Nainen, kelpaisiko 36 vuotias mies jolla ei ole aikaisempia suhteita?

Muutenkin: moni pitkän suhteen omaava ihminen ei välttämättä osaa silti elää parisuhteessa, joten se, että sitä kokemusta ei ole, ei välttämättä kerro ihmisestä mitään taitomielessä. Voi olla hyvät parisuhdetaidot vaikkei kenekään kanssa olekaan arkeaan jakanut parisuhdemielessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turn off 🚩

Uteliaisuudesta miksi? - Vaikka olen kyllä laittanuyt lukuisia kertoja merkille tälläkin palstalle, kuinka edelleen osa haluaa ylläpitää tuplastandardia, joka yksinkertaisuudessaan ja kärjisteäm kuuluu niin, että miehen arvo nousee niin naisten kuin muiden miesten silmissä ja mielikuvissa, mitä enemmän hänellä uskotaan olevan tai olleen naissuhteita / seksiä naisten kanssa kun taas naisten kohdalla tilanne on aivan päinvastainen mitä useampi miessuhde/ seksiä mieten kanssa, sitä halveksittavampi ja vähemmän arvostettavana häntä pidetään.

Koska meillä olisi aivan erilaiset kokemukset elämästä ja parisuhteesta. En halua kokematonta miestä, jolle ei ole kehittynyt parisuhdetaitoja. Sama kuin alkaisi suhteeseen jonkun teinipojan kanssa.

Niin. Kuten joku kuvasi että mies on kuin koiran pentu. Parasta on, jos joku tai jotkut tosiet naiset ovat opettaneet miehen jo tavoille ja käyttäytymään, niin mies ei yhdessä ollessa kuseksi nurkkiin ja paskanna olohuoneen matollle. - parisuhdetaidot kun ovat niin mystisiä ja merkittäviä, ettei niitä voi oppia mitenkään muutoin kuin parisuhteessa olemalla. Mies parka ei ikinä joidenkin mielestä voi olla arvostettava, jso hän elää sinkkuna, koska vasta nainen tai mitä sitä parempi mitä useampi nainen tekevät vasta miehen, joita ilman mies olsi ikuisesti niin henkisesti kuin fyyisesti teinipojan tasolla,

 

Kyllä kelpaisi jos olisi sopiva luonteeltaan ja hot. Hyvä vaan ettei olisi pyörinyt pi..ukarusellissa tai ollut sarjaseurustelija. N35

En valitettavasti ottaisi. Se ettei ole kelvannut koskaan kenellekkään kertoo jostain. Jos taas itse ei ole kelpuuttanut koskaan ketään kielii myös päänsiäisistä ongelmista. Liikaa kysymysmerkkejä.

Toisaalta jos on pärjännyt yksin tuohonkin asti niin pärjää kyllä elämänsä loppuun. Itse olisin kyllä kuollut yksinäisyyteen ja suruun ajat sitten jos ei olisi ollut ketään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En pelkästään tuon takia jättäisi väliin.

Ja sille, joka sanoi, että pakko olla vikaa, kun ei ole muille kelvannut: parisuhteisiin päätyy kaikenlaisia paskiaisia. Se, että joku ukko on joskus jollekin kelvannut (tai on jopa tälläkin hetkellä parisuhteessa) EI ole tae miehen laadukkuudesta.

Ei varmaan olekkaan mutta se ettei ole kelvannut koskaan kenellekkään on 100% merkki siitä että kyseessä on jotenkin viallinen mies.

Ei todellakaan ole. Kukaan meistä ei ole kelvannut koskaan kenellekään ennen ensimmäistä parisuhdettaan.

Normaaleilla ihmisillä ensimmäinen suhde on ala tai ylä asteella. Mitä ihmettä tuollainen mies on vuosikymmenet tehnyt?

Omakohtaloni on ollut päästä tai joutua aina ns. friendzonelle, Tarkoitan, että olemn kyllä onnsitunut luomaan ja ylläpitämään eritavoin merkittäviä ja rakkaita ihmissuhteita, vaikka se yksi ja erityinen, jonka kanssa olisin elänyt ja ollut parisuhteessa on jäänyt kokematta. - En väitä tai pidä näistä kavereistani tai ystävistäni tai kenestäkään muustakaan läheisestä naisesta (tai miehestä) tietenkään samana kuins e yksi ja eryinen mutta ovat he kuitenkin monin tavoin merkittäviä ja rakkaita, eivätkä vain siksi, että muistuttavat että en ole aivan pässi ja vastenmielinen ihminen, joka ei osaiis -yksinkertaistaen- käyttäytyä ja olla ihmis(t)en kanssa erilaisessa keskinäisessä vuorovaikutuksessa. - En siis ole erakko, en edes erityisen intro tai eksovertti vaan jotain näiden ääripäiden väliltä. kuten kai useimmat meistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En pelkästään tuon takia jättäisi väliin.

