Lue keskustelun säännöt.
Oletko joutunut muuttamaan naapureiden takia?
23.03.2025 |
Kuinka katkera muutto oli? Itseäni harmittaa jättää koti, jossa viihdyin, mutta naapurien jatkuva meteli syö jo terveyttä.
Kommentit (191)
kyllä ne itkut tulee täysin yllättäen. ja joskus ne on niin väskiä ettei mistään tuu mitään. oon opettanu niille että jättää tommoset molopäät omaan arvoonsa ja sanoo että muuta mettään :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Yläkerrassa asui perhe, joka antoi lastensa juosta ja hyppiä aivan rajattomasti asunnossa. Hauskinta puuhaa oli juosta pitkää käytävää edestakaisin.. Vanhemmat olivat myös pahimman luokan kantapäätamppaajia ja kun lapset saatiin nukkumaan, niin alkoi loppuillan kestävä tömistely ympäri asuntoa jatkuen klo 23.30 saakka. Olin aivan hermoraunio tuolla.
vai että oikeen 23.30 asti :D ihmiset tekee 3vuoro työtä. kyll sun olis parempi kattoo rivitaloo tai mahdollisesti omakotilatoo
Normaalista kävelystä ei kuulu ääntä. Se kantapään hakkaaminen lattiaan on sama kuin hakkaisi kumivasaralla lattiaan. Jaksaisitko todella kuunnella sellaista päivittäin tuntikausia, etenkin sillon, kun yrität nukkua? Koko ajan TUM TUM TUM ja korvatulpat vaan korostaa sitä töminää, kun koko talo vavahtelee askeleiden
normaali asuminen on omassa talossa minimi 5m naapurista. se on järjestely kysymys mitä sää muitten uhrina valitat, ota ittees niskasta kiinni ja järjestä elämäs niin että se on elämisen arvosta
Kyllä mua harmittaa tästä lähteä. Olisi ihana asunto ja ympäristö, ja ekat vuodet tässä asuessa olikin rauhallisia. Pari viime vuotta on olleet yhtä helvettiä naapurien metelöinnin takia. Ja juurikin lapsiperheet kyseessä. En välttis jaksa odottaa että nuo kasvaa isommiksi ja ongelma poistuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahdesti. Ensimmäisessä pelotti. Naapuri huusi yksinään kaiket illat kirosanoja. S****na v****u p*rk***. Venytti sitä ekaa ässää ja sitten päästi raivokkaasti loput. Tätä jatkui joka päivä tunteja.
Pianonpimputtajien naapurista muutin kun ei vaan oikeasti jaksanut sitä kissanpolkkaa ja muuta tyhjänpäiväistä. Rasittavaa kuunnella pieleenmennyttä harjoittelua.
Jos kiroilijan tapaus on sattunut tässä noin 10 vuoden sisällä, niin en ihmettelisi yhtään jos hän olisi joku striimaaja. Niillä on tapana huutaa koko ajan ja vetää kaikki aina naurettavan överiksi.
Tämä oli vanha ukko.
Vierailija kirjoitti:
Nistien takia muutin ja nyt on rauhaisaa. Kukahan polo niiden "huonokuuloisten", alati uhoavien ja räppipskaa luukuttavien sekopäiden naapurina nyt on. Kela maksaa nistivuokrat, nykyään noita voi olla miltei millä alueella tahansa naapurissa.
Räppipskan kuuntelu ja yleensäkin räppi-look tietää harmia asuintaloon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla alakerran vanhuksella humisevaääninen happirikastin humisee korviahuumaavasti illat pitkät olohuoneen patterin alla. Kerran olen huomauttanut asiasta, mutta paksukalloinen pihi vanhus ei vaan suostu vaihtamaan rakkinetta oikeisiin happipulloihin. Voin sanoa, että asumisviihtyvyyteni kämpässäni on nolla. Tuollaisia humisevia masinoita ei saisi edes tuoda kerrostaloon. Haloo UKKO pahalainen .
