Lue keskustelun säännöt.
Elämä ennen nettiä - muistellaan asioita kaikesta mahdollisesta, miten asiat ennen hoidettiin ilman nettiä
Tähän listaan voisi lisätä myös ajan ennen kännyköitä myös.
Eli ihan mitä tahansa, miten asiat hoidettiin ilman nettiä ja kännykkää.
Aloitan.
Koulussa 1980-luvulla ollessani repussa piti kuljettaa aina mukana pientä ruutuvihkoa, jonka nimi oli reissuvihko. Se nimenomaisesti seilasi kodin ja koulun väliä, opettaja kirjoitti käsin jokaisen oppilaan reissuvihkoon tietoja, esim. vanhempainillasta sun muusta. Vanhempi kuittasi opettajalle vihkoon. Oppilas toimi välikätenä. Näin toimi viestienvaihto ennen wilmaa.
Kommentit (670)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anttilan ja Elloksen kuvastoista tuli opeteltua alusvaate- ja uimapukuaukeamat aika hyvin ulkoa.
Kommenttisi perusteella olet mies.
Kiitos! 🙂
Joku ilkeä olisi saattanut keksiä vähemmän mairittelevan luonnehdinnan.
Kuten esim. pervo kenties?
On jokaisen oma asia, mitä kotona tekee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pankit ryöstettiin tiskillä. Ei palvelunestohyökkäyksillä, tai huijausviesteillä.
Ah, se tärkein...
Vierailija kirjoitti:
Jos halusit herätyksen aamulla, soitettiin Neiti Ajalle, ihan oikea ihminen soitti sitten oikeaan aikaan takaisin herätyksen. Hyvää huomenta kello on kuusi.
turvatarkastuksia ei ollut matkustaessa. Läheteltiin postikortteja matkoilta ja näytettiin sitten vähän tärähtäneitä lomakuvia kaikille ja kukaan ei oikeasti halunnut niitä nähdä.
ystäville lähetettiin kirjeitä. Kaipaan vieläkin oikeita käsinkirjoitettuja kirjeitä.
elämä oli rentoa ja helppoa, mutta aika entinen ei palaa.
Elämä oli huolettomampaa, kun ei koko ajan tullut "tietoa" (tai vaan jotain ölinää) joka puolelta.
Tulipa mieleen kun halusi jutella enon kanssa, tai mennä mummolan maille,1969 piti kävellä n. 10 km kun ei ollut edes lankapuhelimia, tai siellä toisella enolla olisi ollut, mutta ei siellä kukaan puhelimen vieressä istunut vaan tehtiin maatalon töitä. Ei muuten ollut edes vesipulloa tai mitään muutakaan evästä matkalla. Mitenkähän sitä on selvinnyt, ja elänyt 64 v. Pappa kertoi kävelleensä lähi kaupunkiin 75 km yhteen suuntaan kun ei kyläkaupasta saanut kaikkea tärkeää eikä siihen aikaan kulkenut vielä edes linja auto. Sitten alkoi onneksi kulkea muutamakin, joita ei nyt taas enää kulje kun ei riitä matkustajia.
80-luvulla sai vuokrata vhs-kasetteina elokuvia, sekä laitteen katsomista varten (matkalaukun kokoinen) jos ei itsellä ollut. Kuvan laatu kauhea, mutta muutamallakymmenellä markalla sai 10 kasettia laitteineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terveyskeskukseen sai heti aamusta mennä jonoon (vuoronro) ja pääsi sen kummempia kenenkään kyselemättä lääkärin luo melko lyhyen jonotuksen jälkeen vastaanotolle.
Ystävillä ja sukuloimassa käytiin tosi usein kahvittelemassa ja vaihtamassa kuulumisia.
Lapset leikki koulun jälkeen pihalla ja leikkikentillä jos vaikka mitä leikkejä. Nukkuminen oli ajoissa helppoa kun ulkoilua oli paljon ja aamuherätys ei tuottanut tuskaa.
Pankeissa sai palvelua joka arkipäivä aukioloajan puitteissa, ei tarttenut kytätä tiettyä päivää ja kelllonaikaa milloin rahaa vois nostaa.
Yleisesti oltiin kaikille kohteliaita ja niin opettajia kuin vanhempia kunnioitettiin, eikä haistateltu milloin mitäkin "värkkiä".
Voi joku, enempää ei nyt jaksa raapustaa, koska yleisesti ottaen kaikki oli hyvin ja maailma turvallisempi kuin tänä päivänä kaikilta osin. Nyt kummittelee nettirosvot ja puhelinkaapparit joka päivä nurkan takana valmiina käymään kimppuun, jos et tosi tarkkana ja varovainen ole.
Vierailija kirjoitti:
Ilmoittauduin tenttiin täyttämällä tenttikuoreksi kutsutun pahviläpyskän ja jättämällä sen laitoksen hyllykköön määräpaikalle. Tentin jälkeen kävin toiveikkaana katselemassa laitoksen ilmoitustaulua, olisiko tuloksia tullut.
"Tenttikuoret saa avata!", ja hirveä rapina alkoi. Ne oli aikoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen käytiin kylässä naapureilla ja sukulaisilla niin, ettei välttämättä edes sovittu mitään etukäteen, vaan mentiin vain iltaa istumaan, puolin ja toisin. Tämä toimi tietysti vain, jos välimatkaa ei ollut paljon.
