Ärsyttäviä, mutta oikeita sanojen kirjoitusasuja? Minä aloitan:
Kommentit (104)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asemesta. En tajua tätä mitenkään, ja kirjoitan asemasta.
Kaikki sampoot, sampanjat ja samaanit.
Mulla on myös muistikuva, että olisin joskus muinoin törmännyt siihen, että avokadolle olisi suositeltu kirjoitusasua avokaato, mutta onneksi en löytänyt tällaista tietoa enää mistään.
Kirjoittaessasi asemasta tarkoittanet rautatie-, lento-, linja-autoasemaa tms? Vai kuinka?
asema (10)
- paikka, joka toimii jonkin toiminnon sijoitus- ja tukialueena
- tilanne, arvostus suhteessa toiseen
Pääministerin asema on vahva skandaalienkin jälkeen.
Hänellä on korkea asema organisaatiossa.
- julkisen kulkuneuvon (junan, bussin, taksin) pääte- tai pysähdyspaikka
- (tietotekniikka) tietokoneen massamuistilaite tai kiintolevyltä varattu osio
Mikä asemanne on tällä hetkellä?
Suomessa ei ole ainuttakaan hyvää kaupallista asemaa.
- (sodankäynti) esivalmistettu ja linnoitettu maastonkohta
- (šakki) kaikkien nappuloiden sijainti shakkilaudalla, siirtovuoro ja jäljellä olevat linnoitusoikeudet yhdessä
Pelin eri vaiheissa esiintyy erilaista pelitapaa eli strategiaa ja taktiikkaa edellyttäviä asematyyppejä. Sama (avaus)asema voidaan saavuttaa toisinaan erilaisilla siirtosekvensseillä eli siirtovaihdoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä kirjoitan hamaan tappiin asti jogurtti. En voisi edes syödä jukurttia, mitähän ihmeen mössölitkua sellainen edes on. Hiukseni pesen shampoolla. Ja juon shampanjaa. Pizzaa syön harvoin.
Ovatko ne uudet kirjoitustavat myönnytyksiä niille, jotka eivät osaa kirjoittaa oikein?
Kyllä, nimenomaan myönnytyksiä tollukoille. Hyvin monelle suomalaiselle tuottaa suuria hankaluuksia käyttää ja ymmärtää ulkomaalaisia sanoja ja kirjaimia kuten: b, c, d, f, g, q, w, x, z, å.
D ja g eivät ole ulkomaalaisia kirjaimia.
Kyllä ne suurimmassa osassa Suomea ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaa'an (ja muut vastaavat). Ärsyttävää, kun kesken kirjoittelun pitää näppikseltä etsiä heittomerkki ja ikinä sitä ei heti edes löydä.
Koeta kirjoittaa ilman heittomerkkiä, eipä näytä järjelliseltä. Minusta tuollainen on ihan piristävää, kun joskus joutuu käyttämään, melko harvinaistakin.
Itse olen aina jotenkin ihaillut sitä että suomen kielisessä sanassa voi ääntyä kolme samaa vokaalia perätysten ja ne voidaan vieläpä merkitä kirjoitukseen niin että äänneasu siitä selviää.
Mutta esim. tuossa taivutusmuodossa vaa'an ei ole kolmea vokaalia peräkkäin. Siinä on pitkä vokaali (aa), glottaaliklusiili (eli kurkunpään sulkeutumisesta kuuluva äänne) ja lyhyt vokaali (a).
Vierailija kirjoitti:
On pajon sanoja, jotka voidaan kirjoittaa useammalla tavalla oikein. Alkuperäinen kirjoitusasu ja ääntämyksen mukainen kirjoitusasu. Suurin osa suomen sanoista kirjoitetaan kuten äännetään. Ei minua haittaa, että pitsa on pitsa, pyre on pyre jne. Asia tullenee kuitenkin selväksi!
Tullenee? Ei näin.
Vierailija kirjoitti:
Vaa'an (ja muut vastaavat). Ärsyttävää, kun kesken kirjoittelun pitää näppikseltä etsiä heittomerkki ja ikinä sitä ei heti edes löydä.
Ei ole sanan vika, ellet osaa kirjoittaa. Poikani 8v valitti juuri eilen, että tietokoneella kirjoittaminen on hidasta, kun pitää etsiä kirjaimia. Pitäisikö hänelle kehittää uusi kieli, jossa on vain kaksi kirjainta?
Vierailija kirjoitti:
On pajon sanoja, jotka voidaan kirjoittaa useammalla tavalla oikein. Alkuperäinen kirjoitusasu ja ääntämyksen mukainen kirjoitusasu. Suurin osa suomen sanoista kirjoitetaan kuten äännetään. Ei minua haittaa, että pitsa on pitsa, pyre on pyre jne. Asia tullenee kuitenkin selväksi!
"tullenee"?
Ei ole vielä mainittu ihan kärkikastiin kuuluvaa ärsytystä:
Tuli syötyä, saatiin tehdyksi jne ...
Pitäisi olla että tuli syödyksi, saatiin tehdyksi ...
Jos saa tehdyksi niin joku homma valmistui. Jos saa tehtyä niin vastaanottaa jotain kenties jonkun muun jo tekemää.
Jos tulee syötyä niin syötyä palautuu jommasta kummasta päästä, mikä ei useimmiten liene ilmauksen tarkoitus
Vierailija kirjoitti:
Uutislukija sanoi radiossa aina "muunmuassa". Kuulin sen lapsena "mummulassa" ja olin ylpeä kun meidän mummula oli päässyt radioon.
