Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Taiteilijat ovat täysin erkaantuneita todellisuudesta
11.03.2025 |
Eksyin taas lähipiirissä olevan ihan tunnetun taitelijan juhliin, jossa tapasin muita taitelijoita. Ei ole toista ammattiryhmää, jota kohtaan tunnen samanlaista päänsärkyä. Keskustelut on aina about samanlaisia.
Yritin kertoa työstressistäni ja siitä, kuinka työ vie kaiken energiani. Modernia taidetta hemmetin oudolla tavalla tekevä - jopa apurahan saanut - taiteilija kertoi ylimielisesti kuinka hän taas pitää työelämästä, koska se tuo hänelle merkitystä elämään. Kysyin, mitä hän tarkoitti työelämällä. "Mä tykkään siitä, että mulla on oman kiinnostuksen mukainen projekti, jonka vaan mä saan itse luoda oman näkemyksen pohjalta."
Taidemaalarille tuli yllätyksenä se, että työpaikkaan vaaditaan työterveystarkastus. "Ai, mä luulin, että se tehdään vain lentäjille, tai poliiseille."
Näyttelijä taas kertoi, kuinka on yrittänyt luopua älypuhelimesta (ja kuinka muidenkin pitäisi), koska "taitelijana on tosi tärkeetä että se oma sisäinen kanava on niinku auki". Miten kerrot, että monessa työssä on pakko tuijottaa sitä ruutua monta tuntia päivässä?
Oman kutsumuksen mukaiset projektiluontoiset työt eivät ole verrattavissa siihen, että joutuu käyttämään viikossa 37 tuntia, vuodesta toiseen siihen, että yrityksen osakkeenomistajat saavat mahdollisimman paljon voittoa.
Sitten joku näistä valopäistä julkaisee teoksen, joka käsittelee sitä, kuinka nykyihminen on kadottanut sisäisen äänensä. Antakaa mun kaikki kestää!
Kommentit (251)
Minä taas väsyn helposti ihmisiin, joiden elämä on pelkkää sikanautajauhelihaa, Ilves-Kärppä-otteluita ja siivousta.
Silti kaikenlaisia ihmisiä tarvitaan. Jalat maassa-tyyppejä ja pilvilinnojen asukkeja. Ystävät toki kannattaa valita omista sfääreistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä taas väsyn helposti ihmisiin, joiden elämä on pelkkää sikanautajauhelihaa, Ilves-Kärppä-otteluita ja siivousta.
Silti kaikenlaisia ihmisiä tarvitaan. Jalat maassa-tyyppejä ja pilvilinnojen asukkeja. Ystävät toki kannattaa valita omista sfääreistä.
Minä väsyn lähes kaikenlaisiin ihmisiin. Eikä meitä _ketään_ oikeasti täällä tarvita; se on klishee. Suurin osa on totaalisen hyödyttömiä olmeja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedoksi, että apurahoja haetaan työhakemuksen kaltaisella hakemuksella (projektisuunnitelma, meriitit, CV, kuva- jne. liitteet). Työskentelyapurahan saaminen on verrannollista määräaikaisen kokopäivätyön saantiin. Valtaosa taiteilijoiden apurahoja myöntävistä tahoista ovat yksityisiä eli teitä veronmaksajia eivät kosketa pätkän vertaa.
Tämä.
Apurahoja ei riitä läheskään kaikille taiteilijoille edes yksityisistä rahastoista ja säätiöistä, eikä niillä 2.000e/kk pääse rikastumaan.
Ilman työskentelyapurahoja kuihtuisi esim. koko kotimainen kirjallisuus. Ja käännöskirjallisuus myös. Olen itse suomentaja, ja kun vaikean romaanin suomentaminen kestää puoli vuotta ja käännöspalkkio on 8.000e, laskekaan siitä tuntipalkka. Kannattaako kadehtia?
Kielenkääntäjä ei ole taiteilija. Kääntäjä on oikea ammatti, josta on hyötyä yhteiskunnalle.
