Lapsi ei suostu syömään muuta kuin nugetteja ja ranskalaisia, mitä voin tehdä?

Jos on vaikka ensimmäiset 10-15 vuotta syöttänyt ranskalaisia ja nugetteja ja siivonnut kaikki jäljet sen muksun puolesta niin ei se enää sormia napsauttamalla ala syömään terveellisesti ja pitämään huoneensa siistinä. Niihin asioihin pitää oppia ja kasvaa, eikä pelkästään teoriatasolla vaan arjessa. Sama jos alkaa käyttäytyä agressiivisesti, se on opittua ja lapsen näkökulmasta toimivaksi opittua käytöstä. Meillä on tehty alusta asti selväksi että agressiivisella käytöksellä tai huutamalla ei saa tahtoaan läpi (kenties jopa päinvastoin) joten siihen ei turvauduta jatkossakaan.

Sanoo lapselle, ettei ole nugetteja ja ranskalaisia. Piste. Älä tee niitä. Tai jos olet ostanut valmiita, älä osta jemmaan. Ei ooo, ei tuuu, lauloi  Lea Lavenkin aikoinaan.

Jos aikuisella on oikeus vihata kaalilaatikkoa, hernekeittoa, pinaattikeittoa, karjalanpaistia jne., joissa ei todellakaan ole mitään välttämättömiä ravintoaineita, joita ei muualta saisi ja jättää nämä syömättä niin se oikeus pitäisi olla myös lapsella. Lapsella ja vielä teinilläkin on todella vähän oikeutta päättää omasta elämästään ja tätä tahtoa päättää itse haetaan sitten siitä vähästä mistä saadaan. Halu ja yritys päättää itse omista syömisistään on sitten näitä keinoja. Tätä teinit esim. toteuttavat jättämällä kouluruoan syömättä ja ostamalla energiajuomia ja paistopistetuotteita, herkkuja, roskaruokaa ja sushista, jota vanhemmat eivät hyväksy.

Varmasti koulussakin syötäisiin enemmän, jos ruoka olisi parempaa. On käsittämätöntä ajatella, että teinit söisivät jotain nollabudjetilla tuotettua ala-arvoista moskaa kuin alistetut orjat kun aikuiset tai varsinkaan kouluruoan valmistaneet tai siitä päättäneet eivät sitä itse suostuisi ikinä syömään. Pahin tapaus tässä lienee Janakkala ja mm. pieleen mennyt laatikkoruoka, jonka tajuttiin toki menneen pieleen, mutta niin vaan päätettiin silti toimittaa kouluun syötäväksi. Sitten vain valittavia teinejä syytettiin.

Vierailija kirjoitti:

Meillä lapsi söisi nugetteja ja ranskalaisia, en edes oivaltaisi, että tuossa on ongelma. Todennäköisesti jossain vaiheessa hän haluaisi jotain muutakin. Aika harva elää noin niukalla ruokavaliolla, aamulla moni syö leipää eikä nugetteja. Oma lapsi söi aikoinaan vain mustikoita ja poronlihaa ja ihan kelpo ihminen hänestä lopulta tuli.

 

          No onhan mustikat ja poronliha ihan eri sfääreissä terveellisyydessä. Nugetit ja ranskikset ovat epäterveellisiä.

     Onnittelen, lapsesi on tehnyt oikean valinnan

Vierailija kirjoitti:

Jos on vaikka ensimmäiset 10-15 vuotta syöttänyt ranskalaisia ja nugetteja ja siivonnut kaikki jäljet sen muksun puolesta niin ei se enää sormia napsauttamalla ala syömään terveellisesti ja pitämään huoneensa siistinä. Niihin asioihin pitää oppia ja kasvaa, eikä pelkästään teoriatasolla vaan arjessa. Sama jos alkaa käyttäytyä agressiivisesti, se on opittua ja lapsen näkökulmasta toimivaksi opittua käytöstä. Meillä on tehty alusta asti selväksi että agressiivisella käytöksellä tai huutamalla ei saa tahtoaan läpi (kenties jopa päinvastoin) joten siihen ei turvauduta jatkossakaan.

