Lue keskustelun säännöt.
Taiteilijat ovat täysin erkaantuneita todellisuudesta
11.03.2025 |
Eksyin taas lähipiirissä olevan ihan tunnetun taitelijan juhliin, jossa tapasin muita taitelijoita. Ei ole toista ammattiryhmää, jota kohtaan tunnen samanlaista päänsärkyä. Keskustelut on aina about samanlaisia.
Yritin kertoa työstressistäni ja siitä, kuinka työ vie kaiken energiani. Modernia taidetta hemmetin oudolla tavalla tekevä - jopa apurahan saanut - taiteilija kertoi ylimielisesti kuinka hän taas pitää työelämästä, koska se tuo hänelle merkitystä elämään. Kysyin, mitä hän tarkoitti työelämällä. "Mä tykkään siitä, että mulla on oman kiinnostuksen mukainen projekti, jonka vaan mä saan itse luoda oman näkemyksen pohjalta."
Taidemaalarille tuli yllätyksenä se, että työpaikkaan vaaditaan työterveystarkastus. "Ai, mä luulin, että se tehdään vain lentäjille, tai poliiseille."
Näyttelijä taas kertoi, kuinka on yrittänyt luopua älypuhelimesta (ja kuinka muidenkin pitäisi), koska "taitelijana on tosi tärkeetä että se oma sisäinen kanava on niinku auki". Miten kerrot, että monessa työssä on pakko tuijottaa sitä ruutua monta tuntia päivässä?
Oman kutsumuksen mukaiset projektiluontoiset työt eivät ole verrattavissa siihen, että joutuu käyttämään viikossa 37 tuntia, vuodesta toiseen siihen, että yrityksen osakkeenomistajat saavat mahdollisimman paljon voittoa.
Sitten joku näistä valopäistä julkaisee teoksen, joka käsittelee sitä, kuinka nykyihminen on kadottanut sisäisen äänensä. Antakaa mun kaikki kestää!
Kommentit (251)
Elämä on valintoja. Sinä valitset oman työsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nää on näitä, teen taidetta oman mieltymykseni mukaan ja sitten ku kukaan ei sitä osta ollaan huutamassa rahaa valtiolta..
Menkää töihin!
Hmm. Mäkin tunnen taiteilijoita ja koen, et just he on kiinni todellisuudessa ja kosketuksessa itseensä.
Taiteella ei oo helppo elää, mut silti he pitää kiinni siitä mitä haluavat tehdä
Vierailija kirjoitti:
Elämä on valintoja. Sinä valitset oman työsi.
Valitsen kyllä, mutta jos rahallinen tilanne sallisi, valitsisin toisin.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä on valintoja. Sinä valitset oman työsi.
Valitsen kyllä, mutta jos rahallinen tilanne sallisi, valitsisin toisin.
ap
Taiteilijat pistää ne ovat projektinsa kaiken muun edelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suo siellä, vetelä täällä. Itse en ollenkaan kadehdi taiteilijan uraa. Itse vaihdoin opetusalalle, kun taiteilijan ammatin yksinäisyys, jatkuva kilpailu vähistä resursseista ja todella pienet ansiot kävivät raskaiksi. Opiskelulavereitani jäi ammattitaiteilijoiksi ja heitä seuratessani ajattelen, että taiteilijoita ovat vain ne ihmiset, joilla ei kertakaikkiaan ole muita vaihtoehtoja. Niin rankkaa se duuni on. Vaativan uran päätteeksi on odottamassa köyhä vanhuus.
Vierailija kirjoitti:
Elämä on valintoja. Sinä valitset oman työsi.
Ihanko muka oikeasti? Nykyään ala pitää valita jo lukioikäisinä (ensikertalaisuuskiintiöt, yo-todistuksella sisään, mitkä aineet kirjoitat, valinnat tehdään jo ekana vuotena). Otetaan opintolaina ja ollaan kesät harkoissa. Pian saadaan vakituinen työpaikka ja maksetaan lainaa pois.
Onko ihminen muka ihan vakavasti ottaen vapaa valitsemaan uutta alaa. Tarvitset ajan, jolla lukea pääsykokeisiin, uuden opintolainan, uudet harkat yms.
Alan vaihto ei todellakaan ole mikään itsepähän valitset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä on pointtisi? Maailmassa on erilaisia töitä.
Kuvataiteilija tai näyttelijä ei välttämättä ymmärrä lapiohommista mitään.
Eikä lähihoitaja tai insinööri välttämättä ymmärrä maalaamisesta tai näyttelemisestä mitään.
