Oletko joutunut muuttamaan naapureiden takia?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, kahdesti. Ensin vanhemmasta kerrostalosta, kun siihen vuokrattiin sellainen nistikämppä. En tiedä virallista termiä. Seuraavan kerran toisella paikkakunnalla uudesta vuokratalossa, kun naapuri paljastui juoppohulluksi. Muutaman kerran soitin poliiseille ja toisinaan oli käytävä särjetty ja rikottu. Sinällään käsittämätöntä, kun oli kallis ja uusi talo, mutta eipä kai se varallisuutta katso, jos viina vie. Nyt asun keskellä korpea omakotitalossa ja nautin rauhasta kerrostalot riitti mulle.

Tulee mieleen kirjan juoppohullun päiväkirjan mies, sehän oli aivan seko!:D 

Olen naapurissa asui juoppo varhaiskasvatuksen opettaja ja sen vieläkin juopompi mies. Valitettavasti ala ikäinen poikakin juopon alku. Sääliksi käy päiväkoti ryhmää missä örisee menemään ääni painoksessa viinan jäljiltä. Muutenkin ihmettelen miten kestää töissä koko päivän ilman röökiä. Kun kotona ollessaan tuprutteli aamusta iltaan. Paritalo kyseessä Espoossa.

Mä en tule ikinä enää asumaan rivitalossa.

Asuin rivistön keskellä kauniissa uudiskohteessa. Päätyasunto pisti koiransa viikonloppuisinkin heti aamusta pihalle haukkumaan. Minun toisella puolella kouluikäinen lapsi, joka metelöi aivan aamusta iltaan ja vanhempien sanojen mukaan heidän lapsensa psyyke ei kestä kieltämistä. Toisella puolellani keski-ikäinen nainen, joka biletti useana yönä viikossa terassilla porealtaassa joidenkin juoppojen kanssa. Toisessa päädyssä pariskunta, joiden täysi-ikäinen lapsi kävi aina vanhempien poissa ollessa heidän terassinsa porealtaassa bilettämässä.

Ikinä en samanlaisesta univajeesta ole kärsinyt kuin tuolla, koska käytännössä ympäri vuorokauden möykkäsi joku. Isännöitsijä ja taloyhtiön puheenjohtaja olivat aivan kädettömiä. 

Tuon jälkeen asuin väliaikaisesti kerrostalossa eikä siellä ollut mitään vastaavaa. Nyt asun omakotitalossa enkä enää pois vaihtaisi :) Ulkona kyllä on kiljuvat lapset ja heidän kailottavat vanhempansa, mutta sentään seinän takana ei ole ketään.

Rauhalliseen taloon muutti kaksi zomaliperhettä. 24/7 sirkushan siitä tuli. Kakarat huusivat, leikkivät ja ramppasivat pitkin rappua, porukkaa tuli ja meni vuorokauden ympäri. Asunnossa ei ollut koskaan hiljaista, joko lapset juoksivat ja huusivat tai sitten aikuiset huusivat, usein kaikki yhtäaikaa. Ovet rappuun auki melkein koko ajan, rappu löyhkäsi mausteille yms. En ollut ainoa joka äänesti jaloillaan.

Seuraavassa kämpässä seinänaapuriksi sattui itäblokin raksamiesten kommuuni. Sitäkään menoa ei jaksanut pitkään katsoa. Kaikki puoliryzzä porukat ovat ihan täysiä eläimiä ja alkoholisteja. 

Onneksi nykyinen asunto on taas rauhallisessa paikassa. 

Ups

Veteraani talon päiväkoti. Jep, jep.

Omaa pahaa oloa ja ilkeyttä tehdään pahantahtoista kiusaa.

Up

joo vähän harkinnassa on. Tää asokerrostalo on ollut suhteellisen rauhallinen. Ekan kerroksen pitkään tyhjänä olleen kämppään muutti muutama kk sitten joku porukka..en tiedä ovatko aso-asukkaita vai vuokralla. Melko pian alkoi rappukäytävässä haisemaan tälläinen ns. juoppokämppäkäry eli epämääräinen sekoitus roskia( jota veikkaan säilytettävän jossakin eteisessä kuten aiemmin vähän vastaavassa eri talossa), siihen sekoittuu sitten jotakin epämääräista ilmanraikastinkäryä, jolla ilmeisesti yritetään peittää sitä hajua..sen sijaan että veisi ne pirun roskat ulos..parasta on että jos he avaavat joskus partsin ovea, niin se käry tulee mun kämpän ikkunasta sisään..koska miksei. Pihalta kuuluu usein iltaisin aika railakasta kiroilua, veikkaan senkin tulevan sieltä terassilta. En usko että tänne ykskaks on talojen väliin ilmeentynyt jotakin random porukkaa mölisee, koska täällä ei ole heille sillä tavoin mitään jännää tekemistä.