Kaupassa oli monella käytössä tili, johon kirjattiin ostoksia, ja lasku maksettiin myöhemmin kerralla.
Valokuvia otettiin oikealla kameralla, ja tavallisissa perheissä oli yleensä sellainen pieni kamera, johon laitettiin filmikasetti ja salamavalo oli kertakäyttöinen kameraan liitettävä osa. Filmi vietiin sitten valokuvausliikkeeseen kehitettäväksi.
Ottiko kukaan selfieitä? Jos kävin vaikka New Yorkissa, saatoin ottaa kuvia nähtävyyksistä ilman että itseäni näkyi kuvissa ollenkaan. Jos näyn nuoruuteni matkakuvissa, niin ne täytyy olla varmaan 100% matkaseuralaisen tms. ottamia. M
Kun itse otan valokuvia lomamatkoillani, kuvaan nähtävyyksiä enkä itseäni.
Juuri niin. Ennen kuvat otettiin nähtävyyksistä ja maisemista. Nykyään omasta naamasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka aamu tuli kahvikupposen kera luettua edellis päivän uutiset paperisesta lehdestä.
Paperinen Hesari peitti pienen yksiön lattian kokonaan auki levitettynä.
Niin, nykyistä Hesaria ei erota ilmaisjakelulehdestä.
Vastaa siis ainakin laatua...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
". . .ja nykyään ei ole yhtään noloa laittaa itsestä puolialastomia pyllistelykuvia nettiin kaikkien nähtäväksi."
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että on edelleen noloa. Taidan edustaa vähemmistöä tässä asiassa.
Vierailija kirjoitti:
Tulee niin ikävä vanhoja aikoja, kun lueskelee näitä. Vaikka netti helpottaa monia asioita, niin kyllä elämä on silti ollut parempaa ennen. Asiat sai tehtyä tuosta vain, kun osasi lukea, laskea ja kirjoittaa. Nyt kaikkeen täytyy olla jonkinlainen äppi, että asioita pääsee ylipäätään tekemään.
No vessassa käyminen onnistuu ilman äppiä...ainakin toistaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työaikaa kului ihan järkyttävä määrä puhelimessa roikkumiseen. Mistään ei voinut tsekata, onko nyt vai koska paikalla se henkilö, jonka kanssa halusi keskustella jostain asiasta. Sähköisten kalentereiden ja sähköpostin aikaan tuokin on helpompaa. Ja joo, postiin tulee kaikenlaista spämmiä ja asioita, jotka ei minulle kuulu, mutta onneksi viestit voi myös sivuuttaa ja poistaa helposti.
Radiosta tuli päivittäin Naapurineljännes ja Näin naapurissa.
Siis itänaapurin hienosta elämänmenosta kerrottiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun olit töissä, sait postitse palkkalaskelma (tilinauha), ja joskus aikanaan vielä palkkapäivänä se palkka saatiin ihan käteisellä työpaikan konttorista ja sinulle tulostettiin tilinauha siinä samalla.
Olen aloittanut työni vuonna 1971 palkanlaskijana. Palkat laskettiin tj:n tekemän listan mukaan käsin ja myös tilinauhat kirjoitettiin käsin isolle "lakanalle", tilinauhat irroitettiin ja pantiin rahojen kanssa tilipussiin. Rahat oli tilattu pankista lajeittain. Lakanasta tuli muistaakseni kolme kopiota. Mukavinta työtä minusta oli tuo rahatilauksen tekeminen. Ennätin sitten vielä tähän atk-pohjaiseen työhönkin, joskus 80-luvulla sitä aloiteltiin.
Ennen naurettiin, jos joku sukulainen oli tunkenut naamansa useisiin valokuviin. Sitä kutsuttiin linssiluteeksi. Nykyään se olisi mediavaikuttaja.
Verotoimistoon vietiin itse käsin täytetty veroilmoitus ennen puolta yötä kun vuorokausi vaihtui, viimeinen palautuspäivä. Työvoimatoimiston asiakas kirjoitti paperille työtöntyötön
Ennen, kun suunniteltiin juliste, esite tai lehti, otettiin A3 paperi ja lyijykynä. Siihen piirreltiin miltä se näyttää ja Pantonen tusseilla väriteltiin värejä. Lay-out artisti oli hyvä duuni.
Vierailija kirjoitti:
Radiosta tuli päivittäin Naapurineljännes ja Näin naapurissa.
Siis itänaapurin hienosta elämänmenosta kerrottiin.
Älä höpötä. Et ole 80-luvulla ollut vielä edes syntynyt.
Silloin narsismi tarkoitti sitä mitä se oikeasti tarkoittaa, eli itseihailua. Itsensä valokuvaamista pidettiin silloin narsismina, siitä tuli herkästi sanomista jos vain vilkaisi itseään kaupungilla jostain heijastavasta pinnasta, niin mutsi tuhahti heti "mitä sä nyt itseäs kattelet?" . Se tuntui silloin vähän tylyltä mutta nykyajan valossa siinä piili suuri viisaus.
Tulee niin ikävä vanhoja aikoja, kun lueskelee näitä. Vaikka netti helpottaa monia asioita, niin kyllä elämä on silti ollut parempaa ennen. Asiat sai tehtyä tuosta vain, kun osasi lukea, laskea ja kirjoittaa. Nyt kaikkeen täytyy olla jonkinlainen äppi, että asioita pääsee ylipäätään tekemään.