Taiteilijan valitettavasti pitääkin olla aika irrallaan todellisuudesta voidakseen luoda. Olen ajatellut, että he uhraavat itsensä, jotta me turvattua, tasapainoista elämää elävät ihmiset saamme sitten nauttia heidän taskukokoon puristamistaan tunteista ja kokemuksista, joidenlaisia emme jalat maassa elävinä kykene itse kokemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hmm. Mäkin tunnen taiteilijoita ja koen, et just he on kiinni todellisuudessa ja kosketuksessa itseensä.
Taiteella ei oo helppo elää, mut silti he pitää kiinni siitä mitä haluavat tehdä
He ovat ainakin kosketuksessa "itseensä".
ap
Eiköhän kaikkia oikeasti vtuta elämän realiteeteista erkaantuneet ihmiset. Oli kyse taiteilijasta, vanhasta sedästä tai ponin omistavasta espoolaisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm. Mäkin tunnen taiteilijoita ja koen, et just he on kiinni todellisuudessa ja kosketuksessa itseensä.
Taiteella ei oo helppo elää, mut silti he pitää kiinni siitä mitä haluavat tehdä
He ovat ainakin kosketuksessa "itseensä".
ap
Aikuisviihdetaiteilijat ovat usein kosketuksessa muihinkin. Tosi syvällisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm. Mäkin tunnen taiteilijoita ja koen, et just he on kiinni todellisuudessa ja kosketuksessa itseensä.
Taiteella ei oo helppo elää, mut silti he pitää kiinni siitä mitä haluavat tehdä
He ovat ainakin kosketuksessa "itseensä".
ap
Aikuisviihdetaiteilijat ovat usein kosketuksessa muihinkin. Tosi syvällisesti.
Ainakin heidän taiteelleen on kysyntää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm. Mäkin tunnen taiteilijoita ja koen, et just he on kiinni todellisuudessa ja kosketuksessa itseensä.
Taiteella ei oo helppo elää, mut silti he pitää kiinni siitä mitä haluavat tehdä
He ovat ainakin kosketuksessa "itseensä".
ap
Aikuisviihdetaiteilijat ovat usein kosketuksessa muihinkin. Tosi syvällisesti.
Ainakin heidän taiteelleen on kysyntää.
Kyllä ja useimmiten vielä nauttivat.
Taiteilijoiden seura on piristävää. Kun hengaa hetken heidän porukoissaan ja palaa sitten omaan arkeensa, kuuntelee vaikka työpaikan kahvitunnilla tavanomaisten tympeiden perheenäitien kertovan viikonloppuna kohokohdista, miettiii, että voi h e l v e t t I, pakko itsekin päästä pois näistä kuvioista.
Tunnen erään "kirjailijan" joka sai kirjaansa ideat muilta, käytti muiden ihmisten kertomia ajatuksia kirjassaan suoraan ominaan, elää "nuppivikaisuutensa" vuoksi eläkkeellä, koska "pappa betalar" kaiken-vanhempiensa sosiaalisten piirien avulla hän on päässyt kultalusikka per..ssään suoraan ns. taiteelliseen sisäpiiriin ja joskus eräissä teosten julkistamistilaisuuksissa käyneenä tunsin oksennuksen nousevan kurkkuuni katsellessani ja kuunnellessani sitä teennäistä tekotaiteellista pas..aa ja teeskenneltyä suitsutusta mitä nuo ihmiset toisilleen suoltavat. Minusta ei olisi taiteilijaksi, jos sellaiseksi ryhtyminen edellyttää narsismia ja sosiaalista pyrkyryyttä siinä mittakaavassa,mitä olen tuon henkilön kohdalla joutunut todistamaan.
Moni kuvataiteilija työskentelee kuviksen opettajana elääkseen. Harvassa ovat apurahojen saajat. Yleensä ne apurahat menevät aina samoille, *jo tunnetuille* taiteilijoille.
Tuo on todellisuus. Meidän taiteilijoiden todellisuus. Sulla on oma todellisuutesi.
En ole taiteilija, mutta musta on kiva olla erkaantunut todellisuudesta. Jos tiskaa, niin onko pakko miettiä tiskaamista, kun voi myös kuunnella myös musiikkia ja haaveilla. Olisi todella ankeaa olla jatkuvasti tässä todellisuudessa.
Nekin taiteilijat, jotka joutuvat käymään paskatöissä, ovat oikeastaan aika vapaita. Jos teet paskaduunia fyrkan vuoksi, eikä ole tärkeää saada pitää työpaikkaa/ rakentaa uraa, on ihan sama mitä sen työpaikan suhteen lopulta käy.
Ole sitten alalla, joka vaatii jatkuvaa osaamisen kehittämistä, yt-neuvotteluiden läpikäymistä, kiristyvää tahtia yms