Lue keskustelun säännöt.
Hallitseva anoppi, alkaa pikkuhiljaa vituttaa
23.03.2025 |
Mieheni kanssa ollaan oltu pitkään ja anoppi yrittää tuputtaa neuvojaan ja väkisin tyrkyttää hänen mielipiteitään ja saada sanottua sen viimeisen sanan. Sanoja "toisen kunnioitus" hän ei tunne.
Itse taas olen kasvatettu kunnioittamaan toisten rajoja, joten on tosissaan taiteilua tulla tämän henkilön kanssa toimeen. Ja mieheni takia se on pakko. Onko mitään nasevia lauseita tms. mitä te olette samassa tilanteessa sanoneet että toinen ihan oikeasti uskoisi että antaisi asioiden olla? Anoppi kun ei usko normaalia puhetta tai esim. minun rajojani, vaan väkisin vyöryy kuin hyökyaalto ylitse... tai siis yrittää tuota. Hänelle olen sanonut tähän asti asiallisesti, mutta rajat itsellänikin on mitä tuollaista käyttäytymistä jaksaa katsella.
Hän on erittäin juonitteleva, verukkeella kuin verukkeella tulee kylään tai pyytää heille kylään ja lähes aina on jotain muita hommia siellä ettei meinaa päästä lähtemään ihmisten aikaan. Mutta ollaan usein siis päätetty ennen sinne menoa takaraja. Vaikka toinen suuttuu, niin se on sitten hänen ongelmansa ettei tajua että muilla on omakin elämänsä.
Hän ei hyväksy oikeastaan mitään meidän päätöksiämme asioiden suhteen vaan ottaa hirveän asenteen heti ja pahimmillaan nostaa metelin kuin kiukutteleva pikkulapsi.
Itse olen alkanut reagoida vatsallani jos pitää hänen kanssaan olla tekemisissä, mahassa alkaa kiertää ja sattua. Olen tottunut hoitamaan asiat ja ongelmatilanteet asiallisesti ja keskustelemalla aikuismaisesti, mutta tämän henkilön kanssa se ei onnistu. Kiitos etukäteen vinkeistä, tässä on välillä niin loppu tuon henkilön takia, jonka kanssa on pakko olla tekemisissä, vaikka olen tietoisesti vähentänyt näkemisiä.
Kommentit (185)
Vierailija kirjoitti:
Onkohan tämä anoppiviha jotenkin suomalainen ilmiö? Kun katsoo vaikka usalaisia asunto-ohjelmia, niin moni ottaa anopin asumaan kanssaan. Ja samaten haluavat että uusi asunto on lähellä omia vanhempia.
Vai onko meidän anopit jotenkin erilaisia?
Ennenhän elettiin meilläkin maalla anopin kanssa samassa taloudessa. Ei se varmaan silloinkaan ollut ongelmatonta.
Onko äitien vaikea hyväksyä, että eivät olekaan enää poikansa ainoita naisia?
Miniöiden on vaikea hyväksyä etteivät ole ainoita eikä normaalia miestä hamlita seksillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anoppi vituttaa huolella. Olen ollut hänen poikansa kanssa yhdessä kohta 30 vuotta. Anoppi kertoo minulle miten mieheni pyykit pestään ja vinkuu kun mieheni pesee itse urheiluvaatteitaan. Se on naisen työ, kuulemma. Kuten kaikki muukin. Minun pitäisi passata hänen poikaansa 24/7. Eukko käy todella hermoille. Huumorilla en enää jaksa tätä kuitata.
Yrittäkää etsiä mummolle oma asunto tai itsellenne. Miten hiivatissa 30 vuotta saman katon alla. No siellä maalaistaloissa tai pienituloiset siinä rintamamiestalossa kun on kaks asuntoo kuitenkin. Yläkerrassa ja alhaalla.
Tällaiselle anopille jaetaan minimimäärä tietoa perheen asioista. Mies opetelkoon ettei höpötä kaiikkia asioitaan kontrollifriikille äidilleen. Itse jouduin tekemään niin oman äitini kanssa. Meillä ei lopulta kerrottu edes milloin kesäloma on, muuten olisi tullut lista hommia.
t. kypsähtänyt tytär
On ok laittaa ruokaa jne. mutta ei ole ok puuttua joka asiaan. Lisäksi vituttaa anopin tapa kommentoida minun ulkonäköä. "Ois vaan ottanut jonkun kauniin naisen." yms.