Mistä opiskelemastasi kouluaineesta on ollut sinulle vähiten hyötyä elämässä?
Kuvaamataito ja käsityöt eivät minua juuri ole hyödyttäneet sääliseiskan raapustajasta ja virkkaajastq ei tullut käsityöläistä.
Kommentit (327)
Vierailija kirjoitti:
Käsityöt.
Kuvaamataidossa ja musiikissa sentään oppi vähän eri tyylilajien teoriaa, jonka koen yleissivistäväksi.
Mulla metalli ja heavy riittää. Nytkin soi Ozzyn, spiders in the night. Hyvin erotan kaikki soittimet. Eri tyylilajeja on myös metallimusiikissa. Erotan mikä mustaa ja mikä trashmetallia.
ATK TekoPlussalla ei ole tehnyt mitään
Desprektiivinen geometria, en ole koskaan tarvinnut.
Vierailija kirjoitti:
Liikunta.
Auts. Mulle siitä oli iso hyöty ja ilo.
Vierailija kirjoitti:
Desprektiivinen geometria, en ole koskaan tarvinnut.
Et varmaan, koska et edes osaa kirjoittaa sanaa deskriptiivinen.
Eniten hyötyä on ollut ruotsista. Voin matkustaa Ruotsiin ja yrittää sanoa muutaman sanasen paikallisten kanssa. Voin matkustaa myös Tanskaan ja Norjaan ja pystyä ymmärtämään katukylttejä. Voin halutessani milloin vain muuttaa Pohjanmaalle ja sitten osaan tarjota palvelua myös ruotsinkielisille ruotsiksi. Kaikki mahdollisuudet ovat avoinna, kun osaan ruotsia. Englanti ei ole ollenkaan näin hyödyllinen Pohjoismaissa.
Historiaa en ole tarvinnut töissäni lainkaan. Biologiaa, kemiaa ja fysiikkaa senkin edestä.
Ehkä fysiikasta. En muista siitä mitään enkä varmasti ole tarvinnut niitä kouluoppeja siitä mihinkään.
Kemiasta opin sentään alkuaineitten merkit. Niitä on jossain tarvinnutkin. Vaikkapa ristikkoa täyttäessä ja sen sellaisessa.
Ensin ajattelin, että ranskasta, mutta tarkemmin ajatellen, onhan se ollut kivaa huomata, että jotain siitä aina joskus ymmärränkin. Oikeasti en ole sitä kieltä kuitenkaan koskaan tarvinnut. Saksaa sentään jonkun verran.
En lukenut kuin alussa olevia viestejä, ja aika moni kirjoitti, ettei ole ollut hyötyä kuvaamataidosta. Minä kuitenkin katson hyötyneeni siitä edes jotain. Voi johtua siitä, että meillä oli erittäin onnistunut opettaja. Hän opetti meille mm. perspektiivioppia ja värien käyttöä ja kuvallista ilmaisutaitoa, jo siis 60-luvulla. Siitä on ollut hyötyä sisustuksessa, pihasuunnittelussa, materiaalien käytössä ja monissa muissa asioissa. Muistan paljon hänen opetuksestaan vielä näin pitkän ajan päästäkin.
Musiikki. Koulussa en oppinut mitään musiikista tai sen tekemisestä. En oppinut soittamaan yhtäkään soitinta. En oppinut nuotteja. Kuorossa lauloin, mutta siitä taidosta ei ole hyötyä kuin pomojen perseennuolennassa.
Aikuisena sain perinnön mukana vanhoja soittimia. Aloin leikkiä niillä. Jonkin ajan kuluttua ja rämpyttämisen jatkettua huomasin osaavani soittaa kappaleita korvakuulolla. Nuoteista en edelleenkään ymmärrä mitään. Vuosikausia musiikkiopistoissa opiskelleet tutut naureskelivat ja haukkuivat vuoron perään. No nykyään soitan bändissä. Levyjä on julkaistu useampia, arvostelut olleet hyviä, myyntiä on. Keikkaillaan. Yksikään kriitikko ei ole tähän päivään mennessä vieläkään tajunnut, että bändin jäsenistä nuotit osaa ainoastaan laulaja.
