Hyvä ateisti, pyydän sinua vastaamaan muutamaan kiintoisaan kysymykseen!
Jos mielestäsi ei ole olemassa minkäänlaista Luojaa, eikä Jumalaa, niin:
1. Eikö kukaan ole luonut tätä ainetta, josta koko ilmiömaailma on tehty?
2. Jos näin on, onko tämä aine ja siitä muodostunut ilmiömaailma itsestään syntynyt, itsestään olemassaoleva ja itsestään kehittyvä?
3. Eikö tämä tarkoittaisi sitä, että olemassaolo ei ole itsessään mitään tai kukaan? Se ei ole saanut alkuaan mistään, eikä mikään pidä sitä liikkeessä koska ei ole mitään liikettä ylläpitävää korkeampaa syytä tai järkeä. Ilmeisesti se ei myöskään ole etenemässä mihinkään, sillä sehän on täysin sattumanvarainen prosessi.
Eikö tämä ole luonnonvastaista fatalismia? Voiko elämä olla koskaan sattumanvaraista, tarkoituksetonta, ilman järkeä? Eikö elämä vaadi aina synnyttämistä, ylläpitoa ja jonkinasteisen järjen ohjausta, vaikka elämän eri ilmennysten biologiset ja psyykkiset kehityserot ja siten myös kehitysmahdollisuudet ovatkin huomattavat?
Jos katsomme elämää, niin emmekö huomaa siinä ylläpitävää voimaa, eriasteista järkeä, toiminnan säännöllisyyttä ja lähes väistämätöntä kehitystä? Ikään kuin aineeseen olisi kätkettynä jotain, jota emme voi aistia, mutta joka ohjaa sitä.
Eihän ihminenkään synny sattumanvaraisesti, siis tyhjästä täysin sattumanvaraisesti, vaan vähintäänkin tarkoituksenmukaisen biologisen prosessin, kenties psyykkisenkin prosessin seurauksena. Entä sitten ihmisen kehitys? Sekään ei näytä kovin sattumanvaraiselta, vaan sitä näyttäisi ohjaavan järki, ja mitä enemmän jotakin muotoa elävöittää järki, sitä enemmän siinä voi tapahtua kehitystä ja sitä omavaltaisempaa se voi olla. Ihmisen kohdalla on tosin jätetty huomattavaa valinnanvapautta sen suhteen, mihin hän voi järkeään suunnata, hänhän voi suunnata sitä edistyksensä sijasta myös epäedullisiin suuntiin. Sen sijaan vähemmän kehittynyt elämä näyttäisi etenevän melko ehdottomien säännönmukaisuuksien mukaisesti, esimerkiksi viettien ja vuodenaikojen ohjaamana.
Tutkimmepa luontoa mistä hyvänsä näkökulmasta, niin tarkka havainnoitsija löytää siitä matemaattista säännönmukaisuutta ja tarkkuutta, piilotettua järkeä, tai ehkä paremmin ilmaisten aste asteelta enemmän ja enemmän paljastuvaa järkeä.
Onko siis koko olemassaolo, tai se osanen siitä jota nykyään ymmärrämme, todellakin sattumanvaraista ja täysin järjetöntä vahinkoa?
Kommentit (518)
Minäkin kysyn sinulta: Millainen jumala loisi maan, ihmiset, eläimet, luonnon jne. ja auringon, joka polttaa koko maan karrelle? Läppä, läppä, sanoi jumala, kun koko maapallo paloi poroksi. Ihan saatte pitää paskaääliönne.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin kysyn sinulta: Millainen jumala loisi maan, ihmiset, eläimet, luonnon jne. ja auringon, joka polttaa koko maan karrelle? Läppä, läppä, sanoi jumala, kun koko maapallo paloi poroksi. Ihan saatte pitää paskaääliönne.
Kyllä, vähän näinkin välillä. Auttajillamme on huumorintajua kuten meilläkin on.
Joskus suustakin sattuu pääsemään vaikka minkälaisia lausahduksiakin, kukahan nekin tuuppaa ihmisestä ulos?
Aina nimittäin ei edes itse tajua mitä tuli sanottua, siis hyvässäkin eikä aina vain siinä parjatussa pahassa.
