Onkohan boomerit (50v ja yli) hämmentyneitä siitä teknologisesta kehityksestä, mikä heidän aikaanaan on ollut?

aina sanotaan että nykynuoriso on pilalla, mutta nythän ne ei osaa lukea eikä kirjoittaa, eivät osaa piirtää, eivät lue kirjoja, keskittymiskyky nolla, katsovat kovaa nettipornoa 7-vuotiaasta

ainoa mitä osaa on tuijottaa ruutua ja sormettaa näyttöä

en tiedä mikä on puumeri, mutta lähinnä ihmetyttää että on yhä kivikautisia maailmankolkkia jossa uskonnollinen fanaattisuus sitoo kehityksen paikalleen. 

Täytyy kyllä sanoa, että olen olen ollut onnellinen kokeneeni huimaa teknologian kehitystä.

Oli se hienoa, kun kaverin putkitelkkariin tuli johdollinen kaukosäädin, pystyi vaihtamaan telkkarin kanavia sohvalta käsin. Meillä oli telkkari, jossa kanavat vaihtui hipaisukytkimillä. Isä osti joululahjaksi Atarin, jolla pystyi pelaamaan peliä jossa ammuttiin rivissä alaspäin tulevia avaruusörkkejä. Sitten aikanaan sai C64:n ja pelivalikoima räjähti. Amigan aikoina pelejä vaihdettiin lehtien kirjeenvaihtoilmoituksista löytyneiden kaverien kanssa (disketti postiin ja odottamaan vaihtaria).

Se oli jotain ihmeellistä, kun isä pystyi kuorma-autostaan kantamaan puhelimen ulos. Se pystyi soittamaan meidän lankapuhelimeen ladon portailta, uskomatonta. Kaverin isän harrastus oli kuunnella matkapuhelimia skannerillaan. Se tiesi kaikkien kyläläisten kuulumiset poistumatta kotoaan.

M49

Vierailija kirjoitti:

Mietin enemmänkin 5-30 -vuotiaiden totaalista tyhmyyttä.

Ei ap edusta kattavasti sitä ikäluokkaa. Hän on laarinpohjan rupu.

28-vuotias tyttäreni koodaa yliopistossa kvanttitietokoneen käyttöjärjestelmää. Aloitti html:stä nelivuotiaana 2000.

Vierailija kirjoitti:

en tiedä mikä on puumeri, mutta lähinnä ihmetyttää että on yhä kivikautisia maailmankolkkia jossa uskonnollinen fanaattisuus sitoo kehityksen paikalleen. 

Esim. Pohjanmaa. Noilla takapajuisilla alueilla myös persuillaan. Fundamenralismi ja muu ääriajattelu liuttyy laiskaan ohimoaivokuoreen  tai pahaan vammaan  ohimolohkossa.

Vierailija kirjoitti:

Täytyy kyllä sanoa, että olen olen ollut onnellinen kokeneeni huimaa teknologian kehitystä.

Oli se hienoa, kun kaverin putkitelkkariin tuli johdollinen kaukosäädin, pystyi vaihtamaan telkkarin kanavia sohvalta käsin. Meillä oli telkkari, jossa kanavat vaihtui hipaisukytkimillä. Isä osti joululahjaksi Atarin, jolla pystyi pelaamaan peliä jossa ammuttiin rivissä alaspäin tulevia avaruusörkkejä. Sitten aikanaan sai C64:n ja pelivalikoima räjähti. Amigan aikoina pelejä vaihdettiin lehtien kirjeenvaihtoilmoituksista löytyneiden kaverien kanssa (disketti postiin ja odottamaan vaihtaria).

Se oli jotain ihmeellistä, kun isä pystyi kuorma-autostaan kantamaan puhelimen ulos. Se pystyi soittamaan meidän lankapuhelimeen ladon portailta, uskomatonta. Kaverin isän harrastus oli kuunnella matkapuhelimia skannerillaan. Se tiesi kaikkien kyläläisten kuulumiset poistumatta kotoaan.

M49

😂 6/5

Mä huvitin itseäni tekemällä omaa radiolähetystä LA-puhelimella 2000-luvun alussa. Luin ääneen Markus Kajon tuotantoa. Tarkoitus oli vain huvittaa esim. alueen läpi ajavia rekkaäijiä ja hämmentää alueen lestadiolaisia.

Sain inspiraation siitä, että joku tuntematon pappa jossain kantaman sisäpuolella lausui omaan LA-puhelimeensa nämä sanat: "Oon viimeajat nukkunu iliman paetoo"

Näitä radiopuhelimia sai yhteen aikaan halvalla leluksi, niillä soittelu oli ilmaista ja niitä pystyi kuuntelemaan toisella LA-puhelimella.

En sitten tiedä miten boomeria tai tervettä tuo oli nelikymppiselle äidille mutta hiton hauska oli omasta ja lasten mielestä. Ja LA-puhelinhan oli jo vanha keksintö. 

Maksukortit tuli käyttöön 1950-luvulla.

