Hallitseva anoppi, alkaa pikkuhiljaa vituttaa
Mieheni kanssa ollaan oltu pitkään ja anoppi yrittää tuputtaa neuvojaan ja väkisin tyrkyttää hänen mielipiteitään ja saada sanottua sen viimeisen sanan. Sanoja "toisen kunnioitus" hän ei tunne.
Itse taas olen kasvatettu kunnioittamaan toisten rajoja, joten on tosissaan taiteilua tulla tämän henkilön kanssa toimeen. Ja mieheni takia se on pakko. Onko mitään nasevia lauseita tms. mitä te olette samassa tilanteessa sanoneet että toinen ihan oikeasti uskoisi että antaisi asioiden olla? Anoppi kun ei usko normaalia puhetta tai esim. minun rajojani, vaan väkisin vyöryy kuin hyökyaalto ylitse... tai siis yrittää tuota. Hänelle olen sanonut tähän asti asiallisesti, mutta rajat itsellänikin on mitä tuollaista käyttäytymistä jaksaa katsella.
Hän on erittäin juonitteleva, verukkeella kuin verukkeella tulee kylään tai pyytää heille kylään ja lähes aina on jotain muita hommia siellä ettei meinaa päästä lähtemään ihmisten aikaan. Mutta ollaan usein siis päätetty ennen sinne menoa takaraja. Vaikka toinen suuttuu, niin se on sitten hänen ongelmansa ettei tajua että muilla on omakin elämänsä.
Hän ei hyväksy oikeastaan mitään meidän päätöksiämme asioiden suhteen vaan ottaa hirveän asenteen heti ja pahimmillaan nostaa metelin kuin kiukutteleva pikkulapsi.
Itse olen alkanut reagoida vatsallani jos pitää hänen kanssaan olla tekemisissä, mahassa alkaa kiertää ja sattua. Olen tottunut hoitamaan asiat ja ongelmatilanteet asiallisesti ja keskustelemalla aikuismaisesti, mutta tämän henkilön kanssa se ei onnistu. Kiitos etukäteen vinkeistä, tässä on välillä niin loppu tuon henkilön takia, jonka kanssa on pakko olla tekemisissä, vaikka olen tietoisesti vähentänyt näkemisiä.
Kommentit (185)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs olet tuollaisen miehen valinnut kumppanikseen, joka on tuollainen lapanen, eikä osaa sanoa omalle äidilleen "nyt loppuu tuollainen".
Tätä olisi kaikkien naisten hyvä miettiä hetki. Ennen kuin alkaa seurustelemaan vakavissaan miehen kanssa, niin katsoo millainen se anoppi oikein on. Kuinka usein mies puhuu hänestä jne.
Ei kai puolisoa valita hänen vanhempiensa mukaan kuitenkaan. Ihan tarpeeksi valitsemista muutenkin 😅.
Ihan sama mulle. Naisethan tappelee keskenään eli anoppi ja miniä miehen huomiosta. Sitten olet ap:n kaltaisessa tilanteessa. Kannattaa toivoa silloin ettei teillä ole yhteisiä lapsia, koska silloin helvetti on vasta irti!
Aika harva miniä ja
Mikähän siinä on että aina miehen täytyy alkaa ottaa pesäeroa sukuunsa ja nainen saa elää ihan just niin kuin haluaa? Aina miehen suku perseestä..
Kunnes sit joku päivä se oma poika tuokin tyttöystävän näytille ja siitä alkaa uus kohde ja uus helvetti.
Menkää itseenne!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs olet tuollaisen miehen valinnut kumppanikseen, joka on tuollainen lapanen, eikä osaa sanoa omalle äidilleen "nyt loppuu tuollainen".
Tätä olisi kaikkien naisten hyvä miettiä hetki. Ennen kuin alkaa seurustelemaan vakavissaan miehen kanssa, niin katsoo millainen se anoppi oikein on. Kuinka usein mies puhuu hänestä jne.
Ei kai puolisoa valita hänen vanhempiensa mukaan kuitenkaan. Ihan tarpeeksi valitsemista muutenkin 😅.
No itse asiassa, kyllä sitäkin vähän kannattaa miettiä. Miehet tulevat yleensä isäänsä ja naiset äitiinsä, mutta voi toisinpäinkin tietysti mennä ( itselläni valitettavasti niin päin, parempi olisi ollut ne lempeän äidin kun tulisieluisen isän geenit periä). Kun ne geenit meitä aika pitkälle määrittel
Linkkaapa tutkimus tähän et miehet tulee YLEENSÄ isäänsä ja naiset äitiinsä. Jään odottelemaan. Ettei vaan olis av yliopiston tuotoksia...
