Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä muita, jotka eivät edes harkitse parisuhdetta, kun oma ulkonäkö ei ole täydellinen?
23.03.2025 |
En kestäisi sitä ajatusta, että joku mies tyytyisi muhun paremman puutteessa ja samaan aikaan haaveilisi vaan upeista instakissoista ja katselisi kuola valuen kauniita naisia myös kadulla.
Kommentit (279)
Höh. En ole kaunis, pitkä ja roteva nainen. Vähän miesmäinen. Mulla ihana mies, älykäs ja kiltti. Minua 10 cm lyhempi. Hinteläkin. Olemme erittäin onnellisessa parisuhteessa josta ei puutu mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelu on mielestäni hyvin surullista luettavaa. Mietin, että huomaatteko että tuolla "täydellisen" ulkonäön tavoittelulla, tulette vetäneeksi puoleenne juuri niitä pinnallisimpia ihmisiä? Usein he ovat juuri niitä, jotka löytävät kyllä virheitä täydellisimmästäkin kuoresta, ja he kyllä löytävät aina jonkun vielä "täydellisemmän" jota tuijotella. Eli omalla toiminnallanne haette juuri niitä tyyppejä, jotka teitä satuttavat ja loukkaavat, ja joiden takia koette että ette kelpaa omana itsenänne.
Oletko siis sitä mieltä, että en saisi hoitaa ihoani, koska silloin annan periksi "pinnallisille ihmisille"? Enkä saisi poistattaa ikivanhoja aknearpiani enkä hoitaa itseäni muutenkaan, niinkö?
Tavoittelen normaalia ulkonäköä, en täydellisyyttä. Kyse ei ole välttämättä edes parisuhteen saamisesta vaan siitä, että tavallisista sosiaalisista tilanteista tulisi helpompia ja minun olisi helpompi olla itseni kanssa. Olen kurkkua myöten täynnä sitä, että ulkonäkövirheistäni huomautellaan. Mikään hyväksyminen ei auta noihin virheisiin - ainoa keino on virheiden poisto, peittäminen tai minimointi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No täydellinen on vähän jo liikaa, mutta joo, haluan parisuhteen vasta sitten, kun näytän paremmalta.
Syy on ihan rationaalinen eikä liity omiin pelkoihin siitä, että muhun vain tyydyttäisiin tms. Enempikin niin, että kunhan oon taas samoissa mitoissa kuin pari vuotta sitten, on enemmän varaa valita. Nyt en saisi parisuhteeseen niin hyvännäköistä miestä kuin tahdon. Eli en oo itse valmis tyytymään siihen, mitä nyt on tarjolla.
Olen samassa tilanteessa kuin sinä. Mulla on vahva itsentunto, enkä ole kokenut aiemmissa suhteissa arvostelua tai huonoa kohtelua.
Mutta olen realisti, ja tiedän että nykyisellä ulkomuodollani en pysty saamaan niitä miehiä, jotka sytyttävät haluni. Ne miehet eivät tyytyisi minuun, koska pystyvät saamaan paljon parempaakin. Siksi keskityn nyt enemmän itseni kun
Kertoo aika paljon ihmisestä, jos ulkonäkö on parasta mitä pystyy tarjoamaan.
Ulkonäkö ns. "avaa oven", eli ulkonäöllä saadaan se alustava kipinä syttymään. Uskon että minulla on paljon muutakin tarjottavaa kuin ulkonäköni, mutta en pääse koskaan esittelemään niitä muita hyviä ominaisuuksiani, jos ulkonäköni ei ole kunnossa.
Sama toimi myös toisin päin. Ruma mies saattaa olla maailman kultaisin ja mukavin tyyppi, mutta minä en sitä koskaan saa tietää, koska en ikinä menisi ruman miehen kanssa niille ekoille treffeille, jossa hän sitten pääsisi sitä huippuhyvää persoonallisuuttaan esittelemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelu on mielestäni hyvin surullista luettavaa. Mietin, että huomaatteko että tuolla "täydellisen" ulkonäön tavoittelulla, tulette vetäneeksi puoleenne juuri niitä pinnallisimpia ihmisiä? Usein he ovat juuri niitä, jotka löytävät kyllä virheitä täydellisimmästäkin kuoresta, ja he kyllä löytävät aina jonkun vielä "täydellisemmän" jota tuijotella. Eli omalla toiminnallanne haette juuri niitä tyyppejä, jotka teitä satuttavat ja loukkaavat, ja joiden takia koette että ette kelpaa omana itsenänne.