Ei ateismissa itsessään ole mitään pahaa. Ateisteina itseään pitävät halusivat vain tutkia sitä puolta elämästä.
Ehkä jokaisen tulisi välillä leikkiä hetki ajatuksella. Saattaisit yllättyä.
Vierailija kirjoitti:
Ei ateismissa itsessään ole mitään pahaa. Ateisteina itseään pitävät halusivat vain tutkia sitä puolta elämästä.
Ehkä jokaisen tulisi välillä leikkiä hetki ajatuksella. Saattaisit yllättyä.
Mutta jos todella tahdot haastaa ateismin on olemassa eräs kysymys johon ei ole vastausta:
Mistä tietoisuus koostuu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ateismissa itsessään ole mitään pahaa. Ateisteina itseään pitävät halusivat vain tutkia sitä puolta elämästä.
Ehkä jokaisen tulisi välillä leikkiä hetki ajatuksella. Saattaisit yllättyä.
Mutta jos todella tahdot haastaa ateismin on olemassa eräs kysymys johon ei ole vastausta:
Mistä tietoisuus koostuu?
Tietoisuus onkin jännittävä asia jota on kyllä tutkittu.
Omakohtainen kokemukseni on se että meihin vaikutetaan energialla hyvin paljon niin sisäisesti kuin ulkoisestikin koko tietoisuutemme osalta. Vaikutus tuntuu kehossakin.
Tietoisuuden koostumus onkin erikoinen asia, onko se sitten energiaa vain? Fyysistä se ei ole ainakaan.
Sivusta
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan kysymykset ovat turhia, sillä ateismi on JUMALuskon puutetta. Ateisti voi siis esim. uskoa, että maailma syntyi sotkan munasta.
Ei nyt ihan noinkaan. Ateisti ei usko yliluonnollisiin, kuten Sotkan munata syntyneeseen maailmaan.
Ja eri ateistin ja peruskristityn välillä on loppujen lopuksi aika pieni, ateisti uskoo vain yhteen yliluonnolliseen asiaan vähemmän. (Tai kolmeen, jos pyhä kolminaisuus lasketaan kolmeksi)
Olen agnostikko, mutta haluaisin silti antaa omat kaksi senttiäni aiheeseen.
1. Eikö kukaan ole luonut tätä ainetta, josta koko ilmiömaailma on tehty?
Ei välttämättä kukaan entiteetti. Ennen alkuräjähdystähän maailmankaikkeutemme on ollut vain suunnaton määrä äärimmäisen pieneen pisteeseen pakkautunutta energiaa. Tiede ei vielä tällaisenaan pysty yksiselitteisesti vastaamaan, mitä tätä ennen on ollut.
Yksi universumien syntymää ja kuolemaa selittävistä teorioista, multiversumiteoria tarjoaisi selitystä, jonka mukaan uusia universumeita syntyy ja tuhoutuu, meidän omammekin niiden mukana. Tätä teoriaa ei kuitenkaan ole universaalisti tiedemaailmassa hyväksytty, mutta kuulostaa kaikkein lohdullisimmalta ihmisen tarjoamista teorioista.
Uskon toki sen olevan myös mahdollista, että tämän kaiken on luonut jokin ihmistä korkeampi entiteetti, mutta miten pystyisimme empiirisesti todistettavasti yhdistämään sen juuri luterilaisprotestanttisen kristinuskon tarjoamaan jumalakäsitykseen? Jo yksin kristinuskolla on ainakin satoja eri suuntauksia riitelemässä keskenään, millainen hahmo tämä "Jumala" edes on. Puhumattakaan kaikista muista uskonnoista nykyaikana ja historiassa.
2. Jos näin on, onko tämä aine ja siitä muodostunut ilmiömaailma itsestään syntynyt, itsestään olemassaoleva ja itsestään kehittyvä?
Se on mahdollista. Toki olemme lajina vasta nuori - ja kognitiivisilta kyvyiltämme hyvinkin rajallisia. Varsinkin verrattuna skenaarioihin, joissa evoluutiomme jatkuisi vielä nykyään tunnetusta homo sapiensistakin eteenpäin. Uskon siis, että tulemme ihmiskuntana lopulta löytämään varmemmat vastaukset ihmiskunnan perimmäisiin kysymyksiin.