Mulla on tuollainen jyrä anoppilaan, mutta tuli tilanne, jossa kamelin selkä katkesi ja pistin välit poikki. On ollut rauhallista sen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs olet tuollaisen miehen valinnut kumppanikseen, joka on tuollainen lapanen, eikä osaa sanoa omalle äidilleen "nyt loppuu tuollainen".
Ehkä mies ei halua? Kas kun miehelläkin voi olla ihan oma tahto ja mielipide eikä tarvitse olla äitinsä ja vaimonsa valtataistelussa heittopussina
Vaimon pelko on viisauden alku. Kyllä viisas mies tottelee vaimoaan ja laittaa äitinsä pois näkyvistä, syrjään. Ja viisas äiti uskoo puolesta sanasta, Minni ei oikeen jaksa sua kun... sen äiti sentään....
Vierailija kirjoitti:
Minä laitoin miehen lopulta valitsemaan minut tai anopin.
Hän valitsi äitinsä ja minä jouduin kahden lapsen kanssa muuttamaan omakotitalosta kerrostalokaksioon. Elatusmaksuja miehen ei tarvinnut maksaa kuin minimi, tulot kun olivat pienet. Tosiasiassa jätti rahat yritykseensä ja näytti varattomalta. Autokin jäi miehelle, joten oli pakko vaihtaa työpaikkaan, jonne pääsi helposti julkisilla ja lapset joutuivat vuoropäiväkotiin. Seurasi 5 aika lailla hirveää vuotta, jotka suoritin hammasta purren.
Exä meni naimisiin ja sai lapsen, uusi vaimo tulee hyvin toimeen anopin kanssa ja näen heitä aina välillä marketissa, jossa olen töissä. Riipaisee tietää, että siellä exä elää uuden perheensä kanssa sitä elämää, jonka luulin kuuluvan minulle.
Vuoden marttyri palkinto tulossa
Mitä hemmettiä? Oletko tosissasi? Itse kusit tuon suhteen. Sairasta laittaa puolisoaan valitsemaan, henkistä väkivaltaa. Onneksi löysi paremman.
Poista se anoppi elämästäsi kokonaan jos se pahaa oloa vain tuottaa. Jaa samaa aihetta?
Itse voitte välinne katkaista ihan kehen haluatte, mutta älkää nyt hyvänen aika pakottako miehiänne siihen asemaan. Tässä sen huomaa miten vinksahtanut käsitys monella on siitä, miten puolisoa on ihan ok kontrolloida.
näin hauskaa ei ole ollut sen jälkeen, kun anopin tissit jäi mankelin väliin
Vierailija kirjoitti:
Itse en enää ole tekemisissä tuollaisten ihmisten kanssa. Jos tulee kylään sanon "moi" ja menen muualle. Menen vaikka metsään tuijottamaan seinää.
Onko metsassä seiniä? Puitahan siellä on.
Kiitos hyvistä vastauksista ja otan osaa "pööpötin" että säkin joudut kärsimään samoista sivalluksista. Aika ilkeän kipakka kommentti anopiltasi, ihme että anoppi tuostakin jaksoi alkaa kuittaamaan, hö.
Joo, toi on totta ettei mikään ole pakko. Ehkä sitä on itse sen "pakon" tehnyt. Mieheni takia olen anoppiani sietänyt, muuten en katselisi ja kuuntelisi hetkeäkään. Tarvitsee ottaa hajurakoa ja kunnolla. Sitten aina välillä voi katsoa jos anoppi osaa käyttäytyä, niin voi taas tavata.
Mua harmittaa kun en ole niin sanavalmis ja olen aina kaikkien ystävieni ja perheeni kanssa tottunut että erimielisyydet ym pystytään rauhallisesti toista kunnioittaen keskustelemaan halki. Mutta ihmisiä on niin joka lähtöön. Kaikkien kanssa ei keskustelu onnistu, ei siitä mitään tule jos minä kunnioitan anoppiani ja hänen rajojaan, mutta hän ei kunnioita minua eikä minun rajojani. Harmi vain että joudun tietyllä lailla miestäni loukkaamaan tässä kun ei voida hänen vanhempiaan tavata anopin takia. Appiukko taas on ihan asiallinen ja mukava.
Ihanaa kuulla kommentteja teiltä, tässä itse on niin suossa täs tilanteessa että tuntuu ettei enää ajattelekaan selkeästi.