Olen yksi ketjuun vastanneista. Itse en tavoittele täydellistä ulkonäköä, koska tiedän sen olevan täysi mahdottomuus.
Vaikka saisinkin itsestäni jollain keinolla paremman näköisen, ei kukaan erehtyisi luulemaan minua "täydelliseksi".
Jep. Ihan se riittää että olisin paras versio itsestäni ja vihdoin parisuhteessa sellaisen miehen kanssa joka ei haluaisi muuttaa minusta mitään. Mä olen saanut kiintiöni jo täyteen ulkonäkööni kohdistuvasta nälvinnästä ja muusta rutkuttamisesta kuinka voisin hyvin olla enemmän sellainen ja vähemmän tällainen.
Kenenkään ei ole mikään pakko olla mun kanssa ja yhtä vähän mulla on mitään velvollisuutta (enää) olla suhteessa sellaisen miehen kanssa joka kokee joutuneensa tyytymään muhun ja etenkin mun ulkonäköön joka ei ole mieluisa.
No viimeksi kun rakastuin, mut heitettiin roskikseen siksi että oli väärän mallinen pehva, "Ei voi ihastua". Mies oli siis yli teini-ikäinen, jopa yli 30-vuotias. Tämä oli viimeinen kokemus josta lopulta päättelin miesten olevan skeidaa. En vaan voi ihastua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Penny Lame kirjoitti:
No viimeksi kun rakastuin, mut heitettiin roskikseen siksi että oli väärän mallinen pehva, "Ei voi ihastua". Mies oli siis yli teini-ikäinen, jopa yli 30-vuotias. Tämä oli viimeinen kokemus josta lopulta päättelin miesten olevan skeidaa. En vaan voi ihastua.
Miten onnistuit rakastumaan mieheen, joka ei ollut edes ihastunut sinuun?
Vierailija kirjoitti:
Penny Lame kirjoitti:
No viimeksi kun rakastuin, mut heitettiin roskikseen siksi että oli väärän mallinen pehva, "Ei voi ihastua". Mies oli siis yli teini-ikäinen, jopa yli 30-vuotias. Tämä oli viimeinen kokemus josta lopulta päättelin miesten olevan skeidaa. En vaan voi ihastua.
Miten onnistuit rakastumaan mieheen, joka ei ollut edes ihastunut sinuun?
Eivät tunteet ole rationaalisia, eikä niitä saa noin vain pois päältä. Itse kaipaan exääni yhä ja olen ehkä vähän rakastunutkin, vaikka hän kohteli minua monin tavoin huonosti. Järjellä ajateltuna toki tiedän, että minun täytyy yrittää unohtaa hänet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kokemusta kumppaninhausta sekä hyvännäköisenä, että ei-niin-hyvännäköisenä.
Olen nykyään hyvässä ja rakastavassa parisuhteessa, mutta jos joskus tästä eroan, niin en missään nimessä suostuisi palaamaan deittimarkkinoille ennen kuin olen treenannut itseni hyvään kuntoon. Jos siellä sinkkumarkkinoilla näyttää itse "paskalta", niin silloin on pakko tyytyä kumppaniin joka kanssa näyttää "paskalta". En halua ikinä joutua siihen tilanteeseen.
Ja parisuhteessa siis et pidä itseäsi hyvässä kunnossa?