3. Eikö tämä tarkoittaisi sitä, että olemassaolo ei ole itsessään mitään tai kukaan? Se ei ole saanut alkuaan mistään, eikä mikään pidä sitä liikkeessä koska ei ole mitään liikettä ylläpitävää korkeampaa syytä tai järkeä. Ilmeisesti se ei myöskään ole etenemässä mihinkään, sillä sehän on täysin sattumanvarainen prosessi.
Ei. Se tarkoittaa vain sitä, että emme ihmiskuntana TIEDÄ olemassaolomme luonnetta, ainakaan empiirisesti todistettavissa olevilla metodeilla. Ihminen toki harvemmin tuppaa pitämään epävarmuudesta, joten sitä turruttaakseen kehitämme erilaisia teorioita, uskontoja, addiktioita, tai kuten sinä kuvailit, kyynistyy.
Omasta mielestäni emme edes tarvitse lajina minkään korkeamman voiman säätelemää tarkoitusta. Itse pikemminkin uskon, että olemme universumimme ainoa tuntemamme laji, joka pystyy näihin perimmäisiin kysymyksiin vastauksia edes etsimään tai miettimään - ja siinä itsessään on jo elämillemme tarkoitusta vähäksi aikaa. Summa summarum: Ihminen itse luo oman tarkoituksensa elämälleen.
Ketkä uskoi? Ehkä sinun esi-isäsi mutta yleisesti on ollut tiedossa jo antiikin ajoista että maapallo on pyörä. Taidat kuulua niihin ihmisiin jotka ovat lähes kaikessa väärässä.
Vierailija kirjoitti:
Vielä 600 vuotta sitten uskoimme, että maailma on litteä ja maailmasta tippuu, jos menee reunan yli. Tiede on sittemmin kehittynyt.
Ketkä uskoi? Ehkä sinun esi-isäsi mutta yleisesti on ollut tiedossa jo antiikin ajoista että maapallo on pyörä. Taidat kuulua niihin ihmisiin jotka ovat lähes kaikessa väärässä.
Se mikä Jumalasta voidaan tietää on ilmeistä heidän keskellään luomakunnan viisauden kautta ettei ihmisellä ole mitään puolusteltavaa. Jokaisen on kerran kuoleminen ja sen jälkeen tulee tuomio. Tästä lähdetään olitpa ateisti, agnostikko tai uskova tai kuka hyvänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan kysymykset ovat turhia, sillä ateismi on JUMALuskon puutetta. Ateisti voi siis esim. uskoa, että maailma syntyi sotkan munasta.
Ei nyt ihan noinkaan. Ateisti ei usko yliluonnollisiin, kuten Sotkan munata syntyneeseen maailmaan.
Ja eri ateistin ja peruskristityn välillä on loppujen lopuksi aika pieni, ateisti uskoo vain yhteen yliluonnolliseen asiaan vähemmän. (Tai kolmeen, jos pyhä kolminaisuus lasketaan kolmeksi)
Osa ateisteista uskoo yliluonnolliseen ja on muutenkin vapaampia ajatuksissaan.
Vierailija kirjoitti:
Olen agnostikko, mutta haluaisin silti antaa omat kaksi senttiäni aiheeseen.
1. Eikö kukaan ole luonut tätä ainetta, josta koko ilmiömaailma on tehty?
Ei välttämättä kukaan entiteetti. Ennen alkuräjähdystähän maailmankaikkeutemme on ollut vain suunnaton määrä äärimmäisen pieneen pisteeseen pakkautunutta energiaa. Tiede ei vielä tällaisenaan pysty yksiselitteisesti vastaamaan, mitä tätä ennen on ollut.
Yksi universumien syntymää ja kuolemaa selittävistä teorioista, multiversumiteoria tarjoaisi selitystä, jonka mukaan uusia universumeita syntyy ja tuhoutuu, meidän omammekin niiden mukana. Tätä teoriaa ei kuitenkaan ole universaalisti tiedemaailmassa hyväksytty, mutta kuulostaa kaikkein lohdullisimmalta ihmisen tarjoamista teorioista.