Taidat puhua normaalien, neurotyypillisten lasten kasvatuksesta? Ei niillä ohjeilla tee yhtään mitään jonkun PDA-lapsen kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Jos aikuisella on oikeus vihata kaalilaatikkoa, hernekeittoa, pinaattikeittoa, karjalanpaistia jne., joissa ei todellakaan ole mitään välttämättömiä ravintoaineita, joita ei muualta saisi ja jättää nämä syömättä niin se oikeus pitäisi olla myös lapsella. Lapsella ja vielä teinilläkin on todella vähän oikeutta päättää omasta elämästään ja tätä tahtoa päättää itse haetaan sitten siitä vähästä mistä saadaan. Halu ja yritys päättää itse omista syömisistään on sitten näitä keinoja. Tätä teinit esim. toteuttavat jättämällä kouluruoan syömättä ja ostamalla energiajuomia ja paistopistetuotteita, herkkuja, roskaruokaa ja sushista, jota vanhemmat eivät hyväksy.

Varmasti koulussakin syötäisiin enemmän, jos ruoka olisi parempaa. On käsittämätöntä ajatella, että teinit söisivät jotain nollabudjetilla tuotettua ala-arvoista moskaa kuin alistetut orjat kun aikuiset tai varsinkaan kouluruoan valmistaneet tai siitä pä

Eli lapsen pitää saada päättää että syö vain energiajuomia ja herkkuja koska pakottaminen saa hänet syömään vain energiajuomia ja herkkuja. Ei se ihan noin mene kuitenkaan, koska vanhemmilla on kasvatusvastuu pitää lapsi hengissä, ja pelkkää roskaa tarkoituksella syöttämällä tulisi varmaan lasu. 

No, sushi on sentään terveellistä mutta ei kovin halpaa eikä kävis laitosruuaksi.

Siitä olen samaa mieltä että kouluruuan olisi hyvä olla parempaa, koska se opettaa lähinnä ruuan olevan välttämätön paha ja kiireellä hotkittava, vaikka sen pitäisi olla rauhallinen ja sosiaalinen nautintohetki. Mutta se edellyttäisi sitä että koulussa olisi oma keittiö jossa esim perunat keitettäsiin paikan päällä, ja siihen nykymaailma ei  taivu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on vaikka ensimmäiset 10-15 vuotta syöttänyt ranskalaisia ja nugetteja ja siivonnut kaikki jäljet sen muksun puolesta niin ei se enää sormia napsauttamalla ala syömään terveellisesti ja pitämään huoneensa siistinä. Niihin asioihin pitää oppia ja kasvaa, eikä pelkästään teoriatasolla vaan arjessa. Sama jos alkaa käyttäytyä agressiivisesti, se on opittua ja lapsen näkökulmasta toimivaksi opittua käytöstä. Meillä on tehty alusta asti selväksi että agressiivisella käytöksellä tai huutamalla ei saa tahtoaan läpi (kenties jopa päinvastoin) joten siihen ei turvauduta jatkossakaan.

Taidat puhua normaalien, neurotyypillisten lasten kasvatuksesta? Ei niillä ohjeilla tee yhtään mitään jonkun PDA-lapsen kanssa. 

Puolella lapsista on joku nepsydiagnoosi koska vanhemmat eivät halua kasvattaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on vaikka ensimmäiset 10-15 vuotta syöttänyt ranskalaisia ja nugetteja ja siivonnut kaikki jäljet sen muksun puolesta niin ei se enää sormia napsauttamalla ala syömään terveellisesti ja pitämään huoneensa siistinä. Niihin asioihin pitää oppia ja kasvaa, eikä pelkästään teoriatasolla vaan arjessa. Sama jos alkaa käyttäytyä agressiivisesti, se on opittua ja lapsen näkökulmasta toimivaksi opittua käytöstä. Meillä on tehty alusta asti selväksi että agressiivisella käytöksellä tai huutamalla ei saa tahtoaan läpi (kenties jopa päinvastoin) joten siihen ei turvauduta jatkossakaan.

Taidat puhua normaalien, neurotyypillisten lasten kasvatuksesta? Ei niillä ohjeilla tee yhtään mitään jonkun PDA-lapsen kanssa. 

Puolella lapsista on joku nepsydiagnoosi koska vanhemmat eivät halua kasvattaa.

Ei ole. Ja nimenomaan niiden nepsy-lasten kasvattaminen vaatii vanhemmalta paljon enemmän.

Tuleville vanhemmille opiksi. Heti alusta pitäen lapselle monipuolista ruokaa. Ei sitä mikä on helpointa ja nopeinta laittaa. Pitkässä juoksussa elämä on helpompaa lapsen kanssa. Ruokailua on kuitenkin joka päivä useapi kerta. Jos aina joutuu kinaamasn ja tappelemaan, onhan se raskasta kaikille.  Siis huomio rentoon ruokailuun puolivuotiaasta lähtien.

