Lue keskustelun säännöt.
Joudun varomaan mitä miehelle sanon, onko ok?
12.03.2025 |
Joku jostain ihmeen syystä poisti edellisen ketjun, joten kysyn uudestaan.
Meillä on ollut muutamia todella pahoja riitoja viime aikoina. Vaikka muuten rakkautta on aina ollut paljon.
Olen tarkkailija ja pakostakin huomaan asioita muissa. Varsinkin läheisessä ihmisessä ja myöskin huolehdin. Koska rakastan. Olen huomannut näitä myös miehessä. Usein asiat ovat olleet syvällisempiä, mutta esimerkin vuoksi kerron että kun kysyin häneltä onko hän nukkunut tarpeeksi, se ärsytti häntä. Kysyin koska eräs hänen harrastus oli vienyt hänen aikaa ja valvottanut ja hän oli väsynyt. Kysymykseni ärsytävät häntä, siis sellaiset että kerron että hän vaikutti tietynlaiselta, onko huomioni totta, miltä hänestä tuntuu. Kysyn koska haluan lähentyä hänen kanssa.
Kerran jo lähes aikiuinen poikani oli käymässä ja poika hlausi tehdä jotain kahdestaan. Kun tulimme kotiin, mies vaikutti ärtyneeltä. Myöhemmin kerroin miltä hän vaikutti ja siitäkin tuli iso riita.
Hän on sanonut että olen tarkkasilmäinen. Miksi siis kysmyksseni ärsyttää häntä ja onko se ok että hän sanoo etten saa kysyä niitä niin?? Minun pitäisi kysyä sillä tavalla etten "oleta" mitään.
Minusta tuntuu että joudun varomaan häntä.
Kommentit (170)
Ei ole. Normaalissa parisuhteessa oletetaan asioiden olevan lähtökohtaisesti ok ja molempien olevan lähtökohtaisesti ok. Sitä ei tarvitse varmistella ja tarkistella pitkin päivää.
Just näin. Jos mitään ongelmia ei ole, ei taloushuolia, ei mt-ongelmia, ei työhuolia niin miksi toiselta pitää koko ajan tingata ihan kuin jotain oikeasti olisi vialla?
Jokainen on joskus huonolla tuulella, väsynyt, nukkunut huonosti, juonut liian vähän vettä tai nälkäinen. Normaali aikuinen ihminen havaitsee tilansa ja korjaa sitä ilman kyselyitä. Mutta noissa tilanteissa, kun ei ole parhaimmillaan tai juttutuulella, kyselyt ärsyttävät. Ne saavat tuntemaan, että toinen aliarvioi, kokee, että en pysty tilannetta hanskaamaan, vaan pitää hänen tässä nyt olla kontrollissa.
Ja jos tämä toistuu aina, siitä tulee tunne, että ei saisi koskaan olla muuta kuin parhaimmillaan, kun toisella sitten herää huoli, että miten se nyt voi. Aivan kuin pari vähemmän nukuttua yötä tappaisi aikuisen tai se, että joskus janottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä maailmaan juttelua mahtuu. Kiva kun joku huomioi ja kysyy jotain. Aivan naurettavaa. Korvien välissä on vikaa jos ei tykkää ja jopa tuohtuu 😂😂😂
Ap, tämä yksinpuhelusi kuulostaa siltä että et ehkä ole itsekään mikään helpoin ihminen, vaan väännät tai manipuloit mielipiteesi läpi vaikka väkisin.
Tämä en ollut minä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Kysymyksesi "oletko nukkunut tarpeeksi" ei tosiasiassa ollut aito kysymys, vaan ihan suora syytös, ettei miehesi nuku tarpeeksi. Itsekin tämän tiedät, koska sanoit, että hänen harrastuksensa valvottaa häntä.