Maailma olisi superankea paikka ilman taidetta.
"Et sinäkään tunne lainsäädäntöä aiheesta. Noin muuten, sulla näyttää mennen sukset ristiin jonkun kanssa. Kirjoituksestasi oikein haistaa, että olet polttanut siltoja ja jäänyt jonkun perään itkemään. Sua käy oikein kateeksi, että sillä toisella pyyhkii hyvin etkä pääse osalliseksi hänen hyvästä pössiksestä. Kannattaa keskittyä omaan tekemiseen, niin ei ole niin paha olla"
Mistä tiedät,etten tunne lainsäädäntöä aiheesta? Keskustelun aloitus koski taiteilijoita, siis oikeita sellaisia, ei heitä,jotka olivat oman kokemukseni taustalla. Miksi provosoidut niin voimakkaasti totuuden kertomisesta, pistää kyllä mietityttämään? Suomen taideala on mennyt viemäristä alas jo vuosikymmeniä sitten, nykyään riittää, että sotket seinän ulosteellasi ja olet piireissä suuressa suosiossa. Kyllä kommenttisi todella vahvistaa aloittajan näkemyksen siitä,miten arkitodellisuudesta irtaantuneita nyky-taiteilijat ovat. Minähän puhuin "kirjailijasta" joka on tehnyt uraa muitakin kuin itseäni moraalittomasti hyödyntämällä ja siihen et osaa sitten sanoa mitään? Säälittävää ja kertoo tosiaan mikä on todellinen tilanne "taiteen" tason suhteen. Suhteet, raha, valheet, häikäilemättömyys-vain harva pääsee pinnalle millään muulla ja se on mielestäni oksettavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedoksi, että apurahoja haetaan työhakemuksen kaltaisella hakemuksella (projektisuunnitelma, meriitit, CV, kuva- jne. liitteet). Työskentelyapurahan saaminen on verrannollista määräaikaisen kokopäivätyön saantiin. Valtaosa taiteilijoiden apurahoja myöntävistä tahoista ovat yksityisiä eli teitä veronmaksajia eivät kosketa pätkän vertaa.
Tämä.
Apurahoja ei riitä läheskään kaikille taiteilijoille edes yksityisistä rahastoista ja säätiöistä, eikä niillä 2.000e/kk pääse rikastumaan.
Ilman työskentelyapurahoja kuihtuisi esim. koko kotimainen kirjallisuus. Ja käännöskirjallisuus myös. Olen itse suomentaja, ja kun vaikean romaanin suomentaminen kestää puoli vuotta ja käännöspalkkio on 8.000e, laskekaan siitä tuntipalkka. Kannattaako kadehtia?
Kielenkääntäjä ei ole taiteili
Mutta hänkin tarvitsee apurahoja voidakseen tehdä hyödyllistä työtään.
Vierailija kirjoitti:
Taiteilijan valitettavasti pitääkin olla aika irrallaan todellisuudesta voidakseen luoda. Olen ajatellut, että he uhraavat itsensä, jotta me turvattua, tasapainoista elämää elävät ihmiset saamme sitten nauttia heidän taskukokoon puristamistaan tunteista ja kokemuksista, joidenlaisia emme jalat maassa elävinä kykene itse kokemaan.
ÖÖ? Kylläpä oli taas sellaista taiteilijuuden romantisointia ettei ole hetkeen kuultukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm. Mäkin tunnen taiteilijoita ja koen, et just he on kiinni todellisuudessa ja kosketuksessa itseensä.
Taiteella ei oo helppo elää, mut silti he pitää kiinni siitä mitä haluavat tehdä
He ovat ainakin kosketuksessa "itseensä".
ap
Eivät välttämättä yhtään sen enempää kuin joku hammaslääkärikään.
Mikään ei ole sairaampi kuin taiteilija
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taiteen rahoitus tulisi nostaa julkiseen keskusteluun.
Eniten tässä elää omassa kuplassaan ap. Ihan ihme vuodatus. Toki itseäkin ihmetyttää, ettei ihmiset ymmärrä, että työt ja niiden vaatimukset on erilaisia.
