Hyvä ateisti, pyydän sinua vastaamaan muutamaan kiintoisaan kysymykseen!
Jos mielestäsi ei ole olemassa minkäänlaista Luojaa, eikä Jumalaa, niin:
1. Eikö kukaan ole luonut tätä ainetta, josta koko ilmiömaailma on tehty?
2. Jos näin on, onko tämä aine ja siitä muodostunut ilmiömaailma itsestään syntynyt, itsestään olemassaoleva ja itsestään kehittyvä?
3. Eikö tämä tarkoittaisi sitä, että olemassaolo ei ole itsessään mitään tai kukaan? Se ei ole saanut alkuaan mistään, eikä mikään pidä sitä liikkeessä koska ei ole mitään liikettä ylläpitävää korkeampaa syytä tai järkeä. Ilmeisesti se ei myöskään ole etenemässä mihinkään, sillä sehän on täysin sattumanvarainen prosessi.
Eikö tämä ole luonnonvastaista fatalismia? Voiko elämä olla koskaan sattumanvaraista, tarkoituksetonta, ilman järkeä? Eikö elämä vaadi aina synnyttämistä, ylläpitoa ja jonkinasteisen järjen ohjausta, vaikka elämän eri ilmennysten biologiset ja psyykkiset kehityserot ja siten myös kehitysmahdollisuudet ovatkin huomattavat?
Jos katsomme elämää, niin emmekö huomaa siinä ylläpitävää voimaa, eriasteista järkeä, toiminnan säännöllisyyttä ja lähes väistämätöntä kehitystä? Ikään kuin aineeseen olisi kätkettynä jotain, jota emme voi aistia, mutta joka ohjaa sitä.
Eihän ihminenkään synny sattumanvaraisesti, siis tyhjästä täysin sattumanvaraisesti, vaan vähintäänkin tarkoituksenmukaisen biologisen prosessin, kenties psyykkisenkin prosessin seurauksena. Entä sitten ihmisen kehitys? Sekään ei näytä kovin sattumanvaraiselta, vaan sitä näyttäisi ohjaavan järki, ja mitä enemmän jotakin muotoa elävöittää järki, sitä enemmän siinä voi tapahtua kehitystä ja sitä omavaltaisempaa se voi olla. Ihmisen kohdalla on tosin jätetty huomattavaa valinnanvapautta sen suhteen, mihin hän voi järkeään suunnata, hänhän voi suunnata sitä edistyksensä sijasta myös epäedullisiin suuntiin. Sen sijaan vähemmän kehittynyt elämä näyttäisi etenevän melko ehdottomien säännönmukaisuuksien mukaisesti, esimerkiksi viettien ja vuodenaikojen ohjaamana.
Tutkimmepa luontoa mistä hyvänsä näkökulmasta, niin tarkka havainnoitsija löytää siitä matemaattista säännönmukaisuutta ja tarkkuutta, piilotettua järkeä, tai ehkä paremmin ilmaisten aste asteelta enemmän ja enemmän paljastuvaa järkeä.
Onko siis koko olemassaolo, tai se osanen siitä jota nykyään ymmärrämme, todellakin sattumanvaraista ja täysin järjetöntä vahinkoa?
Kommentit (518)
Kyllä energian määrä on vakio. Se vain muuttaa muotoaan ja varastoituu fyysisenä. Eli energia on sitä missä muodossa se milloinkin on, valoa, lämpöä, sähköä tai varastoituneena esim. Kiveen.
"Mutta mitä se itsessään on, ilmenemis muotojensa takana?"
No se ei ole itsessään muuta kuin sen hetkinen olomuotonsa. Energia ei katoa mihinkään vaan muuttaa muotoaan ja samalla luo materiaa ja myös esim elämää. Kvanttifysiikka selittää aika paljon näitä asioita vaikka moni tulkinta muuttuu yhä.
Itse agnostikkona en ymmärrä mihin ihmiset tarvitsevat Jumalaa(hahmoa) kun universumi on niin uskomattoman kaunis ja sen aikaan saanut energia kaikissa muodoissaan pystyy taianomaisiin "ihmetekoihin".
Kyllä energian määrä on vakio. Se vain muuttaa muotoaan ja varastoituu fyysisenä. Eli energia on sitä missä muodossa se milloinkin on, valoa, lämpöä, sähköä tai varastoituneena esim. Kiveen.