Miehen harrastus on stressin purku. Pitääkö dopamiinit selittää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy nyt sanoa, että omalla kohdalla riippuisi todella paljon kontekstista. Mua ei haittaisi, jos puoliso kysyy vaikka että onko kaikki kunnossa, kun vaikutan väsyneeltä/huolestuneelta/olevan allapäin tmv. johon voisin asiallisesti vastata. Mutta puoliso kysyy ärsyyntyneellä äänellä "no, mikä on? ". Siitä tulee sellainen olo, etten saisi olla oma itseni, vaan naamani pitäisi olla peruslukemilla, etten vain ärsytä puolisoa. Mieluummin siis peittelen miltä tuntuu, mutten aina jaksaisi teeskennellä.
En kysy ärtyneellä äänellä mitään.
ap
Ei munkaan vaimo omastamielestaan. Totuus on minusta varsin eri.
M51
Kuvitelen - paino sanalla KUVITELEN, omaavani kohtuu sivistyksen ja suh laajan perus-tietopohja ja silti pelaanb typerän simpeliä peliä ..l...rentotuakseni!
En minä koskaan kritisoi mamma-kerhon tyhjänpuhumisiakaan silläö se on rentourtavaa ajanvietettä naikosille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos vastauksista, tulee kaikenlaisia huomiota, ääripäistä ja siltä väliltä. Kertoo siitä että ehkä tavassa jolla kysyn on ehkä myös parannettavaa.
Toki, jos ensi kerralla kun poikani on läsnä, tulee taas riitaa jostain mitä en ymmärrä. Asiaan täytyy tarttua heti.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy nyt sanoa, että omalla kohdalla riippuisi todella paljon kontekstista. Mua ei haittaisi, jos puoliso kysyy vaikka että onko kaikki kunnossa, kun vaikutan väsyneeltä/huolestuneelta/olevan allapäin tmv. johon voisin asiallisesti vastata. Mutta puoliso kysyy ärsyyntyneellä äänellä "no, mikä on? ". Siitä tulee sellainen olo, etten saisi olla oma itseni, vaan naamani pitäisi olla peruslukemilla, etten vain ärsytä puolisoa. Mieluummin siis peittelen miltä tuntuu, mutten aina jaksaisi teeskennellä.
En kysy ärtyneellä äänellä mitään.
ap
Ei munkaan vaimo omastamielestaan. Totuus on minusta varsin eri.
M51
No nopeestippa samasta veneestä löyty kanssa-ssoutaja? Montako huntti-kilsaa soudetaan? Silloin kun miehen tunneäly pelaa niin Ladyn sanoista voi lukea HYVIN PALJON! Juu tiedän käveleväni miinakentällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista, tulee kaikenlaisia huomiota, ääripäistä ja siltä väliltä. Kertoo siitä että ehkä tavassa jolla kysyn on ehkä myös parannettavaa.
Toki, jos ensi kerralla kun poikani on läsnä, tulee taas riitaa jostain mitä en ymmärrä. Asiaan täytyy tarttua heti.
ap
Tapaa on eritäin vaikea parantaa sillä se tapa on ihan oma itsesi. Anna ukon pelata enemmän.
Ap: jotain on pielessä. Järjestä aikaa kunnon keskustelulle.
Ja ihan oikeasti nyt valoja päälle teille muille. Siis että on "riitelyä" jos kysyy toiselta että miltä tuntuu? "Mies 'vaikutti ärtyneeltä' kun tulit kotiin - en reagoisi mitenkään, en kyselisi => ei tarvi riidellä." Siis mitä.... Miten vtussa on mahdollista tehdä normaalista asiasta noin vaikea? Tottakai pitää kysyä, eikä sillä ole mitään tekemistä riitelyn kanssa. Ihan normaalia kommunikaatiota parisuhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä ketju tulee nyt tosi isona kulttuurishokkina mulle. Ei tarvitse tapahtua "mitään erityistä" että voisi kysyä päivästä. Ihan tavallinen asia kysyä miten nukkui, mitä unta näki. Siis okei mä taidan lopettaa tän palstan lukemisen tältä päivältä. Olen vaan iloinen siitä että itselläni on hyvä parisuhde, missä asioista puhutaan.