Mutta jos näyttelijä ei tarvitse älyluuuria, niin ei tarvitse. Se ei muuksi muutu, vaikka ap tarvitsee.
Ja työpaikkaan vaadittava terveystarkastus taas riippuu ihan työpaikasta. Ne alkaa olla katoavaa kansaperinnettä, kun kaikesta säästetään. Virantäytössä toki terveystodistus vaaditaan, mutta muuten se on ihan työnatajan päätettävissä. Ihan tiedoksi kupla-ap:lle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Taiteilijan valitettavasti pitääkin olla aika irrallaan todellisuudesta voidakseen luoda. Olen ajatellut, että he uhraavat itsensä, jotta me turvattua, tasapainoista elämää elävät ihmiset saamme sitten nauttia heidän taskukokoon puristamistaan tunteista ja kokemuksista, joidenlaisia emme jalat maassa elävinä kykene itse kokemaan.
Eiköhön se laitoshuoltaja surkealla palkalla uhraa itsensä paljon enemmän kuin itseään toteuttava taiteilija. Nämä myytit eivät palvele ketään, eivät edes sitä taiteileijaa.
Ihan vain huomiona, että taide usein myös kuvaa todellisuutta. Vaikea sitä on kuvata, jos siitä on irrallaan. Abstraktiot toki eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Elämä on valintoja. Sinä valitset oman työsi.
Tää olis tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän kaikkia oikeasti vtuta elämän realiteeteista erkaantuneet ihmiset. Oli kyse taiteilijasta, vanhasta sedästä tai ponin omistavasta espoolaisesta.
Ap:n esimerkissä ihmiset ovat erkaantuneet hänen realiteeteista, eivät omistaan. Ihmisten kyky ymmärtää muunlaisia ihmisiä on aina rajallinen, joskus yllättävän rajallinen - mutta heillä saataa silti olla kosketus oman elämänsä realiteetteihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä on valintoja. Sinä valitset oman työsi.
Valitsen kyllä, mutta jos rahallinen tilanne sallisi, valitsisin toisin.
ap
Taiteilijat pistää ne ovat projektinsa kaiken muun edelle.
Siitä tulee termi "nälkätaiteilija".
Vierailija kirjoitti:
Elämä on valintoja. Sinä valitset oman työsi.
Kyllä ja oman asenteensa kaikkeen.
Olipa taas ylemmyydentuntoinen aloitus, itse pointti jäi hieman hämärän peittoon.
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei ole sairaampi kuin taiteilija
On, se on sosiaalityöntekijä.
Huvittava aloitus ja huvittavia kommentteja. Nyt me kaikki tiedämme millaista on olla taiteilija.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on pointtisi? Maailmassa on erilaisia töitä.
Kuvataiteilija tai näyttelijä ei välttämättä ymmärrä lapiohommista mitään.
Eikä lähihoitaja tai insinööri välttämättä ymmärrä maalaamisesta tai näyttelemisestä mitään.
Pointtini: Työ, joka on projektiluontoista itseilmaisua ei ole verrattavissa tavalliseen palkkatyöhön, joka on kuluttavaa ja usein merkityksetöntä ja joka tehdään muiden taloudellisten tavoitteiden hyväksi.
ap
Niin? Työt on erilaisia, oot sä ap fiksru. Kuitenkin sun kannattaisi nyt kateuksissasi muistaa, että käytännössä taiteliljat ovat riippuvuvaisia rahoittajista, eikä heidän työnsä aina ole niin vapaata. Tämä toki riippuu myös taitelijasta ja taiteenlajista. Näyttelijät nyt esimerkiksi kuitenkin ovat riippuvuvaisia teattereista tai elokuva/TV- projekteista, joissa he eivät todellakaan itse päätä kaikesta.
Alue: Aihe vapaa
Ja pukee elämän värikirjon sanoiksi. Niin paljon on aihetta lauluun!