Ja sille, joka sanoi, että pakko olla vikaa, kun ei ole muille kelvannut: parisuhteisiin päätyy kaikenlaisia paskiaisia. Se, että joku ukko on joskus jollekin kelvannut (tai on jopa tälläkin hetkellä parisuhteessa) EI ole tae miehen laadukkuudesta.

Ei varmaan olekkaan mutta se ettei ole kelvannut koskaan kenellekkään on 100% merkki siitä että kyseessä on jotenkin viallinen mies.

Ei todellakaan ole. Kukaan meistä ei ole kelvannut koskaan kenellekään ennen ensimmäistä parisuhdettaan.

Normaaleilla ihmisillä ensimmäinen suhde on ala tai ylä asteella. Mitä ihmettä tuollainen mies on vuosikymmenet tehnyt?

Ala-astelaiset leikkivät nukeilla ja tekevät hiekkakakkuja. Ei ole todellakaan tarpeellista ytittää normalisoida esiteinien ja teinien seksinharrastamista saati asettaa heitä niitä, todennäköisemmin suurinta osaa, ylemmäs jotka kokevat ensimmäisen parisuhteen aikuisiällä. Ja haloo, vaikka ei olisi ollut parisuhteessa aikuisiälläkään niin ei se tarkoita että olisi elänyt jotenkin vakuumissa eikä omaisi minkään näköisiä parisuhdetaitoja ja olisi muka teinin tasolla kun ryhtyy parisuhteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En pelkästään tuon takia jättäisi väliin.

Ja sille, joka sanoi, että pakko olla vikaa, kun ei ole muille kelvannut: parisuhteisiin päätyy kaikenlaisia paskiaisia. Se, että joku ukko on joskus jollekin kelvannut (tai on jopa tälläkin hetkellä parisuhteessa) EI ole tae miehen laadukkuudesta.

Ei varmaan olekkaan mutta se ettei ole kelvannut koskaan kenellekkään on 100% merkki siitä että kyseessä on jotenkin viallinen mies.

Ei todellakaan ole. Kukaan meistä ei ole kelvannut koskaan kenellekään ennen ensimmäistä parisuhdettaan.

Nämä harjoitellaan nuorena. Silloin kun aivotkin vielä kehittyy. Joku ihan muu nainen on saanut koulia kaikki idioottimokat pois siitä miehestä ennen mua jo näin aikuisiällä.

Vierailija kirjoitti:

Muutenkin: moni pitkän suhteen omaava ihminen ei välttämättä osaa silti elää parisuhteessa, joten se, että sitä kokemusta ei ole, ei välttämättä kerro ihmisestä mitään taitomielessä. Voi olla hyvät parisuhdetaidot vaikkei kenekään kanssa olekaan arkeaan jakanut parisuhdemielessä.

Miksi hyvät parisuhdetaidot omaava mies olisi jäänyt yksin? Mitä minä tunnen sellaisia niin ovat erakoituneita epäsosiaalisia juntteja joilla on alkoholiongelma tai riippuvuus tietokonepeleihin. Ja pornoon

Kiitos erilaisista kommenteista, kiva kun aloitus herätti keskustelua.

En ole tosiaan katkeroitunut vaan hyvin yksinään viihtyvä ihminen. Myönnän kuitenkin että olisin halunnut suhteen jo aikaisemmin ja varmasti moni olisi kelvannut.. mutta en ole yrittänyt. Se taas johtuu huonosta itsetunnosta ja riittämättömyyden tunteesta eri syistä johtuen. Nyt kuitenkin päässyt niistä yli.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutenkin: moni pitkän suhteen omaava ihminen ei välttämättä osaa silti elää parisuhteessa, joten se, että sitä kokemusta ei ole, ei välttämättä kerro ihmisestä mitään taitomielessä. Voi olla hyvät parisuhdetaidot vaikkei kenekään kanssa olekaan arkeaan jakanut parisuhdemielessä.

Miksi hyvät parisuhdetaidot omaava mies olisi jäänyt yksin? Mitä minä tunnen sellaisia niin ovat erakoituneita epäsosiaalisia juntteja joilla on alkoholiongelma tai riippuvuus tietokonepeleihin. Ja pornoon

Juu, kyllä tältä palstalta on saanut hyvän läpileikkauksen siitä, millainen sellainen on. Ei jatkoon.

Vierailija kirjoitti:

En valitettavasti ottaisi. Se ettei ole kelvannut koskaan kenellekkään kertoo jostain. Jos taas itse ei ole kelpuuttanut koskaan ketään kielii myös päänsiäisistä ongelmista. Liikaa kysymysmerkkejä.