Vierailija kirjoitti:

Muutin ylimpään kerrokseen. Ei enää kantapääkävelijöitä tai muuta pään yläpuolelta tulevaa kolistelua. Ihana oma rauha <3

EI auta.  Meidän alakerran kantapääkävelijän töminät kuuluu erittäin hyvin meille rakenteita pitkin.

Up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla alakerran vanhuksella  humisevaääninen happirikastin humisee korviahuumaavasti illat pitkät olohuoneen patterin alla.  Kerran olen huomauttanut asiasta, mutta paksukalloinen pihi vanhus ei vaan suostu vaihtamaan rakkinetta oikeisiin happipulloihin.   Voin sanoa, että asumisviihtyvyyteni kämpässäni on nolla.  Tuollaisia humisevia masinoita ei saisi edes tuoda kerrostaloon.  Haloo UKKO pahalainen .

Kärsivä.

 

Koittakaa itse alapeukuttajat asua jatkuvasti pärisevän happirikasterakkineen naapurissa, niin syllä sit vasta ymmärrette, kuinka raskasta se elämä on naapureille.  Helppo se on alapeukuttaa, kun ei itsellä ole noita ongelmaa.

Kyllä, ison happirikastimen komressori ja tuuletin kyllä pitää aikamoisen metelin jopa 60 db. Siksi siinä onkin se pitkä happiviiksien muoviletku, että saa sen kauemmaksi sängystä.  Naapureihin resonointiin ja hurinaan se ei valitettavasti auta, kun se hilataan yleensä olohuoneeseen.   Pois tuollaset rakkineet kerrostalossa ja happipullot takaisin. .😣😫

Asuin maalla ihanassa omakotitalossa. Valitettavasti naapureikseni osui kaksi kyttääjää. Toinen sekaantui mm. puutarhanhoitoon ja kommentoi esim. sitä, että pyykkinarulla oli pyykkejä itsenäisyyspäivänä. Toinen nimitti itsensä remontin valvojaksi. Nyt asun onnellisena kerrostalossa, jossa kukaan ei välitä naapurin tekemisistä.

Kahdesti.

Toisella kerralla asui yläkerrassa "muusikko", ja toisella kerralla seinänaapurina huumeiden käyttäjiä.

Joskus on pakko luovuttaa.

En mutta joskus olisi mieli tehnyt muuttaa.

Olen joutunut. Kaupungin vuokratalo, johon muutin työttömänä nuorena. Sain töitä pari kuukautta muuton jälkeen. Ei siinä talossa tullut nukkumisesta yhtään mitään, kun viereisessä asunnossa pidettiin bordellia ja toisessa huumeluola, ja yläkerrassa juopposakki. Ihan hirveä paikka. Onneksi uudella työnantajalla oli vapaa työsuhdekämppä ja muutin sitten siihen. Kaikki sinä talossa oli joko eläkeläisiä, opiskelijoita tai töissä, ja talo paikallaan rakennettu 60-luvun talo, ei paljon naapureiden äänet läpitte tulleet. 

Poikaystävän (nykyisen mieheni) luokse siitä lähdin. Nyt on pohdittu taas muuttamista, kun nykyisestä kerrostalosta y-säätiö on ostanut asuntoja ja mitä sakkia se sinne majoittaa.... voi taivas sitä ovien paiskomista, pahanhajuista hissiä ja 6 lapsen pianoharjoittelujen kuuntelua, pianojakin kun saa nykyään  kersoille roskalavoilta ilmaiseksi. Vessassa on alkanut haista kissankusi, vaikka meillä ei ole kissaa. Mutta naapurin ukrainalaisilla on......

Omakotitaloon olisi aikomus. Yhtä on jo käyty katsomassa ja ollaan tekemässä ostotarjousta, 50 km Hesasta ja niin iso tontti, että naapurin pierut ei kuulu. En muuta enää Hesaan, ikinä.