Mutta mitä se itsessään on, ilmenemis muotojensa takana?
Energia on liikettä. Tämän hetken teoria on, että energiamäärä on vakio. Tämän hetken teoria ennen kuin tunnetaan yhtään pimeää ainetta ja pimeää energiaa voi olla kuin Newtonin teoriat aikanaan. Ne riittää selittämään sen mitä tarvimme, mutta Einsteinin myötä havaittiin, ettei se ihan pidä paikkaansa. Newtonin teoriat on silti voimassa siltä osin, mitä niistä on jouduttu todellisuuden vuoksi poikkeamaan.
Energiaperiaatteet ja termodynamiikan pääsäännöt riittävät toistaiseksi selittämään maailmaa Newtonia syvemmin. Termodynamiikan pääsäännöt on vanhat ja kuitenkin kirjoitettu väljemmin kuin Newtonin lait, jolloin ne voi elääkin, mutta energian häviämättömyys on aika yksiselitteinen asia joka mm edellyttää jo itsessään, että energia on ollut ennen alkuräjähdystä, sitä ei ole syntynyt eikä se ole häviämässä. Voi olla, että sellaisia ehdottomia totuuksia joudumme tarkastelemaan tieteen kehittyessä. Nyt, kuten sanottu emme tunne pimeää ainetta josta maailma joidenkin käsitysten mukaan koostuisi yli 80 prosenttisesti tai pimeää energiaa ja ennen sen syvempää tuntemusta voi tieteen käsitykset muuttua monella tavalla. Yleensä siten, ettei se maailma jota havaitsemme muutu, kuten ei Newtonin lakienkaan virheellisyys, vaan tietomme ympäröivästä laajenee.
Vierailija kirjoitti:
Painu uskis vidduun
Sun tärkein tehtävä olisi anella armoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hupsua huomata, kuin kiihkeästi uskontoa elämäänsä kaipaavat janoavat MERKITYSTÄ elämälle ja olevaisuudelle. Ei vaan voida millään hyväksyä sekulaarista, materialistista, aineellista todellisuutta ja olevaisuutta.
Miten se voi olla niiiiiiiiiiiiiin vaikea hyväksyä ja ymmärtää, että voi hyvinkin olla niin, että ei ole olemassa mitään "elämän tarkoitusta", syytä tai merkitystä????
Voi hyvinkin olla niin, että kaikki on vain sattumanvaraista syy-seuraus-suhdetta vailla ilman mitään "korkeampaa voimaa", jumalia, tms.
Toistaikseksi ei ole ole olemassa mitään toistettavaa, kokeellista, puolueettomasti todistettavaa todistetta siitä, että näin ei olisi. Näin ollen koen itse, että on paljon vakuuttavampaa uskoa että mitään jumalia tms. ei ole olemassa, kuin että jokin jumala tms. olisi olevaisuuden luonu
Toisaalta voidaan kysyä, kumpi on tuonut enemmän rakkauden ja viisauden valoa ihmiskunnalle, Buddhan opetukset vai jokin kvanttifysiikan tutkiminen. Kumman seuraaminen johtaa meidät todennäköisemmin onnelliseen ja harmoniseen, kehitystämme edesauttavaan yhteiseloon ja ajatteluun.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä energian määrä on vakio. Se vain muuttaa muotoaan ja varastoituu fyysisenä. Eli energia on sitä missä muodossa se milloinkin on, valoa, lämpöä, sähköä tai varastoituneena esim. Kiveen.
Mutta mitä se itsessään on, ilmenemis muotojensa takana?
Energia on liikettä. Tämän hetken teoria on, että energiamäärä on vakio. Tämän hetken teoria ennen kuin tunnetaan yhtään pimeää ainetta ja pimeää energiaa voi olla kuin Newtonin teoriat aikanaan. Ne riittää selittämään sen mitä tarvimme, mutta Einsteinin myötä havaittiin, ettei se ihan pidä paikkaansa. Newtonin teoriat on silti voimassa siltä osin, mitä niistä on jouduttu todellisuuden vuoksi poikkeamaan.
Energiaperiaatteet ja termodynamiikan pääsäännöt riittävät toistaiseksi selittämään maailmaa Newtonia syvemmin. Termodynamiikan pääsäännöt on vanhat ja kuitenkin kirjoitettu väljemmin kuin Newt
Kirjoitatko perään eri kun tulet kommentoimaan viestiketjuun ulkopuolelta kiitos. Viestisi oli asiaa mutta toisilla voi mennä sekaisin kommentoijat.