Toisaalta jos on pärjännyt yksin tuohonkin asti niin pärjää kyllä elämänsä loppuun. Itse olisin kyllä kuollut yksinäisyyteen ja suruun ajat sitten jos ei olisi ollut ketään.

Se on surullista jos vain parisuhteen kautta kokee, että elämässä olisi joku. - Tai sitten minulla kokemattomalla on vain käynyt erinomaisen hyvä onni siinä, että olen saanut niin mahtavai ja rakastettavia ihmisä -miin naisia kuin miehiä- kavereiskeni ja ystävikseni jne vaikka se yksi ja erityinen on jäänyt kohtaamatta, jonka kanssa olsin saattanut muodostaa parisuhteen. - Ja toki on myönnettävä, että valehtelsin, jos väittäsin aina nauttineen sinkkuna olostani. 

Mutta vuoien saatossa olen ollut havaitsevinansi, että läheisyyden kaipuuni; haluni rakastaa ja ollla itse jollekulle Se erityinen rakkauden kohde kulkee enempi aalloissa kuin olisi jatkuva kipu ja särky sislläni. 

Koen myös, että saattaisin asettaa jopa mahd kumppaniani kohtaan kohtuuttomiakin odotuksia, jollen ilman häntä osaisi ja kykenisi arvostamaan itseäni tai omaa eloani. Yhä edelleen olen varmasti itse suurin kriitikkoni ja arvostelijani mutta olen yrittänyt myös ainakin antaa kittosta ja sanoa itselleni myös kauniita asioita. Olen varmaan pöhkö kun uskoisin voivani olla jollekulle jopa mahd. parempi parisuhdekumppani siksi, että paljossa viihdyn ja nautin elämästäni tällaisena kuin se on ja toinen olisi minulle melkein kuin vain bonus; mahdollsiuus tehdä hyvästä parempi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En pelkästään tuon takia jättäisi väliin.

Ja sille, joka sanoi, että pakko olla vikaa, kun ei ole muille kelvannut: parisuhteisiin päätyy kaikenlaisia paskiaisia. Se, että joku ukko on joskus jollekin kelvannut (tai on jopa tälläkin hetkellä parisuhteessa) EI ole tae miehen laadukkuudesta.

Ei varmaan olekkaan mutta se ettei ole kelvannut koskaan kenellekkään on 100% merkki siitä että kyseessä on jotenkin viallinen mies.

Ei todellakaan ole. Kukaan meistä ei ole kelvannut koskaan kenellekään ennen ensimmäistä parisuhdettaan.

Normaaleilla ihmisillä ensimmäinen suhde on ala tai ylä asteella. Mitä ihmettä tuollainen mies on vuosikymmenet tehnyt?

AlAla-astelaiset leikkivät nukeilla ja tekevät hiekkakakkuja. Ei ole todellakaan tarpeellista ytittää normalisoida esiteinien ja teinien seksinharrastamista saati asettaa heitä niitä, todennäköisemmin suurinta osaa, ylemmäs jotka kokevat ensimmäisen parisuhteen aikuisiällä. Ja haloo, vaikka ei olisi ollut parisuhteessa aikuisiälläkään niin ei se tarkoita että olisi elänyt jotenkin vakuumissa eikä omaisi minkään näköisiä parisuhdetaitoja ja olisi muka teinin tasolla kun ryhtyy parisuhteeseen.

Miten sä seksin tohon sotkit kun seurustelun opettelusta puhuttiin? Leikkiähän se aluksi just on. 

Hyvä esimerkki aloituksen kaltaisesta miehestä - mielessä tasan pelkkä seksi.

En. Sori vaan. Minä olen jo ns. rintamalla palvellut. Uskokaa, kun täti kertoo. Olin kolmekymppisen miehen ensimmäinen tyttöystävä kuuden vuoden ajan. Siihen oli vissit syyt, ettei ollut aiemmin hänellä onnistunut. Nyt muutama vuosi eron jälkeen pohdin, josko pitäisi mennä traumaterapiaan sen ankeuttaja-mustekalan jäljiltä. Pitäisi saada hermosto uskomaan, että sota on ohi ja se p***kasa ei ole enää elämässäni.

Minulle kelpaa vain koulutettu yksilö. Ja vaadin sertifikaatit.

Mä olin mun ekan poikaystävän eka seksikokemus. Itsellä oli ollut muutama seksisäätö aiemmin. Se pelästyi pillun makua niin että ihan järkyttyi, kun ei se maistunutkaan hunajalle tai päärynälle, vaan pillulle. Meiltä meni molemmilta halut pitkäksi aikaa, enkä antanut sen ikinä enää yrittää nuolla mua uudestaan. Suhteen päätyttyä mulla on ollut vain miehiä, jotka on panneet muitakin, ja ne on onneksi saaneet mut vähitellen vakuutettua siitä, että maistun täysin normaalille. 