Niissä oli kohotekstinä omistajan nimi ja kortin numero.

Niitä höylättiin sellaisella mankelilla itsekopioituvan lomakkeen kanssa, kirjoitettiin summa, otettiin allekirjoitus. Yksi kpl kassaan, kuitti asiakkaalle.

Loikka magneettijuovakorttiin 1980-luvulla ja sirukorttiin 2000-luvulla ei ollut iso.

Otin pankkikortin kasarilla ja pian myös mobiilipankin, jota käytettiin näppäinpuhelimella, langallisella tai langattomalla.

Piti kuunnella robottiääntä ja liikkua valikoissa sen ohjeiden mujaan: "Jos haluat tehdä tilisiirron, paina yksi. Syötä summa. Syötä saajan tilinumero, hyväksy painamalla yksi jne."

Ap vaikuttaa hämmentyneeltä. Ei taida oikein pärjätä.

Idioluutio on totta.

No tuota. Kun ottaa huomioon, että aika moni boomeri on ollut tekemässä näitä asioita, niin ei. Mun vanhimmat työkaverit (oon IT-tyyppi) on syntyneet 60-luvulla ja olleet koodaamassa jo 80-luvun lopulla. 

Minusta tavaroiden kantaminen yhteisestä asunnosta ulos ilman etukäteen ilmoittamista on pahempaa kuin pettäminen.

1940-luvulla syntynyt tätini oli aikoinaan pankissa töissä, kun reikäkorttitietokoneet alkoi yleisty ja käytti niitä han sujuvasti. On oppinut hyvin myös tietokoneiden käytön. Ap taitaa olla tosi nuori, kun ei tajua miten  ja mstä nykytekniikka on kehittynyt,

Vierailija kirjoitti:

Sähköauto on viimeaikojen yllättävä teknologinen saavutus.

Sähköautot oli valtavirtaa autoilun alkuaikoina. Eli kyseessä on toistasataa vuotta vanha asia. Muuta mullistavaa ei ole kuin akkuteknologian kehitys, mikä ei sekään ole kovin mullistavaa reilun 100 vuoden aikajänteellä. 

Muistan tästä aloituksesta, miten itsekin kuvittelin kaikkea mahdollista vanhemmista sukupolvista. Pidin heitä uskomattoman ärsyttävinä ja jämähtäneinä ja jaksoin vouhkata siitä aiheesta hyvinkin aggressiivisesti. Ennenkaikkea pidin heitä homogeenisena ja  epämielenkiintoisena massana. Jälkeenpäin ymmärsin sen olevan itselleni tärkeä kehitysvaihe. Mahdoin olla vihassani naurettavan rasittava, kuten ap:kin.

Eipä tuo nuorisonkaan puhelinosaaminen vakuuta, ei osata edes kääntää videokuvaa peilikuvasta oikeinpäin kun katselee noita youtube videoita...

Olen hämmästynyt. 

Opinnot alkoivat 1982 ja siellä oli ensikosketus tietokoneisiin. Opeteltiin jotain helppoa ohjelmointiakin. Olin vuonna 1983 kesätöissä ja siellä käytin tietokonetta. 

Onneksi ennätin tehdä kaikki opinnot ennen kuin tietokoneet pilasivat kaiken. Mieluummin opiskelen kirjoista. 

Aloitin toimihenkilönä sivutoimipisteessä 1981, johon saatiin pääkonttorin dumppaamat toimistovehkeet. Oli selkeä parannus kirjoitteluun, kun saatiin pallopää-sähkökirjoituskone ja kolmen eri fontin vaihtopallot. Superhieno ominaisuus oli korjaustoiminto, olla sai lyötyä valkoista "mustetta" väärän kirjoituksen päälle. 1987 tuli stten eka Mikro-Mikko ja TEKO-kirjoitteluohjelma.

Siitä se eteni yli 40 vuoden aikana 'paperittömaan toimistoon' ja kaiken hanskaamisena SAP ja M-Filesin kautta ja oli muutamia muitakin erkoisempiin tarkoituksiin.

Valmistusdokumenttipuolella olen käyttänyt muutoskuvien käsittelyssä "moottorikumia" jolla kumitettiin transparenteilta (en muista edes oikeaa nimeä enää) vanhoja viivoja pois ja tussilla ja viivottimella ja sapluunoilla tehtiin uutta. Se kaikki muuttui CAD:ksi tai josain vaiheessa Sähkö-J CAD:ksi.



Ja paljon muuta!

Kaiken tuon itse eläneenä ja kokeneena ja sappia kironneena en oikein osaa asemoitua avauksen kysymykseen. Itse koin kaiken arkisen luonnolisena kehityksenä tekniikan, tietotekniikan ja ohjelmien kehittyessä.

Eipä siinä ollut mitään hämmästeltävää.

Tarkoitat kai että olet kiitollinen kaikesta siitä teknologiasta minkä olemme kehittäneet, vai? 

Ei olla, me on nähty "kännyköitä" jo 80 luvulla, olihan ne isoja mutta niitä oli