Väärin asetettu kysymys. Ei "kukaan" vaan "mikään". Käytännössä fysiikan lakien vuoksi massan ja painovoiman omaavat kappaleet ovat sijoittuneet niihin sijainteihinsa, missä nykyisin ne ovat.
Voidaan siinä todeta määrätynlaista "harmoniaa", mutta ei sitä harmoniaa pidä romantisoida (ja ajatella että "joku" olisi ne paikalleen asettanut), vaan kysymys on vain painovoimasta ja kappaleiden massasta.
Tuo painovoimaan vetoaminen kuulostaa juuri niin Newtonilaiselta tieteeltä kuin vaan olla ja voi. Se on jo vuosikymmenet ollut maailmankaikkeuden laajuudelta todettu vääräksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen agnostikko mutta voin vastata.
1. Ei kukaan mutta jokin. Voihan tätä energiaa kutsua vaikka jumalaksi mutta mitään viitteitä sen tietoisuudesta ei ole.
2. Fyysinen aine on syntynyt energian luomista olosuhteista eli periaatteessa tyhjästä mutta ei itsestään.
3. Kysymyksesi ei merkityksellinen. Muiden kuin fyysisten asioiden olemassaolo, niiden syyt/järki ja aika ovat vain ihmisten luomia käsitteitä joilla ei ole mitään merkitystä/yhteyttä universumin toimintaan.
Kerro ihmeessä tarkemmin mitä ajattelet tämän energian olevan? Eikö kaikki ole pohjimmiltaan energiaa?
Kyllä energian määrä on vakio. Se vain muuttaa muot
Teoriassa kyllä, mutta se vaatii kyvykkyyksiä ja energiaa, joista ihmisen nykyiset kyvykkyydet ovat hyvin kaukana. Tiede skaalaa sivilisaatioita ns. Kardashev asteikolla, ja saattaahan jopa olla sen kaltaisia sivilisaatioita, joilla on tuollaisia kykyjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hupsua huomata, kuin kiihkeästi uskontoa elämäänsä kaipaavat janoavat MERKITYSTÄ elämälle ja olevaisuudelle. Ei vaan voida millään hyväksyä sekulaarista, materialistista, aineellista todellisuutta ja olevaisuutta.
Miten se voi olla niiiiiiiiiiiiiin vaikea hyväksyä ja ymmärtää, että voi hyvinkin olla niin, että ei ole olemassa mitään "elämän tarkoitusta", syytä tai merkitystä????
Voi hyvinkin olla niin, että kaikki on vain sattumanvaraista syy-seuraus-suhdetta vailla ilman mitään "korkeampaa voimaa", jumalia, tms.
Toistaikseksi ei ole ole olemassa mitään toistettavaa, kokeellista, puolueettomasti todistettavaa todistetta siitä, että näin ei olisi. Näin ollen koen itse, että on paljon vakuuttavampaa uskoa että mitään jumalia tms. ei ole olemassa, kuin että jokin jumala tms. olisi olevaisuuden luonu
Luultavasti vain heille, jotka eivät tahdo ymmärtää niitä eläen niiden mukaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Väärin asetettu kysymys. Ei "kukaan" vaan "mikään". Käytännössä fysiikan lakien vuoksi massan ja painovoiman omaavat kappaleet ovat sijoittuneet niihin sijainteihinsa, missä nykyisin ne ovat.
Voidaan siinä todeta määrätynlaista "harmoniaa", mutta ei sitä harmoniaa pidä romantisoida (ja ajatella että "joku" olisi ne paikalleen asettanut), vaan kysymys on vain painovoimasta ja kappaleiden massasta.
Tuo painovoimaan vetoaminen kuulostaa juuri niin Newtonilaiselta tieteeltä kuin vaan olla ja voi. Se on jo vuosikymmenet ollut maailmankaikkeuden laajuudelta todettu vääräksi.
Tuota... nyt taas menee hupsutteluksi. Painovoimaan, jonka vuoksi massan omaavat kappaleet avaruudessa ovat niissä positioissa missä ovat, kannattaa kyllä uskoa uskonnollisenkin ihmisen. Muuten voi käydä todellisesa maailmassa hullusti. Älä ainakaan hyppää kovin korkealta alas, vaikka et painovoimaan uskoisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1.Eikö kukaan ole luonut tätä ainetta, josta koko ilmiömaailma on tehty?