Uskon toki sen olevan myös mahdollista, että tämän kaiken on luonut jokin ihmistä korkeampi entiteetti, mutta miten pystyisimme empiirise
"Ei välttämättä kukaan entiteetti. Ennen alkuräjähdystähän maailmankaikkeutemme on ollut vain suunnaton määrä äärimmäisen pieneen pisteeseen pakkautunutta energiaa. Tiede ei vielä tällaisenaan pysty yksiselitteisesti vastaamaan, mitä tätä ennen on ollut."
Tätä minäkin mietin, taitaa olla mahdotonta tietää se miten ihan oikeasti kaikki on saanut alkunsa ja millä tavalla.
Uskon tietoisuuteen energiatasolla, järkiperäisyyteenkin joten mietin vain miten tavallaan se tietoisuus on saanut alkunsa.
Taitaa olla mahdoton tehtävä.
Olen kyllä myös sitä mieltä että vaikka meillä onkin loistavaa tieteellistä kehitystyötä taustalla, on aina mahdollista että emme ole kuitenkaan ymmärtäneet kaikkea oikein.
Kopioitua:
"Uskon toki sen olevan myös mahdollista, että tämän kaiken on luonut jokin ihmistä korkeampi entiteetti, mutta miten pystyisimme empiirisesti todistettavasti yhdistämään sen juuri luterilaisprotestanttisen kristinuskon tarjoamaan jumalakäsitykseen? Jo yksin kristinuskolla on ainakin satoja eri suuntauksia riitelemässä keskenään, millainen hahmo tämä "Jumala" edes on. Puhumattakaan kaikista muista uskonnoista nykyaikana ja historiassa."
Ihminen ei ole entiteetti vaan ihminen. Entiteetti on energiaolemus.
Käytännössä Jumala eli luoja olisi siis entiteetti.
Olen sitä mieltä että luojamme eli Jumala (you name it) on entiteetti, voima joka on luonut meidät ja voima joka vastaa elämästämme. Voima joka on siis kaiken takana.
Tämähän mielestäni sopisi jokaiselle ajatuksiin, voi käyttää luojasta mitä nimityksiä haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"No ei kyllä ole parhaita kirjoituksia, täynnä epäloogisuutta ja ristiriitoja, johtuu ajatusmaailmasta. Olen jopa itsekin kirjoittanut fiksumpia asioita ja viittaan aloitukseenkin joka on hieman älykkäämmän ihmisen rustaama selkeästikin."
No pistähän sitten vasta-argumenttia jos kerran olet fiksumpi.
Ei se nyt sitä tarkoita että sellaiseenkaan on aina ryhdyttävä samoin tein.
No ei, mutta jos vain toteaa että jonkun ajatukset on silkkaa paskaa niin ei sillä toteamuksella ole mitään arvoa sinänsä.
Olethan sinäkin vielä siinä?
Arvosta tai saat samaa kohtelua, hanki tilannetajua.
Mitä oikein selität? Esitin ajatukseni, sinä tai joku muu sanoi että ne eivät ole kovin älykkäitä, pyysin esittämään vasta-argumentteja, joku sanoi ettei tarvitse ainakaan heti, sanoin että pelkkä toisen ajatusten lyttääminen ei tuo mitään lisäarvoa keskusteluun.
Ketä tässä arvostettiin ja ketä ei?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskomme hieman liikaa tieteen ylivertaisuuteen. Tiede on kuitenkin yhtä kuin ihminen ja ihmisellä on rajallinen äly ja suuri mahdollisuus virheisiin. Kuten joku jo totesi, vielä 600 vuotta sitten uskoimme suurimpien tiedemiestemme suulla että maailma on litteä. Aivan samoin aikamme suurimmat älyköt voivat erehtyä tänäkin päivänä. En siis usko, että tiede itsessään paljastaa meille koskaan vastausta tuohon kysymykseen, sillä tutkiessaan ulkoista ei löydä sitä mikä on korkeinta. Tuo korkein on kätketty sisällemme, ei ulkoiseen maailmaan, joka on vain todellisuuden pintakerrosta.
