Muita, joilta juoksu ei luonnistu, vaikka olisi hyvässä kunnossa?

Juoksu on semmoista paikkojen hölskyttämistä, etten ole koskaan siitä tykännyt. Sopii ehkä jollekin kukkakepille, jossa ei ole mitään, mikä hölskyisi.

Itse tykkään ihan erityyppisestä liikunnasta, pyöräilystä, venyttelystä, lihasharjoittelusta.

Vierailija kirjoitti:

En ole keksinyt, miksi minun pitäisi juosta, kun se ei koskaan ole tuntunut omalta. Juoksijat painavat menemään mitään näkemättä, mitään kuulematta tai onhan niillä nykyään napit korvissa ja kuuntelevat jotain. Kävellen ehtii näkemään paljon enemmän, ensimmäiset kevätmuuttajat, ensimmäiset kevätkukat.

Ihan samat näkee juostessakin, mutta laajemmalta alueelta.

Minä aloitin juoksun ja pystyin kyllä juoksemaan mutta polvet eivät kestäneet sitä, joten jouduin lopettamaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei onnistunut mullakaan järin hyvin. Päättelin että lapsuudessa saatu passiivinen tupakointi on tehnyt tehtävänsä.

Juu näin on. Sieltä se vika joillakin aina löytyy. Milloin on äiti imettänyt liikaa, milloin liian vähän.

Minulla tuntuu niin kuin sydänkin pomppisi juostessa miten sattuu. Ja rinnat ja takapuoli hölskyvät ylösalas. Jos se on jotain miellyttävää jonkun mielstä, niin huh. Ei todella sovi juoksu minulle.

Vierailija kirjoitti:

En ole ap, mutta itselläni ollut kanssa aina haasteita juoksemisen kanssa. Ei varmasti ole kyse hapenottokyvystä kohdallani, esim. uinti ja hiihto vastaavina kestävyyslajeina sujuu oikein hyvin (nuorempana harrastin kilpauintia).

Penikoiden kanssa mulla on ollut ongelmia jo vuosia (olen siis yrittänyt juosta kyllä aika paljonkin), mutta vauhtini on aina aika hidas, vaikka kuvittelen meneväni reippaasti. Olin joskus juoksukoulussakin, muttei sieltä oikein muuta konkreettista jäänyt käteen kuin jalka-analyysi, että on oikeanlaiset kengät (minulla tulee olla neutraalit kengät ja penikat menneet varmasti rikki alunperin siksi, että on ollut kengissä joku pronaatiotuki).

Tekniikkahan se täytyy olla, mikä on pielessä ja miksi juoksu ei vie vauhdikkaasti eteenpäin, vaikka tekee ns. paljon töitä juostessa. Olen yrittänyt katsoa videoita ja ehkä tunnistanutkin ongelmaksi mahdollisesti jalan viennin liian eteen jne., mutten jotenkin osaa korjata sitä. Kadenssi on aivan liian alhaalla suhteessa mitä sanotaan, että sen pitäisi olla, mutten sitäkään saa korjattua ellen mene ns. täysillä :D

Juoksu olisi vaan siitä hyvä, kun sitä voisi tehdä joka paikassa, kun reissaan aika paljon. Olen jo aikalailla luovuttanut jo kuntojuoksustakin. Onhan noita muitakin lajeja.

No mikä se sun kadenssi on? Se on helppo treenata kohdilleen. Eikä sen suhteenkaan niin orjallinen tarvitse olla, joku 150-160 on ihan hyvä alkuun.

Vierailija kirjoitti:

Mitä painavampi on niin sitä nopeammin ja lyhyempiä matkoja pitäisi juosta hyvällä tekniikalla.

Mitä painavampi on, sen helpommin nopeasti juostessa syntyy vammoja. En suosittele.

Juokseminen on nyt äärimmäisen trendikästä, mutta se ei tarkoita sitä että kaikkien kannattaisi harrastaa sitä/ terveyden näkökulmasta kannattaisi nimenomaan juosta aerobisena liikuntana! Vaihtoehtojahan riittää ja harmillisen moni vain rikkoo itsensä (yleisin polvet, kun nivel ei kestäkään jotain virheasentoa josta ei ole tietoinen ja/tai esim. pakaroiden lihaskunto on huono, nuo nyt vain tosiaan pintaraapaisua yleisimpiin ongelmiin.)