"Pööpötin"-> mä olen alkanut tekeen niin että kun anoppi soittaa mulla, niin vastaan tyyliin joka kolmanteen puheluun vain. Ja jos alkaa (yrittää) pistämään mua juoksutytöksi ties millon mihkäkin asiaan, niin sitten harvennan tuostakin. Sekä mul pitää aina olla jotain "menoa" jotta hän ei luule että olen hänen piikansa. Tulee tunne että hän saa jotain voitonriemua siitä että teen jonkun jutun minkä hän tahtoo, vaikka ihan hyvin itsekin pystyisi tekemään. Olen nyt onnistunut näkemään tuon teatterin läpitse, eikä jutut mene enää kaikki läpi. Hän selvästi luulee olevansa parempi näyttelijä kuin mitä on.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Kiitos hyvistä vastauksista ja otan osaa "pööpötin" että säkin joudut kärsimään samoista sivalluksista. Aika ilkeän kipakka kommentti anopiltasi, ihme että anoppi tuostakin jaksoi alkaa kuittaamaan, hö.
Joo, toi on totta ettei mikään ole pakko. Ehkä sitä on itse sen "pakon" tehnyt. Mieheni takia olen anoppiani sietänyt, muuten en katselisi ja kuuntelisi hetkeäkään. Tarvitsee ottaa hajurakoa ja kunnolla. Sitten aina välillä voi katsoa jos anoppi osaa käyttäytyä, niin voi taas tavata.
Mua harmittaa kun en ole niin sanavalmis ja olen aina kaikkien ystävieni ja perheeni kanssa tottunut että erimielisyydet ym pystytään rauhallisesti toista kunnioittaen keskustelemaan halki. Mutta ihmisiä on niin joka lähtöön. Kaikkien kanssa ei keskustelu onnistu, ei siitä mitään tule jos minä kunnioitan anoppiani ja hänen rajojaan, mutta hän ei kunnioita minua eikä minun rajojani. Harmi vain että joudun tietyllä lailla miestäni loukkaamaan t
Joo, tosi aikuismaiselta tosiaan vaikutatkin.. :'D
Ei morjens
"Lyhyt mies vastaa:" Pitäisi olla pitkä ja komea. "
"Harmi vain että joudun tietyllä lailla miestäni loukkaamaan tässä kun ei voida hänen vanhempiaan tavata anopin takia. Appiukko taas on ihan asiallinen ja mukava."
Siis selitätkö vielä miksi ihmeessä mies ei saisi omia vanhempiaan tavata? Kyllä on sairasta. Toivottavasti mies älyää erota. Ei ole terve suhde tuollainen.
En ymmärrä asetelmaa että jotkut kokevat olevansa anoppinsa piikoja. Oletteko te jotain maalaistalojen miniöitä?
Yleensähän anopit passaa lastensa perheitä, katsovat lapsia, käyvät ikkunat/matot pesemässä, keräävät marjat, sienet lastensa pakastimiin jne
Ja jos taas kyseessä vanha anoppi ei kai vanhuksen auttaminen ole piikomista? Eikä miniän pidä vastoin tahtoaan sitä tehdä..
Oon nyt 80, en tarvitse miniöitä vielä juoksuttaa enkä aio niin tehdä jos avuntarvetta tulisi. Onneks on välimatkaakin.
Minkälaiset äidit ovat kasvattaneet miniän joka lähtee metsään puita katselemaan jos appivanhemmat tulevat kahville?
Vierailija kirjoitti:
Minkälaiset äidit ovat kasvattaneet miniän joka lähtee metsään puita katselemaan jos appivanhemmat tulevat kahville?
Höh eihän se lähtenyt metsään puita katselemaan vaan seinää.
Vierailija kirjoitti:
Anoppi, tiedätkö että sun poika on mieheksi lyhyt?
Tiedätkö että sä olet sekaisin?
Vierailija kirjoitti:
Anoppi, tiedätkö että sun poika on mieheksi lyhyt?
Kerro meillekin minkälainen tapahtuma(ketju)sai aikaan tämän pakkomielteen?
Vierailija kirjoitti:
Miehesi äiti? Eiköhän se ole miehesi asia rajoittaa äitinsä tunkeilua.
ongelma siinä, että mies ei katso tarpeelliseksi sitä tehdä. äitihän tietää paremmin.
t. kohtalotoveri.
Anoppi, tiedätkö että sun poika on mieheksi lyhyt?