Hyvä kommentti. Jokin älyllinen ohjaa meitä myös tutkimaan ja tuo meille tietoakin kaikkea varten.
Niin, se ölyllinen joka ohjaa meitä tunnetaan nimellä ihminen.
Jostakin energiaamme eli myös tietoisuuteemme saapuu virtaa ja asioita. Mistä ne tulevat?
Mieleemme saapuu asioita joita emme ole aiemmin hoksanneet, tienneet jopa ollenkaan tai ajatelleet juuri sillä hetkellä.
Osa asioista on tuttuja, voi olla kyse muistoista tai muistettavista asioista. Miten ne saapuvat mieleemme?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"No ei kyllä ole parhaita kirjoituksia, täynnä epäloogisuutta ja ristiriitoja, johtuu ajatusmaailmasta. Olen jopa itsekin kirjoittanut fiksumpia asioita ja viittaan aloitukseenkin joka on hieman älykkäämmän ihmisen rustaama selkeästikin."
No pistähän sitten vasta-argumenttia jos kerran olet fiksumpi.
Ei se nyt sitä tarkoita että sellaiseenkaan on aina ryhdyttävä samoin tein.
No ei, mutta jos vain toteaa että jonkun ajatukset on silkkaa paskaa niin ei sillä toteamuksella ole mitään arvoa sinänsä.
Olethan sinäkin vielä siinä?
Arvosta tai saat samaa kohtelua, hanki tilannetajua.
 
Sinä arvostat vain itseäsi, sinun tulee sallia muidenkin näkemykset ja mielipiteet sekä ymmärtää käyttäytyä, et voi alkaa vaatimaan tuolla tavalla. Jos et ymmärrä missä menee vikaan ja huomaat kuitenkin että joku pahoittaa mielensä niin voit pahoitella. Ei tarvitse alkaa vääntämään ja kieltämään omia toimia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskomme hieman liikaa tieteen ylivertaisuuteen. Tiede on kuitenkin yhtä kuin ihminen ja ihmisellä on rajallinen äly ja suuri mahdollisuus virheisiin. Kuten joku jo totesi, vielä 600 vuotta sitten uskoimme suurimpien tiedemiestemme suulla että maailma on litteä. Aivan samoin aikamme suurimmat älyköt voivat erehtyä tänäkin päivänä. En siis usko, että tiede itsessään paljastaa meille koskaan vastausta tuohon kysymykseen, sillä tutkiessaan ulkoista ei löydä sitä mikä on korkeinta. Tuo korkein on kätketty sisällemme, ei ulkoiseen maailmaan, joka on vain todellisuuden pintakerrosta.
Hyvä kommentti. Jokin älyllinen ohjaa meitä myös tutkimaan ja tuo meille tietoakin kaikkea varten.
Niin, se ölyllinen joka ohjaa meitä tunnetaan nimellä ihminen.
Ihminenkö ohjaa ihmistä? Ei nyt ihan pidä paikkaansa. Ihminen ei edes itse ohjaa täysin itseänsä ja sen todistavat nekin tilanteet joissa ihminen käyttäytyy kummallisesti eikä ole itsensä hallinnassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan kysymykset ovat turhia, sillä ateismi on JUMALuskon puutetta. Ateisti voi siis esim. uskoa, että maailma syntyi sotkan munasta.
Ei nyt ihan noinkaan. Ateisti ei usko yliluonnollisiin, kuten Sotkan munata syntyneeseen maailmaan.
Ja eri ateistin ja peruskristityn välillä on loppujen lopuksi aika pieni, ateisti uskoo vain yhteen yliluonnolliseen asiaan vähemmän. (Tai kolmeen, jos pyhä kolminaisuus lasketaan kolmeksi)
Ateismi vastaa ainoastaan yhteen kysymykseen, eli uskotko jumalaan? Ateisti vastaa että en usko.
Kaikki muu on yksilöllistä, voi uskoa vaikka mihin muuhun tai sitten ei mihinkään. Meitä on joka lähtöön kuten ihmisiä yleensäkin.
Jotenkin se energia toimii.