Ei ikinä koskaan milloinkaan ketään, joka ei ole jo jonkun toisen naisen kanssa näitä asioita ihmetellyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutenkin: moni pitkän suhteen omaava ihminen ei välttämättä osaa silti elää parisuhteessa, joten se, että sitä kokemusta ei ole, ei välttämättä kerro ihmisestä mitään taitomielessä. Voi olla hyvät parisuhdetaidot vaikkei kenekään kanssa olekaan arkeaan jakanut parisuhdemielessä.

Miksi hyvät parisuhdetaidot omaava mies olisi jäänyt yksin? Mitä minä tunnen sellaisia niin ovat erakoituneita epäsosiaalisia juntteja joilla on alkoholiongelma tai riippuvuus tietokonepeleihin. Ja pornoon

Minä olen hyvät parisuhdetaidot omaava nainen ja pysyvään parisuhteeseen vasta 40 vuotiaana. Tuohon asti elin kaukosuhteissa tai lyhyemmissä suhteissa, muutin aika usein myös työn perässä, joten senkään vuoksi ei huvittanut alkaa kahlita itseään kehenkään toiseen. Eikä tämän ensimmäisen parisuhteen kanssa ole ollut mitään ongelmia olla.  Mieheni taas ei ollut löytänyt ketään tarpeeksi kiinnostavaa ennen minua. Muutettiin noin vain yhteen ja alettiin elää yhdessä ilman mitään ihmeempiä ongelmia. Ei niitä vieläkään ole ollut.  Tunne minäkin erakoituneita ja huonoilla sosiaalisilla taidoilla varustettuja tapauksia, joilla ei ole edes halua kehittää itseään noissa asioissa ja selvää on, että he ehkä ovatkin koko loppuelämänsä yksin ja siitä kärsivät, mutta tunnen sitten toistakin laatua olevia ikisinkkuja, joilla ei ko. ongelmia ole ja siirtyvät parisuhteeseen, jos sellaiselta tuntuu.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos erilaisista kommenteista, kiva kun aloitus herätti keskustelua.

 

En ole tosiaan katkeroitunut vaan hyvin yksinään viihtyvä ihminen. Myönnän kuitenkin että olisin halunnut suhteen jo aikaisemmin ja varmasti moni olisi kelvannut.. mutta en ole yrittänyt. Se taas johtuu huonosta itsetunnosta ja riittämättömyyden tunteesta eri syistä johtuen. Nyt kuitenkin päässyt niistä yli.

 

Ap

Ikävä kyllä monen naisen kuten minunkin mielestä liian myöhään. On kai elämässä muutakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutenkin: moni pitkän suhteen omaava ihminen ei välttämättä osaa silti elää parisuhteessa, joten se, että sitä kokemusta ei ole, ei välttämättä kerro ihmisestä mitään taitomielessä. Voi olla hyvät parisuhdetaidot vaikkei kenekään kanssa olekaan arkeaan jakanut parisuhdemielessä.

Miksi hyvät parisuhdetaidot omaava mies olisi jäänyt yksin? Mitä minä tunnen sellaisia niin ovat erakoituneita epäsosiaalisia juntteja joilla on alkoholiongelma tai riippuvuus tietokonepeleihin. Ja pornoon

Minä olen hyvät parisuhdetaidot omaava nainen ja pysyvään parisuhteeseen vasta 40 vuotiaana. Tuohon asti elin kaukosuhteissa tai lyhyemmissä suhteissa, muutin aika usein myös työn perässä, joten senkään vuoksi ei huvittanut alkaa kahlita itseään kehenkään toiseen. Eikä tämän ensimmäisen parisuhteen kanssa ole

Se että sinulla on ollut lyhyitä juttuja ei osa sama asia kuin että jos ei ole ollut ketään.

Kokeiltu, jolla oli 1-2 lyhyttä juttua ja on kokeiltu, jolla oli pitkä suhde. On tosi vaikea uudelleeenkouluttaa joku, joka on tehnyt asiat tietyllä (eroon johtaneella) tavalla puolet elämästään. 

Täällä aina välillä kirjoittelee näitä kokemattomia, ja lopulta käy ilmi, että ovat vailla mallin näköisiä naisia, joita pitävät tavallisina :D

Itse olen myös varmaan samanikäinen ja täysin kokematon ja kyllä se kalvaa ja katkeroittaa, aiheuttaa itseinhoa ja sääliä. Mieli on mennyt rikki ja luottamus itseen ja muihin on nolla.

Nyt kun sitten joku nainen minua varovasti lähestyi niin suutuin ja anoin pakit. Tilanne tuli niin yllättäen että menin paniikkiin. Myöhemmin tuli itku ja aloin ryyppäämään.