Mikä on ilmiö maailma. Maailma on syntynyt pölystä joka tiivistyi ja räjähti. Pölystä tulee hiekkaa, joka taas tiivistyessään muuttuu kiveksi.
2. Jos näin on, onko tämä aine ja siitä muodostunut ilmiömaailma itsestään syntynyt, itsestään olemassaoleva ja itsestään kehittyvä?
Katso edellinen vastaus.
3. Eikö tämä tarkoittaisi sitä, että olemassaolo ei ole itsessään mitään tai kukaan? Se ei ole saanut alkuaan mistään, eikä mikään pidä sitä liikkeessä koska ei ole mitään liikettä ylläpitävää korkeampaa syytä tai järkeä. Ilmeisesti se ei myöskään ole etenemässä mihinkään, sillä sehän on täysin sattumanvarainen prosessi.
- Maailma on etenemässä koko ajan kohti loppua
Voidaan tosin kysyä, että syntyykö edes yksityisen ihmisen elämässä harmoniaa ilman ohjaavaa järkeä ja tahtoa, joten eikö siinä suhteessa ole epätodennäköisempää, että vielä suurempaa harmoniaa syntyisi täysin sattumanvaraisesti.
Onko siis niin, että sellaista mikä ei ole ainetta, voi oppia ymmärtämään vain sellaisen tieteen avulla, joka ei tutki ainetta, kuten filosofia?
Joskus voi sellainenkin raja tulla vastaan. Toistaiseksi olemme aina löytäneet keinot tutkia asioita ja ilmiöitä joita fyysikot on päätelleet vaikka joskus epäiltiin kyettäisiinkö koskaan sellaisia ilmiöitä näyttää todeksi mitä Einstein on todennut. Silloin ei kuitenkaan arvattukaan, että Cernin kaltaisia hiukkaskiihdyttimiä saataisiin tehtyä. Feynmannin toteamista ilmiöistä on vielä paljon näyttämättä.
Yleensä jos joku jää näyttämättä, näyttämättä jääville aukoille alkaa löytyä vaihtoehtoisiakin teorioita ja jossain vaiheessa jollekin löytyy tarkennuksia. Esim emme pimeä ainekaan ei välttämättä tarkoita jotain yhtäläisen homogeenista ainetta kuin meidän maailmassa vaikka kivi on puuhun verrattuna, vaan koska emme tunne sitä, vaan ainoastaan ilmiöitä joiden takia sen olemassaolo passaa, voi sekin sisältää paljon erilaisiin osiin jakautuvia erilaisia osia niinkuin mm atomi koostuu elektroneista, protoneista ja neutroneista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hupsua huomata, kuin kiihkeästi uskontoa elämäänsä kaipaavat janoavat MERKITYSTÄ elämälle ja olevaisuudelle. Ei vaan voida millään hyväksyä sekulaarista, materialistista, aineellista todellisuutta ja olevaisuutta.
Miten se voi olla niiiiiiiiiiiiiin vaikea hyväksyä ja ymmärtää, että voi hyvinkin olla niin, että ei ole olemassa mitään "elämän tarkoitusta", syytä tai merkitystä????
Voi hyvinkin olla niin, että kaikki on vain sattumanvaraista syy-seuraus-suhdetta vailla ilman mitään "korkeampaa voimaa", jumalia, tms.
Toistaikseksi ei ole ole olemassa mitään toistettavaa, kokeellista, puolueettomasti todistettavaa todistetta siitä, että näin ei olisi. Näin ollen koen itse, että on paljon vakuuttavampaa uskoa että mitään jumalia tms. ei ole olemassa, k
Toki tuollaisiakin kysymyksiä kannattaa esittää, ja toki on olemassa tieteentekijöitä, jotka myös pohtivat ihmiselämää myös onnellisuutta mittaamalla (psykologia, psykiatria, sosiologia, antropologia).
Luonnontieet eivät kuitenkaan ota kantaa siihen, että onko jonkun uskonnon (vaikkapa Budhan) opit tuoneet enemmän onnellisuutta ihmisen elämään, kuin vaikkapa kvantifysiikka. Sillä ei ole luonnon tieteellisestä tulokulmasta mitään merkitystä.