Vierailija kirjoitti:

Eihän tässä kukaan pakota. Jos ruoan tarjoaminen on pakottamista niin metsässä ollaan. Sittenhän lapselle ei anneta ruoka ollenkaan, jos ruokaa ei saa tarjota!? 

Just. Viikonloppuisänä oltua tuntuu nää ruokaongelmat oudoilta. Äidilläkin oli varmaan jonkunlainen vaikutus. Koskaan ei tytöt mistään ronklanneet. Ihan tavallista kotiruokaa tein, kesällä ulkona pihagrillillä useimmiten. Ulkonahan sitä aikaa vietettiin paljon, ainakin se parin tunnin lenkki kovimmillakin pakkasilla. Ruoka maistui. Sienimetsään oli hinku että saatiin maukasta raaka- ainetta. Mummo sanoi että itsehän te lapsillenne tavat opetatte. Ei tytöt karkeistakaan piitanneet, suurin osa jäi seuraavalle karkkipäivälle. Eräs sukulainen on vähän laiska, usein on ranskalaisia ja nakkeja ja lapset kyselee että olisko jotain muuta ruokaa...ei ole ylipainoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tässä kukaan pakota. Jos ruoan tarjoaminen on pakottamista niin metsässä ollaan. Sittenhän lapselle ei anneta ruoka ollenkaan, jos ruokaa ei saa tarjota!? 

Just. Viikonloppuisänä oltua tuntuu nää ruokaongelmat oudoilta. Äidilläkin oli varmaan jonkunlainen vaikutus. Koskaan ei tytöt mistään ronklanneet. Ihan tavallista kotiruokaa tein, kesällä ulkona pihagrillillä useimmiten. Ulkonahan sitä aikaa vietettiin paljon, ainakin se parin tunnin lenkki kovimmillakin pakkasilla. Ruoka maistui. Sienimetsään oli hinku että saatiin maukasta raaka- ainetta. Mummo sanoi että itsehän te lapsillenne tavat opetatte. Ei tytöt karkeistakaan piitanneet, suurin osa jäi seuraavalle karkkipäivälle. Eräs sukulainen on vähän laiska, usein on ranskalaisia ja nakkeja ja lapset kyselee että olisko jotain muuta ruokaa...ei ole ylipainoa.

Kuulostaa siltä että teilläkään ei ole mitään herkkyyksiä. Täällä on jo vauvaiästä lähtien ollut ongelmia syömisessä ja se mikä ei kelpaa ei kelpaa, ei vaikka mikä olisi. Kaikkea on tarjottu ja laitettu esille ja pyydetty maistamaan mutta ei. Tuntuu että lapsen hyväksymiä ruokia on vain kourallinen, ja kaikesta muusta tulee itku ja draama. Kun kyse on pienestä lapsesta on vaikea uskoa että kyse ois vaan itsepäisyydestä tai kasvatuksesta, eikä pieni lapsi osaa vielä sanallistaa sitä miksi suurin osa ruuista on pahoja ja edes kaikki herkut eivät käy. Miksi suuttuu tai alkaa itkeä jos pitää maistaa puuroa tai lettua tai kurkkua. Nämä aistiyliherkkyydet tai autismi kuulostavat tutuilta kun niistä hakee tietoa, mutta tavallisen tallaajan on tietysti vaikea tietää milloin kyse on normaalista ja milloin pitäs hakea diagnoosi, koska tuntuu että kaikki on nykyään joku diagnoosijuttu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on vaikka ensimmäiset 10-15 vuotta syöttänyt ranskalaisia ja nugetteja ja siivonnut kaikki jäljet sen muksun puolesta niin ei se enää sormia napsauttamalla ala syömään terveellisesti ja pitämään huoneensa siistinä. Niihin asioihin pitää oppia ja kasvaa, eikä pelkästään teoriatasolla vaan arjessa. Sama jos alkaa käyttäytyä agressiivisesti, se on opittua ja lapsen näkökulmasta toimivaksi opittua käytöstä. Meillä on tehty alusta asti selväksi että agressiivisella käytöksellä tai huutamalla ei saa tahtoaan läpi (kenties jopa päinvastoin) joten siihen ei turvauduta jatkossakaan.

Taidat puhua normaalien, neurotyypillisten lasten kasvatuksesta? Ei niillä ohjeilla tee yhtään mitään jonkun PDA-lapsen kanssa. 

Puolella lapsista on joku nepsyd

 

Ei ole. Ja nimenomaan niiden nepsy-lasten kasvattaminen vaatii vanhemmalta paljon enemmän.