Vierailija kirjoitti:
Ai että tilannetajutonta kysyä toiselta että miten menee? Että kohdellaan kuin lasta?
Ilmeisesti tällä palstalla on moni ihminen todella huonossa ihmissuhteessa.
Kumppanin asioista on tarkoitus olla kiinnostunut. Kumppanin tunteista ja tarpeista on tarkoitus olla kiinnostunut. Miksi ihmeessä ylipäätään on edes yhdessä, jos ei yhtään kiinnosta?
Minun uusi kumppanini osaa kysyä heti, että olenko esim muistanut juoda tai syödä tarpeeksi, jos on vähän huono olo. Huomioi välittömästi vireystilan erot tai osaa kysyä että tarvitsenko vaikka kahvia. Tämä on huomaavaisuutta ja toisen ihmisen arvostamista, että osaa lukea tilannetta ja katsoa mitä toinen ihminen ehkä tarvitsee voivansa paremmin. Huolenpito toisesta ihmisestä on rakkautta. Ilmeisesti monille tällä palstalla kovin outo asia.
On totta että huolenpito on rakkautta ja kuvaamasi on ajattelevaisuutta ja huomiointia. On kuitenin totta myös, että joillain tuo huolehtivaisuus menee yli, yihuolehtivaisuudeksi, ja toinen voi silloin tunteta, ettei pysty vapaasti olemaan ja hengittämään, ettei saa "koskaan" olla rauhassa omana itsenään. Ap voi itse arvioida, saattaisiko hänessä olla tuollaista ylihuoehtimisen vikaa, eli onko tuollainen kysely kokoaikaista ja liiallista joka pikku asiasta. Sellainen alkaa menn jo toiseen ripustautumisen puolelle. Aloituksesta se ei kuitenkaan ilmennyt, eikä itselleni tullut kyllä varsinaisesti sellaista vaikutelmaa.
Jos ei ole kyse todellisesta ylihuolehtimisesta, niin näen aika isoja punalippuja miehen käytöksessä, (ja osin sittenkin, vaikka jotain ylihuolehtivuutta olisikin, sillä miehen reaktiot tuntuvat olevan ylimitoitettuja.) Suhteessa pitäisi voida puhua asioista normaalisti, eikä olla varpaisillaan, mitä tavallisiakin asioita voi sanoa tai kysyä. Miten sitten oikeasti vaikeisiin puhenaiheisiin suhtaudutaan! Tuollainen suuttuminen tavallisista asioista on todella ikävää ja vie pohjaa ja perusluottamusta suhteelta. Mutta tosiaan, kunnollinen rakkaus näkyy kuitenkin aina enemmän käytöksessä ja teoissa, kun sanoissa.
Kauanko olette olleet yhdessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos se ei oikeasti jaksa leikkiä mitään uusioperhettä? Hakee vain sulta jotain tossa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai että tilannetajutonta kysyä toiselta että miten menee? Että kohdellaan kuin lasta?
Ilmeisesti tällä palstalla on moni ihminen todella huonossa ihmissuhteessa.
Kumppanin asioista on tarkoitus olla kiinnostunut. Kumppanin tunteista ja tarpeista on tarkoitus olla kiinnostunut. Miksi ihmeessä ylipäätään on edes yhdessä, jos ei yhtään kiinnosta?
Minun uusi kumppanini osaa kysyä heti, että olenko esim muistanut juoda tai syödä tarpeeksi, jos on vähän huono olo. Huomioi välittömästi vireystilan erot tai osaa kysyä että tarvitsenko vaikka kahvia. Tämä on huomaavaisuutta ja toisen ihmisen arvostamista, että osaa lukea tilannetta ja katsoa mitä toinen ihminen ehkä tarvitsee voivansa paremmin. Huolenpito toisesta ihmisestä on rakkautta. Ilmeisesti monille tällä palstalla kovin outo asia.
On totta että huolenpito on rakkautta ja kuvaamasi on
Voi olla että se joskus vaikuttaa ylihuolehtvaisuudelta. Mutta vain silloin kun näen mahdollisuuden että asiaan liittyy jotain muutakin taustaa. Tai minulla on enemmän huomioita.
