomppi ja särisi niin penteleesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Fyysiset radioherätyskellot oli kivoja, niitä tuli 80-luvulla. Niitä taidetaan myydä vieläkin. Itselläni oli sellainen kiva vaaleansininen kello.
Pimeässä näkyi kellon numerot, eli tarvinnut kuin avata silmät, näit, mitä kello on.
Kun tuli herätys, sait siihen perinteisen piiippauksen, tai pystyit valitsemaan tietyn radiokanavan, joka lähtee soimaan haluamanasi aikana ja haluamallasi voimakkuudella.
Olipa ihanaa herätä kivaan musaan tai puheensorinaan.
Tällainen herätyskello oli muuten 80-luvun leffassakin "Paluu Tulevaisuuteen", siinä se poika herää radioherätykseen.
Mulla on tuollainen edelleen ns aktiivikäytössä. Toki puhelin pääasiallisena työkaluna. Kelloradiossa alkaa kyllä ikä näkymään. Toimii kyllä ihan hyvin edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja se lanka puhelin,ei tullut kymmentä häirikkösoittoja viestiä joka on tänään melko vakio,viesti tulee yölläkin.kun tekoäly laittaa sen,siis puhelin äänettömälle jos ei Tekniikanmaailman viesti klo 3 yöllä kiinnosta.
Toisaalta lankapuhelimeen tuli häiriösoittoja joskus varsinkin viikonloppuisin yöllä. Känniset etsivät puhelinluettelosta erikoisempia nimiä ja soittivat huumoripuheluita. Nyt, kun kännykässä näkyy soittajan numero, näitä tulee vähemmän.
Joo mutta menet 80- luvulla ulos et kuule soittoa ,tänään kännykkä mukana et löydä piilopaikkaa,tänäänkin tullut 11 viestiä,joo varastontyhjennys meneillään,ostakaa .Kolme soittoa en vastaa kun en tiedä kuka urpo siellä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näin. Silloin pystyi tekemään ja tehtiin paljon impulsiivisia ostopäätöksiä. Aamulla ei ollut mitään ajatusta mistään, ja illalla olit Kanarialla kun olit kadulla nähnyt halvan tarjouksen tai peruutuspaikan. Itse päädyin Mombasaan juuri noin. Olin Aleksanterinkadulla matkatoimissa kyselemällä kanarianmatkoja lähiviikoille, niin virkailija kertoi että hei, tossa tuli just peruutuspaikka Mombasaan 1500mk, 10 päivää täyshoito, otatko? Kone lähtee kolmen tunnin päästä. Otin. Äkkiä himaan, nopea pakkaus ja taksilla kentälle.
Eniten ehkä kaipaan juuri tuollaista, ettei mitään tarvinnut varata eikä maksaa etukäteen. Jos sulla oli setelinippu ja passi taskussa, niin maailma oli auki heti.
:D
Ennen sai helpommin pillua naapurin muijalta jonka ukko oli viikkoja savotalla
-kahvit papille
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lankapuhelimen aikaan jokainen joutui pitämään sovitusta kiinni, ei voinut jollain tekstarille perua tai muuta.
Tämä muuttui siis jokus 90-luvun puolivälissä ja ihmisten käytös muuttui todella paljon epäreilummaksi ja välinpitämättömäksi ja parisuhteissa ruvettiin pettämään yht äkkiä todella paljon enemmän, aivan räjähdysmäisesti.
Kaikki tuo tehtiin niin helpoksi. Tuli tekstiviestit. Ja ekat ns kännykät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kodeissa oli tietosanakirjat. Vähän niinkuin vanhan ajan wikipedia. Siellä oli aakkosjärjestyksessä perustiedot maailman asioista. Jos halusit tietää Tutankhamonista, niin menit olohuoneen kirjahyllylle, otit kirjan, jossa oli T-kirjain, etsit sieltä Tutankhamonin ja luit sen präntin, mitä sitä oli kirjoitettu vuonna nakki ja kirves. Päivityksiä ja uusia tietoja ei kirjoissa tietenkään ollut. Niillä tiedoilla mentiin, mitä oli kirjojen painohetkellä.
Jos tietoa ei ollut, piti fyysisesti mennä kirjastoon etsimään se tieto kirjoista. Ei ollut internettiä.