Kärsivä.
Naapuri säilöi pihani puolella roinaa ja kertoili ajatuksiaan minusta selkäni takana muille naapureille. En jaksanut enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, naapurissa asui lyhyt mies ja se yritti aina jutella.
Tuli ahdistava olo.
Minunkin naapurissani asuu samanlainen mies. Se jatkuva juttelemisen yrittäminen häiritsee aivan valtavasti. Ei meinaa millään ymmärtää, että en halua kontaktia häneen. Eikä tuo mies ole yksinäinen vaan vaimokin löytyy. Silti hänellä on valtava tarve saada kontaktia melkein kaikkiin saman kadun varrella asuviin henkilöihin.
Kai sitä nyt voi päivää sanoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
alakerran parvekeröökaajan takia muutan. Se on vain sellainen wt ihmisenäkin että oksat pois.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Rapajupppoja ja hiljaista ainoastaan silloin, kun sammuivat (paitsi musiikit jäivät huutamaan täysille). Kokonaisvaltaista meuhkaamista ja meluamista. Meni hermot totaalisesti ja muutin omakotitaloon (tarina on tosi).
Näin meilläkin kerrostalossa isossa kaupungissa, lisäksi narkomaaneja ja heidän roskia pitkin pihoja. Muutettiin paritaloon, rauhalliseen paikkaan, kun lapsi oli pari vuotias, että lapsi voisi liikkua myös yksin turvallisesti pihalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mua harmittaa tästä lähteä. Olisi ihana asunto ja ympäristö, ja ekat vuodet tässä asuessa olikin rauhallisia. Pari viime vuotta on olleet yhtä helvettiä naapurien metelöinnin takia. Ja juurikin lapsiperheet kyseessä. En välttis jaksa odottaa että nuo kasvaa isommiksi ja ongelma poistuu.
En itse tuollaisesta välittäisi, (jos lapset eivät tee mitään ilkivaltaa ym. Pelkkä meteli on kuitenkin normaalia lapsiperheille), voisi olla pahempia ongelmia myös. Tuskin löytyy lapsetonta taloyhtiöitä. Omakotitalo tietysti on yksi vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mua harmittaa tästä lähteä. Olisi ihana asunto ja ympäristö, ja ekat vuodet tässä asuessa olikin rauhallisia. Pari viime vuotta on olleet yhtä helvettiä naapurien metelöinnin takia. Ja juurikin lapsiperheet kyseessä. En välttis jaksa odottaa että nuo kasvaa isommiksi ja ongelma poistuu.
En itse tuollaisesta välittäisi, (jos lapset eivät tee mitään ilkivaltaa ym. Pelkkä meteli on kuitenkin normaalia lapsiperheille), voisi olla pahempia ongelmia myös. Tuskin löytyy lapsetonta taloyhtiöitä. Omakotitalo tietysti on yksi vaihtoehto.
Ei sitä huutoa ja rymistelyä jaksa silti kuunnella aamusta iltaan vaikka olisi kuinka normaalia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muutto naapureiden takia ei tuntunut katkeralta. Löytyi paljon parempi kämppä, paremmat naapurit ja parempi vuokranantaja.
Itsellä juuri samat ajatukset. Mutta siis viime vuonna oli lopulta pakko muuttaa asunnosta jossa olin asunut yli kaksikymmentä vuotta yhden pelijonnen takia, jolla oli todella kova puheääni. Kantakaupungin kananpaskatalossa se oli liikaa lopulta. Nyt on kaikki paremmin uudessa kämpässä. Vuokra on kyllä 150e suurempi, mutta kämppä on aivan toista tasoa joka suhteessa ja hyvä vuokranantaja.