Ylipäänsä vierastan tuollaista ihmiskeskeistä ajattelutapaa, jossa esimerkiksi ihmisen onnellisuus olisi jollain tavalla merkityksellistä havainnoimamme todellisuuden kannalta. Onnellisuuden määrittävät vain ihmiset itse. Jos ihmisiä ei olisi, ei olisi myöskään käsitettä "onnellisuus". Ei universumi tunne mitään käsitettä "onnellisuus". Se on ihmisen määrittämä tunne ja kaiken lisäksi vieläpä subjektiivinen. Islamin uskoinen kokee onnellisuutta sortaessaan vähemmistöjä, kun taas liberaali ihminen kokee onnellisuutta tukiessaan vähemmistöjä jne.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä energian määrä on vakio. Se vain muuttaa muotoaan ja varastoituu fyysisenä. Eli energia on sitä missä muodossa se milloinkin on, valoa, lämpöä, sähköä tai varastoituneena esim. Kiveen.
"Mutta mitä se itsessään on, ilmenemis muotojensa takana?"
No se ei ole itsessään muuta kuin sen hetkinen olomuotonsa. Energia ei katoa mihinkään vaan muuttaa muotoaan ja samalla luo materiaa ja myös esim elämää. Kvanttifysiikka selittää aika paljon näitä asioita vaikka moni tulkinta muuttuu yhä.
Itse agnostikkona en ymmärrä mihin ihmiset tarvitsevat Jumalaa(hahmoa) kun universumi on niin uskomattoman kaunis ja sen aikaan saanut energia kaikissa muodoissaan pystyy taianomaisiin "ihmetekoihin".
Niin, tuo jokin "luova" joka "pystyy ihmetekoihin". Tähän on tietenkin turha sekoittaa mitään joidenkin uskontojen julistamaa ihmisenkaltaista Jumalaa, mutta kuten itsekin myönnät, on siis olemassa jotain joka luo, joka pystyy ihmetekoihin.
Ehkä ihmiskunta vielä jonain päivänä tuntee paremmin mitä tai mikä tuo jokin on. Mutta valitettavasti en usko, että tie siihen tietoon kävisi fyysisen tieteen mittausmenetelmien kautta, vaikka niillä on oma hyvin tärkeä roolinsa ihmiskunnan kehityksen kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä energian määrä on vakio. Se vain muuttaa muotoaan ja varastoituu fyysisenä. Eli energia on sitä missä muodossa se milloinkin on, valoa, lämpöä, sähköä tai varastoituneena esim. Kiveen.
Mutta mitä se itsessään on, ilmenemis muotojensa takana?
Energia on liikettä. Tämän hetken teoria on, että energiamäärä on vakio. Tämän hetken teoria ennen kuin tunnetaan yhtään pimeää ainetta ja pimeää energiaa voi olla kuin Newtonin teoriat aikanaan. Ne riittää selittämään sen mitä tarvimme, mutta Einsteinin myötä havaittiin, ettei se ihan pidä paikkaansa. Newtonin teoriat on silti voimassa siltä osin, mitä niistä on jouduttu todellisuuden vuoksi poikkeamaan.
Energiaperiaatteet ja termodynamiikan pääsäännöt riittävät toistaiseksi selittämään maailmaa Newtonia syvemmin. Termodynamiikan pääsäännöt on vanhat ja kuitenkin kirjoitettu väljemmin kuin Newt
Niin, ehkä tuossa "pimeydessä" piilee todella energian ja värähtelyn ydin, sen henki.
Kirjoitatko perään eri kun tulet kommentoimaan viestiketjuun ulkopuolelta kiitos. Viestisi oli asiaa mutta toisilla voi mennä sekaisin kommentoijat.
Olen noin 25 vuotta vauvapalstalla kommentoinut, enkä ole kertaakaan kirjoittanut perään eri. Ei tarkoituksenani ole sotkea, mutta voiko joku kuvitella minun sotkevan, kun en kommenttipalstalla edes väitä olevani ap tai sinä?
Väärinkäsityksiä toki syntyy, kun kaikki kirjoitellaan anonyymeinä, mutta se on kuulunut aikojen alusta av:lle. Aina on hyvä olettaa, että kirjoittaja on joku muu kuin edellä ollut ellei nimimerkillään muuta selkeästi ilmaise.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä energian määrä on vakio. Se vain muuttaa muotoaan ja varastoituu fyysisenä. Eli energia on sitä missä muodossa se milloinkin on, valoa, lämpöä, sähköä tai varastoituneena esim. Kiveen.