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelu on mielestäni hyvin surullista luettavaa. Mietin, että huomaatteko että tuolla "täydellisen" ulkonäön tavoittelulla, tulette vetäneeksi puoleenne juuri niitä pinnallisimpia ihmisiä? Usein he ovat juuri niitä, jotka löytävät kyllä virheitä täydellisimmästäkin kuoresta, ja he kyllä löytävät aina jonkun vielä "täydellisemmän" jota tuijotella. Eli omalla toiminnallanne haette juuri niitä tyyppejä, jotka teitä satuttavat ja loukkaavat, ja joiden takia koette että ette kelpaa omana itsenänne.
En mä nuorena tavoitellut täydellisyyttä enkä edes erityisemmin ollut kiinnostunut ulkonäöstä ja/tai pinnallisista miehistä koska ymmärsin olevani jotain ihan muuta kuin ne suosituimmat tytöt enkä voisi mitenkään kilpailla heidän kanssaan samoista pojista. En ole siro enkä pitkäraajainen "petite" vaikken pituudella olekaan pilattu vaan enemmänkin sellaista tasapaksua ja tanakkaa maahismallia.
Silti päädyin kerta toisensa jälkeen parisuhteeseen jossa mies muisti kertoa mikä kaikki ulkonäössäni oli pielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kokemusta kumppaninhausta sekä hyvännäköisenä, että ei-niin-hyvännäköisenä.
Olen nykyään hyvässä ja rakastavassa parisuhteessa, mutta jos joskus tästä eroan, niin en missään nimessä suostuisi palaamaan deittimarkkinoille ennen kuin olen treenannut itseni hyvään kuntoon. Jos siellä sinkkumarkkinoilla näyttää itse "paskalta", niin silloin on pakko tyytyä kumppaniin joka kanssa näyttää "paskalta". En halua ikinä joutua siihen tilanteeseen.
Mikset treenaa nyt, kun sinulla on ilmeisesti ihana mies? Sitten vasta jos eroatte niin alat nähdä vaivaa tuntemattomien miesten miellyttämiseksi. 🤔
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kokemusta kumppaninhausta sekä hyvännäköisenä, että ei-niin-hyvännäköisenä.
Olen nykyään hyvässä ja rakastavassa parisuhteessa, mutta jos joskus tästä eroan, niin en missään nimessä suostuisi palaamaan deittimarkkinoille ennen kuin olen treenannut itseni hyvään kuntoon. Jos siellä sinkkumarkkinoilla näyttää itse "paskalta", niin silloin on pakko tyytyä kumppaniin joka kanssa näyttää "paskalta". En halua ikinä joutua siihen tilanteeseen.
Kerrankin joku on ymmärtänyt realiteetit. Turha haaveilla atleettisista lentäjäkirurgeista, jos on plösö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sanoo toista ihmistä rumaksi niin täytyy olla itseensä tyytymätön ja huono itsetunto. Se kyllä näkyy näistä kommenteissakin kun moni sanoo olevansa ruma eikä halua toista rumaa kumppaniksi.
Itse en ole koskaan ollut mikään klassisen kaunis, vähän jopa oudon näköinen, mutta en ole ikinä seurustelukumppanilta kuullut haukkumista ulkonäöstäni. Absurdi ajatuskin, ja olisi vakavan keskustelun paikka jos minkäänlaista nälvimistä tulisi ihmiseltä, jonka kanssa seurustelisin.
En ap ja muut usko ongelman olevan ulkonäössänne vaan siinä toisessa osapuolessa ja siinä että teillä sekä toisella osapuolella on huono itsetunto tai läheisriippuvuus ja annatte kävellä itsenne yli.
Olen nätti ja timmi (ehdotettu mallin uraakin), mutta todella monessa suhteessa miehet ovat kuolanneet muiden perään siitä huolimatta. Mulla on nykyään mies joka pitää ulkonäöstäni. En silti ymmärrä mikä vttu on niin monilla miehillä tämän asian kanssa, miksi pitää sen (oman) naisen kuullen ihailla muita, ihmetellä ja vertailla?