Minäkin kuulin sen noin ja käytän tuota vieläkin välillä ja sanon "mummulassa".
Vierailija kirjoitti:
Ei ole vielä mainittu ihan kärkikastiin kuuluvaa ärsytystä:
Tuli syötyä, saatiin tehdyksi jne ...
Pitäisi olla että tuli syödyksi, saatiin tehdyksi ...
Jos saa tehdyksi niin joku homma valmistui. Jos saa tehtyä niin vastaanottaa jotain kenties jonkun muun jo tekemää.
Jos tulee syötyä niin syötyä palautuu jommasta kummasta päästä, mikä ei useimmiten liene ilmauksen tarkoitus
Tuli syötyä ja tuli syödyksi ovat kaksi ihan eri asia. Tuli syötyä eilen ihan liikaa karkkia. Mies putosi krokotiileja kuhisevaan jokeen ja tuli syödyksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaa'an (ja muut vastaavat). Ärsyttävää, kun kesken kirjoittelun pitää näppikseltä etsiä heittomerkki ja ikinä sitä ei heti edes löydä.
Koeta kirjoittaa ilman heittomerkkiä, eipä näytä järjelliseltä. Minusta tuollainen on ihan piristävää, kun joskus joutuu käyttämään, melko harvinaistakin.
Itse olen aina jotenkin ihaillut sitä että suomen kielisessä sanassa voi ääntyä kolme samaa vokaalia perätysten ja ne voidaan vieläpä merkitä kirjoitukseen niin että äänneasu siitä selviää.
Mutta esim. tuossa taivutusmuodossa vaa'an ei ole kolmea vokaalia peräkkäin. Siinä on pitkä vokaali (aa), glottaaliklusiili (eli kurkunpään sulkeutumisesta kuuluva äänne) ja lyhyt vokaali (a).
No juu, tarkennettuna niin. Se juuri on hienoa että tuon kaiken pystyy merkitsemään kirjoitukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä kirjoitan hamaan tappiin asti jogurtti. En voisi edes syödä jukurttia, mitähän ihmeen mössölitkua sellainen edes on. Hiukseni pesen shampoolla. Ja juon shampanjaa. Pizzaa syön harvoin.
Ovatko ne uudet kirjoitustavat myönnytyksiä niille, jotka eivät osaa kirjoittaa oikein?
Kyllä, nimenomaan myönnytyksiä tollukoille. Hyvin monelle suomalaiselle tuottaa suuria hankaluuksia käyttää ja ymmärtää ulkomaalaisia sanoja ja kirjaimia kuten: b, c, d, f, g, q, w, x, z, å.
D ja g eivät ole ulkomaalaisia kirjaimia.
Kyllä ne suurimmassa osassa Suomea ovat.
Kaipa nyt sentään suunnilleen kaikilla on kengät jalassa ja kalamiehillä madot ongenkoukuissa.
Kofeiiniton. Se pitäisi olla Kofeeniton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä nyt ei liity vain kirjoittamiseen, mutta omallatunnolla, Isossa-Britanniassa. Minusta olisi parempi sanoa omatunnolla ja Iso-Britanniassa. Mutta minkäs teet.
T. Äikänope
Onko tällaisten sanojen taivutusohje jossain vaiheessa muuttunut? Minulla on ainakin sellainen muistikuva, että koulussa olisi opetettu, että esim. Iso-Britanniassa olisi oikea taivutus.
- 39-vuotias.
Ei ole muuttunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä kirjoitan hamaan tappiin asti jogurtti. En voisi edes syödä jukurttia, mitähän ihmeen mössölitkua sellainen edes on. Hiukseni pesen shampoolla. Ja juon shampanjaa. Pizzaa syön harvoin.
Ovatko ne uudet kirjoitustavat myönnytyksiä niille, jotka eivät osaa kirjoittaa oikein?
Kyllä, nimenomaan myönnytyksiä tollukoille. Hyvin monelle suomalaiselle tuottaa suuria hankaluuksia käyttää ja ymmärtää ulkomaalaisia sanoja ja kirjaimia kuten: b, c, d, f, g, q, w, x, z, å.
D ja g eivät ole ulkomaalaisia kirjaimia.
Kyllä ne suurimmassa osassa Suomea ovat.
Kaipa nyt sentään suunnilleen kaikilla on kengät jalassa ja kalamiehil
Sanassa kengät ei muuten ole g-äännettä, vaan äng-äänne.
Vierailija kirjoitti:
Kofeiiniton. Se pitäisi olla Kofeeniton.
Millä logiikalla? Se kemikaali on kofeiini.
Vierailija kirjoitti:
Etenkin. Kaikki sanoo sen eteenkin.
Aargh, juuri kukaan ei sano eteenkin, ellei sitten tarkoita, että myös eteen. Tämä eteenkin on älyttömimpiä virheitä, koska siinä sanan merkitys muuttuu ihan toiseksi.
Minusta on typerää, että vaikka meidän kielessämme on äng-äänne, sille ei ole kirjainta. Siksi lasten pitää erikseen opetella kirjoittamaan esimerkiksi sanat kenkä ja ranka eri tavalla kuin ne oikeasti äännetään. Olisi vaan voitu keksiä tuolle äänteelle ihan oma merkintätapansa. Kirjoittamaan opetteleva lapsi usein ratkaisee tämän pulman kirjoittamalla vaikkapa kegkä tai kengkä.
D ja g eivät ole ulkomaalaisia kirjaimia.