Muuten en ole ylihuolehtiva.
Olemme olleet vasta 9kk yhdessä, mutta 7kk vietimme lähes kaiken ajan yhdessä koska se vaan tuntui niin hyvältä, kummallakin on töiden puolesta siihen mahdollisuus. Ei kuitenkaan kovin kauaa.
Nyt on ollut paljon muutoksia.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos se ei oikeasti jaksa leikkiä mitään uusioperhettä? Hakee vain sulta jotain tossa
Hän on nimenomaan halunnut olla osa minun perhettä. Minä olin alkuun se varovaisempi.
ap
Sun miehesi taitaa olla myös vauvapalstailija. Ihan normaali kysymys ja aloitus. Miehesi yrittää kontrolloida sinua ja käytös viittaa syvempiin ongelmiin hänellä.
Jos mietit että asiaan liittyy muutakin taustaa niin eihän se ole silloin mitään huolehtivaisuutta ja siitä mies ärtyy? Epäiletkö jotain? Mitä muutoksia tarkoitat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei miehellä ole oikeutta kokea tarkkailuasi ja analysointiasi kyyläämiseksi ja syyttelyksi, eihän mies ole ihminen!
Jos miestä ahdistaa se, että kumppani on hänestä kiinnostunut, on hän väärän ihmisen kanssa parisuhteessa.
Toki sen voi noinkin sanoittaa , jos vääristellä pitää.
Vierailija kirjoitti:
Jos mietit että asiaan liittyy muutakin taustaa niin eihän se ole silloin mitään huolehtivaisuutta ja siitä mies ärtyy? Epäiletkö jotain? Mitä muutoksia tarkoitat?
Epäilen että hän kaipaa enemmän tilaa kuin uskaltaa sanoa, epäilen että hänestä viikonloput kun poikani on täällä ovatkin vähän raskaita. Vaikka hän on hyvin kärsivällinen ja ottaa paljon vastuuta.
Epäilen että häntä ahdistaa laittaa omaa asuntoaan vuokralle, koska toimeliaana ihmisenä hän ei ole saanut tehtyä sille tarvittavia toimenpiteitä. Vaikka asia ei minusta minulle kuulukaan, enkä haluaisi puuttua. Se kuitenkin kertoo jotain sitoutumisesta.
mm sellaisia
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mietit että asiaan liittyy muutakin taustaa niin eihän se ole silloin mitään huolehtivaisuutta ja siitä mies ärtyy? Epäiletkö jotain? Mitä muutoksia tarkoitat?
Epäilen että hän kaipaa enemmän tilaa kuin uskaltaa sanoa, epäilen että hänestä viikonloput kun poikani on täällä ovatkin vähän raskaita. Vaikka hän on hyvin kärsivällinen ja ottaa paljon vastuuta.
Epäilen että häntä ahdistaa laittaa omaa asuntoaan vuokralle, koska toimeliaana ihmisenä hän ei ole saanut tehtyä sille tarvittavia toimenpiteitä. Vaikka asia ei minusta minulle kuulukaan, enkä haluaisi puuttua. Se kuitenkin kertoo jotain sitoutumisesta.
mm sellaisia
ap
Minä ainakin kysyisin suoraan enkä tuhlaisi aikaani enempää jos toinen ei haluakkaan tehdä noita toimenpiteitä.
Arvon Ladyt - älkää yritäkö korjata kohtuu kovaa selkärangan omaavaa miestä. Mitta täyttyy nopsaan. Ladyt - te ette pidä astialauta-ovimatto miehistä ja valitsette KUITENKIN sen kovemman kalun - miksi? En lähde analyzoimaan naisen evoluutio-biologiaa kaikine lunteineen, mutta pitkään tällä pallolla miehet ja naiset ovat olleet - silti Arvon Ladyt ette ole saaneet jalostettua sitä täydelistä miestä.....vai onko se kovis kuitenkin se valintanne tulos?