Ja toki noista tietokirjoista tuli säännöllisesti uusia painoksia. Eli koko kirjasarjan saattoi joutua uusimaan. Laajimmissa taisi olla ainakin kymmenen paksua kirjaa. Hyvä jos oli sata sanaa tietoa jostain yksittäisestä asiasta.
Vanhemmilla oli 1950-60-lukujen vaihteessa ilmestynyt tietosanakirjasarja. Siitä etsin tiedot kouluesitelmiin vielä 1980-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uusi puhelinluettelo ilmestyi kerran vuodessa. Sieltä löytyi aakkosjärjestyksessä kaikkien nimet ja puhelinnumerot.
Näitä roudattiin joskus väkisin ihmisten ovien taakse. Vielä 2000-luvulla. Jotain sai ilmaiseksi sentään.
Kyllä. Puhelinluettelot jaettiin jokaiseen suomalaiseen talouteen, ilmaiseksi kotiovelle toimitettuna. Olivat muuten isoja ja varmaan 7 cm paksujakin. Ohkaiset sivut, joita oli miljoona. Piti varovasti selailla, ettei repeä. Samantyylistä paperia muuten kuin raamattussa, ohutta ja rapisevaa.
Voi vinde olispa upeeta jos olisi ollut jossain projektissa tyyliin seurataan yhteiskunnan kehitystä. No mut tavallaan oltiin. Meille tuli aina uusimmat tekniset laitteet heti kun tuli kauppoihin kuluttajille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupassa ostokset maksoin käteisellä jota nostin magneettijuovallisella pankkikortilla käteisautomaatista (Otto -automaatit). Laskut kävin maksamassa pankin tuulikaapissa olevalla laskunmaksuautomaatilla.
Auton tankkasin joko seteliautomaatista, tai kävin ihan huoltoaseman kassalla maksamassa bensat käteisellä.
Jossain vaiheessa joitain laskuja oli suoraveloituksessakin automaattisesti mutta se loppui jossain vaiheessa. Ilmeisesti se oli jollain tapaa erilainen kuin nykyajan suoramaksu tms. ja e-lasku
Noin 80- ja 90- luvuilla. Mutta miten nuo aiemmin tehtiin. Rahat haettiin pankin tiskiltä virkailijalta, jossa myös laskut maksettiin. Laskut voi käydä maksamassa myös esim sähkölaitoksen konttorissa jos oli heidän lasku. Samoin vesilaskut ym. Mainitsemasi on jo "melkein mennyttä nykyaikaa".
Ai jaa. Miten paljon ennen internet -aikaa pitää sitten mennä? Olen syntynyt 70-luvun puolivälissä, ja vasta 90-luvun lopulla aloin käyttämään nettiä, ensin kirjastoissa ja nettikahviloissa, ja vasta vuonna 2001 sain netin kotiin.
Luokkakaverit kokoontui meille videoita kattelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla oli paperisia karttoja autossa. Outoon osoitteeseen ajaminen oli aina seikkailu. Ensin piti sieltä kartasta etsiä missä se Nännikuja 3 sijaitsee. Sen jälkeen suunnitella reitti miten sinne oikein ajetaan. Vieraassa kaupungissa oli helposti ihan eksyksissä.
Tämä on itselle varmaan ihan vaikein käsittää, miten ihmiset ovat löytäneet perille yhtään mihinkään. En itse meinaa löytää aina navigaattorinkaan avulla perille.
No meilläpäin navigaattori näyttää ihan kummalisia kissanpolkuja muka oikeina teinä ja esim taksit eksyy. Muistan kuinka itse tutkin karttoja etukäteen ja painoin muistiin tiennumeroita ja nimiä jotta löytäisin perille ja hyvin se toimi, koskaan en eksynyt.
Vierailija kirjoitti:
Pankit oli auki aamusta iltaa, eikä ollut palvelumaksuja. Tai en ainakaan muista että tilin pitäminen olisi mitään maksanut. Kannatti varmaan tuohon aikaan, nyt ei kai sitten kannata, kun asiakkailta pitää nyhtää rahaa vähän joka asiasta.
Talletuksilta sai myös korkoa. Itselleen. Nyt nuo(kin) menevät pankin omaan taskuun.
Vaikeasti.