Mutta mitä se itsessään on, ilmenemis muotojensa takana?
Energia on liikettä. Tämän hetken teoria on, että energiamäärä on vakio. Tämän hetken teoria ennen kuin tunnetaan yhtään pimeää ainetta ja pimeää energiaa voi olla kuin Newtonin teoriat aikanaan. Ne riittää selittämään sen mitä tarvimme, mutta Einsteinin myötä havaittiin, ettei se ihan pidä paikkaansa. Newtonin teoriat on silti voimassa siltä osin, mitä niistä on jouduttu todellisuuden vuoksi poikkeamaan.
Energiaperiaatteet ja termodynamiikan pääsäännöt riittävät toistaiseksi selittämään maailmaa Newtonia syvemmin. Termodynamiikan pääsäännöt on vanhat ja kuitenkin kirjoitettu väljemmin kuin Newt
Niin, ehkä tuossa "pimeydessä" piilee asian ydin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1.Eikö kukaan ole luonut tätä ainetta, josta koko ilmiömaailma on tehty?
Mikä on ilmiö maailma. Maailma on syntynyt pölystä joka tiivistyi ja räjähti. Pölystä tulee hiekkaa, joka taas tiivistyessään muuttuu kiveksi.
2. Jos näin on, onko tämä aine ja siitä muodostunut ilmiömaailma itsestään syntynyt, itsestään olemassaoleva ja itsestään kehittyvä?
Katso edellinen vastaus.
3. Eikö tämä tarkoittaisi sitä, että olemassaolo ei ole itsessään mitään tai kukaan? Se ei ole saanut alkuaan mistään, eikä mikään pidä sitä liikkeessä koska ei ole mitään liikettä ylläpitävää korkeampaa syytä tai järkeä. Ilmeisesti se ei myöskään ole etenemässä mihinkään, sillä sehän on täysin sattumanvarainen prosessi.
"Harmonia" on vain ihmisen määrittelemä käsite, kuten vaikkapa "oikea" ja "väärä" tai "moraali" jne. Eivät ne ole mitään absoluuttisia universaaleja suureita, vaan täysin subjektiivisia tunneperäisiä kokemuksia, jotka määrittää vain ihminen itse. Ei universumi tunne tuollaista esittämääsi "romantisoitua" käsitettä harmoniasta.
Sinä voit kyllä kokea tässä todellisuudessa olevien asioiden olevan "harmoniassa", mutta se on vain sinun subjektiivinen mielipiteesi. Joku toinen voi olla täysin eri mieltä ja on täysin saman arvoinen mielipiteeltään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä energian määrä on vakio. Se vain muuttaa muotoaan ja varastoituu fyysisenä. Eli energia on sitä missä muodossa se milloinkin on, valoa, lämpöä, sähköä tai varastoituneena esim. Kiveen.
"Mutta mitä se itsessään on, ilmenemis muotojensa takana?"
No se ei ole itsessään muuta kuin sen hetkinen olomuotonsa. Energia ei katoa mihinkään vaan muuttaa muotoaan ja samalla luo materiaa ja myös esim elämää. Kvanttifysiikka selittää aika paljon näitä asioita vaikka moni tulkinta muuttuu yhä.
Itse agnostikkona en ymmärrä mihin ihmiset tarvitsevat Jumalaa(hahmoa) kun universumi on niin uskomattoman kaunis ja sen aikaan saanut energia kaikissa muodoissaan pystyy taianomaisiin "ihmetekoihin".
Niin, tuo jokin "luova" joka "pystyy ihmetekoihin". Tähän on tietenkin turha sekoittaa mitään joidenkin uskontojen julistamaa ihmisenkal
En tiedä ymmärsitkö mitä kirjoitin. Se että on energiaa joka luo uutta ja saa aikaan meille ihmeellisiä ilmiöitä ei tarkoita että se tekee sitä tietoisesti tai johonkin pyrkien.
Kysymyksesi eivät olleet mitenkään mielenkiintoisia. Mietipä uudelleen.
Onko siis niin, että sellaista mikä ei ole ainetta, voi oppia ymmärtämään vain sellaisen tieteen avulla, joka ei tutki ainetta, kuten filosofia?