Lapsista puheen ollen, lapsiperhe naapurina voi varmasta olla raskas mutta tässä uudessa kämpässäni minulla on nyt päiväkoti tien toisella puolella ja nautin lasten äänistä. Olen Kekkosen Suomesta ja tykkään että lasten ääniö kuuluu ulkoia, luo normaalia tunnelmaa. Aikaisemmin asuin pitkään ydinkeskustassa, ja ei kuulunut lasten ääniä ulkoa koskaan eikä juuri koskaan edes nähnyt lapsia missään, talossa ei heitä juuri asunut. Se alkoi tuntua jotenkin epänormaalilta. Kun koko talossa ei asu lapsiperhettä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Yläkerrassa asui perhe, joka antoi lastensa juosta ja hyppiä aivan rajattomasti asunnossa. Hauskinta puuhaa oli juosta pitkää käytävää edestakaisin.. Vanhemmat olivat myös pahimman luokan kantapäätamppaajia ja kun lapset saatiin nukkumaan, niin alkoi loppuillan kestävä tömistely ympäri asuntoa jatkuen klo 23.30 saakka. Olin aivan hermoraunio tuolla.
Tämä on kuin minun kirjoittamani. Jatkuvaa melua, kolistelua, rapistelua, juoksemista, kantapäillä tamppailua, huutoa ja kiljumista. Muuten ihana asunto, jonne ei kuulu muista naapureista mitään. Yläkerrassa asuu siis pariskunta, joilla on pieni lapsi. Välillä tuntuu, että katto romahtaa päälle sen jatkuvan meluamisen ja riehumisen takia. Asiasta on sanottu ystävällisesti, ei ole auttanut.
En varsinaisesti mutta kerran helpotuin kun pääsin eroon naapurista muuttaessani muualle , kova kyttäämään, oli sossussa töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mua harmittaa tästä lähteä. Olisi ihana asunto ja ympäristö, ja ekat vuodet tässä asuessa olikin rauhallisia. Pari viime vuotta on olleet yhtä helvettiä naapurien metelöinnin takia. Ja juurikin lapsiperheet kyseessä. En välttis jaksa odottaa että nuo kasvaa isommiksi ja ongelma poistuu.
En itse tuollaisesta välittäisi, (jos lapset eivät tee mitään ilkivaltaa ym. Pelkkä meteli on kuitenkin normaalia lapsiperheille), voisi olla pahempia ongelmia myös. Tuskin löytyy lapsetonta taloyhtiöitä. Omakotitalo tietysti on yksi vaihtoehto.
Ei sitä huutoa ja rymistelyä jaksa silti kuunnella aamusta iltaan vaikka olisi kuinka normaalia.
Komppaan! Normaalissa perheessä myös aikuisilla on rajat.
Vierailija kirjoitti:
Lapsista puheen ollen, lapsiperhe naapurina voi varmasta olla raskas mutta tässä uudessa kämpässäni minulla on nyt päiväkoti tien toisella puolella ja nautin lasten äänistä. Olen Kekkosen Suomesta ja tykkään että lasten ääniö kuuluu ulkoia, luo normaalia tunnelmaa. Aikaisemmin asuin pitkään ydinkeskustassa, ja ei kuulunut lasten ääniä ulkoa koskaan eikä juuri koskaan edes nähnyt lapsia missään, talossa ei heitä juuri asunut. Se alkoi tuntua jotenkin epänormaalilta. Kun koko talossa ei asu lapsiperhettä.
Kekkosen Suomesta minäkin, mutta on eri asia kuunnella lasten ääniä ulkoa kuin sisällä. Se askelten töminä juostessa ja hyppiessä. Neljää poikaa oon tavoille opettanu Kekkosen Suomessa.
Normaalista kävelystä ei kuulu ääntä. Se kantapään hakkaaminen lattiaan on sama kuin hakkaisi kumivasaralla lattiaan. Jaksaisitko todella kuunnella sellaista päivittäin tuntikausia, etenkin sillon, kun yrität nukkua? Koko ajan TUM TUM TUM ja korvatulpat vaan korostaa sitä töminää, kun koko talo vavahtelee askeleiden mukana.