Jos on niin saakelin epävarma omasta viehätysvoimasta eikö olisi helpompi mennä salille ja lenkille, vaateostoksille yms. ja tehdä itsestään paras versio itsestään eikä vain lösäyttää oman tyttöystävän itsetuntoa????!!! Sieppaa taas ajatellakin tätä. Mulla ei herää näiden pellejen kanssa muu kuin raivo ja myös sen suhteen mitä olen vaivautunut ikinä edes kuuntelemaan. Hyi hitto. Kaiken maailman parturinvälttelijät jakelemassa näkökulmiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No täydellinen on vähän jo liikaa, mutta joo, haluan parisuhteen vasta sitten, kun näytän paremmalta.
Syy on ihan rationaalinen eikä liity omiin pelkoihin siitä, että muhun vain tyydyttäisiin tms. Enempikin niin, että kunhan oon taas samoissa mitoissa kuin pari vuotta sitten, on enemmän varaa valita. Nyt en saisi parisuhteeseen niin hyvännäköistä miestä kuin tahdon. Eli en oo itse valmis tyytymään siihen, mitä nyt on tarjolla.
Olen samassa tilanteessa kuin sinä. Mulla on vahva itsentunto, enkä ole kokenut aiemmissa suhteissa arvostelua tai huonoa kohtelua.
Mutta olen realisti, ja tiedän että nykyisellä ulkomuodollani en pysty saamaan niitä miehiä, jotka sytyttävät haluni. Ne miehet eivät tyytyisi minuun, koska pystyvät saamaan paljon
Miks nää monet kommentit vaikuttaa minusta kilttimiehen kirjoittamilta, mutta "ovelasti" naisen näkökulmasta... Yrittääkö hän tutkia, muuttuvatko naisten vastaukset, jos kirjoittaja onkin kiltti ja tavallinen nainen.
Ei se päätös olla seurustelematta enää koskaan liity suoranaisesti ulkonäköön. Olen sitä mieltä että nykyajan miehet on liian heikkoja parisuhteeseen. Moni mies eroaa naisesta juuri pikkulapsiaikana, kun miestä ja kumppania tarvitaan eniten. Lisäksi tuo jatkuva netissä selailu ja muiden naisten kanssa juttelu. Koskaan ei nykyajan mies ole tyytyväinen mitä hänellä on. Syntyvyys Suomessa on romahtanut. Itsekäs ja kykenemätön, hedonistinen sukupolvi kuolee lopulta sukupuuttoon.
Ei. En vaadi täydellistä ulkonäköä keneltäkään. Enkä ymmärrä tuollaista ajattelua ollenkaan ellei toinen sitten itse pidä ulkoisia asioita tärkeimpinä valintakriteerinä parisuhdetta etsiessään. Ja siinä tapauksessa minä en ole hänestä enää kiinnostunut tuon huomatessani.
Jos teille tulee tuollaisia ap:n kuvaamia ajatusvirheitä niin paljon vähemmän somea ja lopettakaa telkkarin katselu. Olette nimittäin mainosten uhreja.
M59+
Uskotteko te kaiken mitä joku mies teille sanoo? Miksi?!?
jos mies käskee hyppäämään kaivoon niin hyppäättekö?
miksi ette käytä omia aivoja?
olen varma ettei kukaan tähän ketjuun kirjoittanut ole ruma, uskovat vaan jonkun ukon höpinöitä. Ne miehet yrittävät hallita sillä itsetunnon lyttäämisellä. Ja näköjään onnistuvat siinä.
No joo, eikä edes puhuta mistään pienestä säröstä täydellisyydessä, vaan olen niin kamala vanha, lihava, puolikalju, hampaaton ja huonoihoinen ukkeli, ettei tulisi mieleenkään tarjota tällaista mätisäkkiä kenellekään naiselle.
Naiset ei halua seurustella lyhyen miehen kanssa.
Mäkin olen yksi ketjussa aiemmin vastanneista. Ja sama juttu, en tavoittele täydellisyyttä. Tavoittelen ainoastaan sitä ulkonäkötasoa, joka antaisi minulle mahdollisuuden saada haluamani kaltainen mies.
Nykyinen ulkonäköni ei riitä, se on käynyt selväksi, joten jotain on tehtävä. Työskentelen mieluummin tämän tavoitteen eteen, kuin vaan luovutan.