T. fysioterapeutti

Vierailija kirjoitti:

Juoksu on semmoista paikkojen hölskyttämistä, etten ole koskaan siitä tykännyt. Sopii ehkä jollekin kukkakepille, jossa ei ole mitään, mikä hölskyisi.

Itse tykkään ihan erityyppisestä liikunnasta, pyöräilystä, venyttelystä, lihasharjoittelusta.

Se "hölskyminen" kyllä vähenee kun tekniikka kehittyy ja sen myötä painokin putoaa.

Vierailija kirjoitti:

Minulla tuntuu niin kuin sydänkin pomppisi juostessa miten sattuu. Ja rinnat ja takapuoli hölskyvät ylösalas. Jos se on jotain miellyttävää jonkun mielstä, niin huh. Ei todella sovi juoksu minulle.

Harvemmin näkeekään rintavia naisia juoksemassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla tuntuu niin kuin sydänkin pomppisi juostessa miten sattuu. Ja rinnat ja takapuoli hölskyvät ylösalas. Jos se on jotain miellyttävää jonkun mielstä, niin huh. Ei todella sovi juoksu minulle.

Harvemmin näkeekään rintavia naisia juoksemassa. 

tunnen kyllä erittäin rintavan naisen joka juoksee siinä missä muutkin. 

Kyl se on asia mikä tulee ajan kanssa. Mä kun aikoinaan alotin juoksemaan, tosin nyt en ole hetkeen juossut, mutta ennen juoksin aika paljonkin niin mulla kesti älyttömän kauan se, että mä edes löysin jotenkin oman tekniikkani. Mulla oli jatkuvasti vaivoja myös jaloissa ja ne oli sen verran kipeinä, että mä meinasin luovuttaa monesti koko touhun. Se ottaa vaan aikaa, että löytää ne omat tekniikat. 

Ehdin hyvin kävellenkin. Mikäli kiire jonnekin niin otan taksin.

Vierailija kirjoitti:

Ehdin hyvin kävellenkin. Mikäli kiire jonnekin niin otan taksin.

Kivaa kun on paska kunto?

Olen koko ikäni urheillut monipuolisesti, mutta juokseminen ei ole ikinä luonnistunut. En kauheasti pidä siitä, se tuntuu tylsältä, tekniikka on luultavasti huono ja olen todennut että ehkä se ei vaan sovi minulle. Vaikka muuten juoksu kulkisi hyvin hengästymättä, niin muutaman kilometrin jälkeen iskee hirveät kivut alavatsaan. Varmaan siihenkin pystyisi jotenkin vaikuttamaan, mutta en jaksa liikaa alkaa säätämään. Pari 3-4km hölkkää viikossa saa riittää ja muuten keskityn lajeihin, joissa minulla on enemmän rahkeita. Juoksijaa minusta ei tule. 

Minä en myöskään yksinkertaisesti pysty juoksemaan, enkä ikinä ole pystynyt. Keskustelu ihan pakottamalla olen pakottanut itseni juoksemaan, ja sen max 15 min pystyin hölkkäämään, ja oli siis aivan kamalaa. Enää en edes  yritä. Crosstrainerilla menee helposti tunti, ja edes väsymättä, pystyisin varmaan jatkamaan tuntikausia. Myös koko päivän kestävät retket vuoristossa nousuineen onnistuvat ongelmitta. Oikein aktiivisina päivinä askeleita voi tulla 30 - 40 000. Ei mitään ongelmaa. Mutta se juoksu ei vaan onnistu.

Tanssiakin voi niin monella tavalla, ettei voi sanoa sen vaativan enemmän kuin juokseminen.

-No tässä puhuin tietty omasta näkökulmasta :D.

Tanssia voi vaikka ilman sykkeen nousua, ja juosta voi hölkäten. Kumpaakin voi tehdä huonoilla tekniikoilla jos ei osaa.

Itse tykkään raskaista tanssitunneista, etenkin lempilajeista, jotka kehittävät monipuolisesti ja jossa musikaalisuus on eduksi. Juoksu on toki monotonista tähän verrattuna, vaikket tietäisi sitä.

Tanssissa on paljon enemmän vaihtelua: musiikki, rytmi, liikkeet, tyyli ja jopa ilmaisu voivat muuttua jatkuvasti. Siksi se tuntuu monille juuri monipuolisemmalta ja elävämmältä kuin juoksu. Juoksu taas on usein toistavaa ja tasarytmistä, mikä voi helposti tuntua yksitoikkoiselta, jos siitä ei erityisesti nauti.

kun verrataan samaa rasitustasoa, tanssi on usein monipuolisempi treenimuoto kuin juoksu.