Koulumusiikki on yhtä hyödyllistä kuin koululiikunta: se on varmin tapa tappaa se vähäisinkin nuorten kiinnostus ko. oppiaineeseen.
Vähiten on ollut hyötyä kuvaamataidosta, ihan turha aine itselleni ja muistan että jo ajatuskin kuviksen tunneista ahdisti.
Eniten on ollut hyötyä äidinkielestä, englannista ja matikasta.
Kaikki. Olin niin älykäs jo lapsena että tajusin että suurin osa on joko valhetta tai roskaa. Mieleen jäi erityisesti ärsyttämään ruotsin ihannointi ja valehtelu miten Suomen lipun sininen ja valkoinen tuli luonnosta. No ei tullut. Tämä ysärillä.
Vierailija kirjoitti:
Joukko-oppi matikan tunnilla.
Hyvin tuoreessa muistissa. Näytin nimittäin juuri eilen pojalleni oman ekan luokan matikankirjan alkua, eli joukko-oppia. Se on aivan käsittämätöntä.
"Yhdistä viivalla ne joukot, joissa on yhtä monta alkiota."
Ja sitten ympyröitä, joissa on sisällä vasaroita, nukkeja, autoja, jne jne, ei vahingossakaan kahta kertaa samaa kuvaa, että varmasti oppii, että alkio ei tarkoita mitään. Voiko tehtävää enää epäselvemmin esittää lapselle, joka ei ekaluokan alkaessa arvatenkaan osaa vielä edes lukea.
Vierailija kirjoitti:
Historiaa en ole tarvinnut töissäni lainkaan. Biologiaa, kemiaa ja fysiikkaa senkin edestä.
Mutta historian tunteminen on yksi älykkyyden mitta. En ymmärrä, miten voisin edes elää tässä maailmassa, jos en tietäisi historiasta mitään. Se aine, jos mikä, kuuluu yleissivistykseen. Töissä tietysti ei kaikki sitä tarvitse lainkaan, mutta muuten olisi maailmassa aika outoa elää, jos ei tietäisi menneisyydestä mitään.
No olihan tässä kerran lehdessä erään toimittajan kirjoitus, jossa hän kertoi nuoresta toimittajaharjoittelijasta, jonka piti mennä haastattelemaan sotaveteraania. Hän tuli kysymään tältä kolleegalta, että onko Suomessa ollut sitten joku sota.
Minä olen töissäni tarvinnut melkein kaikkia kouluaineita, kun olen joutunut tekemään tiedonhakuja miltei mistä tahansa aiheesta maan ja taivaan välillä.
Matematiikkaa en ole käyttänyt bisnesmaailmassa kertotaulua enemmän. Kaikkia kieliä sen sijaan valtavasti.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä fysiikasta. En muista siitä mitään enkä varmasti ole tarvinnut niitä kouluoppeja siitä mihinkään.
Kyllä. Ja sitten nämä fysiikkaa koskaan tarvitsemattomat eivät tiedä edes, mitä eroa on kilowatilla ja kilowattitunnilla, eikä keskustelu esimerkiksi energia-asioista pääse mihinkään, kun alkeetkin pitää selittää. Toimittajista sentään osa on lopultakin oppinut eron viimeisen viiden vuoden energiakriisin aikana.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki. Olin niin älykäs jo lapsena että tajusin että suurin osa on joko valhetta tai roskaa. Mieleen jäi erityisesti ärsyttämään ruotsin ihannointi ja valehtelu miten Suomen lipun sininen ja valkoinen tuli luonnosta. No ei tullut. Tämä ysärillä.
Dunning-Kruger -effect. Mitä tyhmempi ihminen on, sitä älykkäämmäksi hän itseään luulee 😂🤭
Maantieto, euroopan kartta meni heti uusiksi kun pääsin peruskoulusta, Berliinin muurit murtui ja neuvostoliitto hajosi.
Äidinkielen allatiivit, illatiivit, ablatiivit, mitä niitä nyt on.
Niitä en ole tarvinnut ikinä. Muissa kielissä ole 16 sijamuotoa, eli ei niidenkään opiskeluun näitä tarvinnut.
Historian missä mikin taistelu on käyty. Historian tunnin roomalaiset, bysanttilaiset jne pylväät ja kaariholvit.