Pelkästään ADHD on joka viidennellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on vaikka ensimmäiset 10-15 vuotta syöttänyt ranskalaisia ja nugetteja ja siivonnut kaikki jäljet sen muksun puolesta niin ei se enää sormia napsauttamalla ala syömään terveellisesti ja pitämään huoneensa siistinä. Niihin asioihin pitää oppia ja kasvaa, eikä pelkästään teoriatasolla vaan arjessa. Sama jos alkaa käyttäytyä agressiivisesti, se on opittua ja lapsen näkökulmasta toimivaksi opittua käytöstä. Meillä on tehty alusta asti selväksi että agressiivisella käytöksellä tai huutamalla ei saa tahtoaan läpi (kenties jopa päinvastoin) joten siihen ei turvauduta jatkossakaan.

Taidat puhua normaalien, neurotyypillisten lasten kasvatuksesta? Ei niillä ohjeilla tee yhtään mitään jonkun PDA-lapsen kanssa. 

Pelkästään ADHD on joka viidennellä.

Eikä ole. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on vaikka ensimmäiset 10-15 vuotta syöttänyt ranskalaisia ja nugetteja ja siivonnut kaikki jäljet sen muksun puolesta niin ei se enää sormia napsauttamalla ala syömään terveellisesti ja pitämään huoneensa siistinä. Niihin asioihin pitää oppia ja kasvaa, eikä pelkästään teoriatasolla vaan arjessa. Sama jos alkaa käyttäytyä agressiivisesti, se on opittua ja lapsen näkökulmasta toimivaksi opittua käytöstä. Meillä on tehty alusta asti selväksi että agressiivisella käytöksellä tai huutamalla ei saa tahtoaan läpi (kenties jopa päinvastoin) joten siihen ei turvauduta jatkossakaan.

Taidat puhua normaalien, neurotyypillisten lasten kasvatuksesta? Ei niillä ohjeilla tee yht

 

Kaikkien tiktokkien myötä varmaan kohta onkin.

Vierailija kirjoitti:

Tuleville vanhemmille opiksi. Heti alusta pitäen lapselle monipuolista ruokaa. Ei sitä mikä on helpointa ja nopeinta laittaa. Pitkässä juoksussa elämä on helpompaa lapsen kanssa. Ruokailua on kuitenkin joka päivä useapi kerta. Jos aina joutuu kinaamasn ja tappelemaan, onhan se raskasta kaikille.  Siis huomio rentoon ruokailuun puolivuotiaasta lähtien.

Monipuolinen ruoka ei aina auta. voi tietysti pohtia että kuinka paljon stressiä ruokailuun liitetään jos lapsen nirsoiluun ei osata suhtautua oikein. 

Ketsuppi kelpaa mutta se syödään erikseen kerran pyysin maistamaan ketsuppiin kastettua ruokaa ja itkuhan siinä tuli. 

Voiko tilanteen vielä korjata jos lapsi on 5 tai 6 v, jos lapsi on nirsoillut aina ja ruokailusta ehtinyt tulla ahdistava kokemus kaikille?

Suomessa kasvatus on nykyisin todella humaania ja lempeää, mutta negatiivisena puolena se sitten tuottaa tämänkaltaisia ongelmia.

Tulisikin ymmärtää, että traumavapaa kasvatus on mahdottomuus. Joko traumoja aiheutuu lapselle siitä, että hänelle ei pidetä kuria, tai sitten siitä, että kuria pidetään.

Vierailija kirjoitti:

Jouduin itse lapsena ja teininä pakotettuna syömään niin paljon pahaa ruokaa kotona ja koulussa, että nykyään syönkin sitten tasan sitä mitä itse haluan, epäterveellisesti ja herkkuja joka päivä. Kun kaikki herkut oli kielletty, enkä muutenkaan saanut apua ongelmiini opin jo nuorena syömään salaa, lohtusyömään ja käymään lounasbuffeteissa. Nykyään itselläni on siis pahoja ongelmia syömisen kanssa. 

Höpö höpö. Hyvä selitys sille, ettei ole itsellä selkärankaa, kun aina on jonkun muun syy. Tässä tapauksessa epäterveellinen syöminen. 

Jos se mukula ostaa nugetit ja ranskalaiset omilla rahoillaan, niin syököön.

Mutta jos sinä ostat sille niitä, niin katso peiliin ja ryhdistäydy. Jos ei sinun hankkimasi perunat ja lihapullat kelpaa, niin ihan vapaasti hän voi olla syömättä.