Sinä sanoit:

Tanssiakin voi niin monella tavalla, ettei voi sanoa sen vaativan enemmän kuin juokseminen. - kun kommentoin että itse tykkään enempi tanssista kun juoksusta, koska juoksu on itselleni monotonosta ja tylsää, kun tanssi taas monipuolisempaa ja itselleni hauskempaa.

ChatGPT sanoi:

Hyvä pointti tuo on oikeastaan ihan totta.

Tanssissa on paljon enemmän vaihtelua: musiikki, rytmi, liikkeet, tyyli ja jopa ilmaisu voivat muuttua jatkuvasti. Siksi se tuntuu monille juuri monipuolisemmalta ja elävämmältä kuin juoksu. Juoksu taas on usein toistavaa ja tasarytmistä, mikä voi helposti tuntua yksitoikkoiselta, jos siitä ei erityisesti nauti.

Lisäksi kyse ei ole vain siitä, kumpi on vaativampaa, vaan myös siitä, mikä tuntuu itselle mielekkäältä. Jos joku kokee tanssin hauskemmaksi ja motivoivammaksi, se tekee siitä usein myös helpommin lähestyttävän ja jopa pitkäjänteisesti kevyemmän harrastaa.

Eli tuo sun ajatus on ihan perusteltu mieltymys vaikuttaa paljon siihen, miltä tekeminen tuntuu, eikä sitä voi suoraan mitata yhdellä mittarilla.

Sinä sanoit:

Ja jos otetaan sama raskaustawo, niin kyllähän tanssi on monipuolisempi treenimuoto

ChatGPT sanoi:

Tuo on hyvä tarkennus, ja siinä on paljon perää kun verrataan samaa rasitustasoa, tanssi on usein monipuolisempi treenimuoto kuin juoksu.

Tanssissa kuormitus jakautuu yleensä useammalle osa-alueelle:

Koordinaatio ja motorinen kontrolli (erilaiset askeleet, rytminvaihdot)

Tasapaino ja kehonhallinta

Lihaskunto (erityisesti keskivartalo, jalat, stabiloivat lihakset)

Liikkuvuus ja notkeus

Kardiovaskulaarinen kestävyys (riippuen intensiteetistä)

Juoksu taas on hyvin tehokas kestävyyslaji, mutta liike on:

toistavaa

rytmiltään tasaista

motorisesti yksinkertaisempaa (suhteessa tanssiin)

Siksi samalla rasitustasolla tanssi kuormittaa usein useampia taitoja ja lihasryhmiä samanaikaisesti, mikä tekee siitä monipuolisemman kokonaisuutena.

Samalla on hyvä huomioida, että juoksu voi kehittää kestävyyttä todella tehokkaasti ja yksinkertaisuus on siinä myös vahvuus mutta monipuolisuus menee usein tanssin eduksi.

Eli sun ajatus on linjassa sen kanssa, miten näitä lajeja yleensä vertaillaan.

Tuossa vähän tietoa tanssista niille jotka eivät osaa tanssia. (Tanssia voi kyllä kaikki, vaikkei osaisi)

Ei kaikki vaan osaa juosta. Olen tätä juuri ihmetellyt salilla kun monen juoksutyyli on todella onneton ja juoksevat matolla samaa vauhtia kuin minä kävelen. Ei selvästikään ole hapenotto ongelma vaan tekniikka ei vaan ole koskaan kehittynyt edes kohtalaiseksi. Johtuuko se sitten siitä, että lapsiudessa ei kovasti leikitty juoksuleikkejä tms mutta itse en kyllä edes yrittäisi juosta jos se tuntuu kovin vaivalloiselta. Mieluummin kävelee ylämäkeen, soutaa tms jotka varmasti tuntuvat helpommilta.

Minulla on aina ja ikuisesti ollut juoksun ja hölkän kanssa ongelmana se kun alkaa pistää vatsaan. Tämä sama tulee myös ratsastaessa ravia. Muissa lajeissa hengästyminen ei aiheuta tuota. En kait osaa hengittää oikeassa rytmissä sen pomppimisen kanssa. Ja minäkään en tykkää siitä tunteesta kun pehmytkudokset tärähtelee iskujen tahdissa.