Taiteilijat ovat täysin erkaantuneita todellisuudesta
Eksyin taas lähipiirissä olevan ihan tunnetun taitelijan juhliin, jossa tapasin muita taitelijoita. Ei ole toista ammattiryhmää, jota kohtaan tunnen samanlaista päänsärkyä. Keskustelut on aina about samanlaisia.
Yritin kertoa työstressistäni ja siitä, kuinka työ vie kaiken energiani. Modernia taidetta hemmetin oudolla tavalla tekevä - jopa apurahan saanut - taiteilija kertoi ylimielisesti kuinka hän taas pitää työelämästä, koska se tuo hänelle merkitystä elämään. Kysyin, mitä hän tarkoitti työelämällä. "Mä tykkään siitä, että mulla on oman kiinnostuksen mukainen projekti, jonka vaan mä saan itse luoda oman näkemyksen pohjalta."
Taidemaalarille tuli yllätyksenä se, että työpaikkaan vaaditaan työterveystarkastus. "Ai, mä luulin, että se tehdään vain lentäjille, tai poliiseille."
Näyttelijä taas kertoi, kuinka on yrittänyt luopua älypuhelimesta (ja kuinka muidenkin pitäisi), koska "taitelijana on tosi tärkeetä että se oma sisäinen kanava on niinku auki". Miten kerrot, että monessa työssä on pakko tuijottaa sitä ruutua monta tuntia päivässä?
Oman kutsumuksen mukaiset projektiluontoiset työt eivät ole verrattavissa siihen, että joutuu käyttämään viikossa 37 tuntia, vuodesta toiseen siihen, että yrityksen osakkeenomistajat saavat mahdollisimman paljon voittoa.
Sitten joku näistä valopäistä julkaisee teoksen, joka käsittelee sitä, kuinka nykyihminen on kadottanut sisäisen äänensä. Antakaa mun kaikki kestää!
Kommentit (251)
Vierailija kirjoitti:
Taiteilijoiden seura on piristävää. Kun hengaa hetken heidän porukoissaan ja palaa sitten omaan arkeensa, kuuntelee vaikka työpaikan kahvitunnilla tavanomaisten tympeiden perheenäitien kertovan viikonloppuna kohokohdista, miettiii, että voi h e l v e t t I, pakko itsekin päästä pois näistä kuvioista.
Tämä juttu lähti eri suuntaan kuin odotin. Minä nimittäin olen pyörinyt taiteilijoiden seurueissa niin paljon, että on todellakin piristävää kuulla ihan tavallisten arkisten perheenäitien arkisia juttuja.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on pointtisi? Maailmassa on erilaisia töitä.
Kuvataiteilija tai näyttelijä ei välttämättä ymmärrä lapiohommista mitään.
Eikä lähihoitaja tai insinööri välttämättä ymmärrä maalaamisesta tai näyttelemisestä mitään.
Pointtini: Työ, joka on projektiluontoista itseilmaisua ei ole verrattavissa tavalliseen palkkatyöhön, joka on kuluttavaa ja usein merkityksetöntä ja joka tehdään muiden taloudellisten tavoitteiden hyväksi.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on pointtisi? Maailmassa on erilaisia töitä.
Kuvataiteilija tai näyttelijä ei välttämättä ymmärrä lapiohommista mitään.
Eikä lähihoitaja tai insinööri välttämättä ymmärrä maalaamisesta tai näyttelemisestä mitään.
Pointtini: Työ, joka on projektiluontoista itseilmaisua ei ole verrattavissa tavalliseen palkkatyöhön, joka on kuluttavaa ja usein merkityksetöntä ja joka tehdään muiden taloudellisten tavoitteiden hyväksi.
ap
Sitten taas esimerkiksi maatalousyrittäjän mielestä sinä et tietäisi mitään oikeasta työstä ja siitä, kuinka se kuluttaa ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Moni kuvataiteilija työskentelee kuviksen opettajana elääkseen. Harvassa ovat apurahojen saajat. Yleensä ne apurahat menevät aina samoille, *jo tunnetuille* taiteilijoille.
Voin luvata sinulle, että puhun juuri heistä "jo tunnetuista" taiteilijoista.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on pointtisi? Maailmassa on erilaisia töitä.
Kuvataiteilija tai näyttelijä ei välttämättä ymmärrä lapiohommista mitään.
Eikä lähihoitaja tai insinööri välttämättä ymmärrä maalaamisesta tai näyttelemisestä mitään.
Pointtini: Työ, joka on projektiluontoista itseilmaisua ei ole verrattavissa tavalliseen palkkatyöhön, joka on kuluttavaa ja usein merkityksetöntä ja joka tehdään muiden taloudellisten tavoitteiden hyväksi.
ap
Miksi niitä pitäisikään vertailla? Jokaisessa työssä on hyvät ja huonot puolensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on pointtisi? Maailmassa on erilaisia töitä.
Kuvataiteilija tai näyttelijä ei välttämättä ymmärrä lapiohommista mitään.
Eikä lähihoitaja tai insinööri välttämättä ymmärrä maalaamisesta tai näyttelemisestä mitään.
Pointtini: Työ, joka on projektiluontoista itseilmaisua ei ole verrattavissa tavalliseen palkkatyöhön, joka on kuluttavaa ja usein merkityksetöntä ja joka tehdään muiden taloudellisten tavoitteiden hyväksi.
ap
Itse en tiedä taiteilijoiden työstä tarkemmin, mutta jos nyt miettii jotain kuvan veistäjää tai muusikkoa, niin täytyyhän heidän luoda jotain, josta tykätään. On helppo luoda jotain aivan katastrofaalista sontaa, jonka kaikki tuomitsee, ja jota kukaan ei osta. Eli eikö taiteilijoillakin voi olla paineita onnistua luomaan hyvää taidetta?
Minusta lähes kaikille ihmisille tekisi hyvää, jos heillä olisi luovia harrastuksia. Luovilla ihmisillä on leikkisyys ja huumorintaju tallella, koska luova työ usein vaatii sen sisäisen lapsen löytämistä.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen erään "kirjailijan" joka sai kirjaansa ideat muilta, käytti muiden ihmisten kertomia ajatuksia kirjassaan suoraan ominaan, elää "nuppivikaisuutensa" vuoksi eläkkeellä, koska "pappa betalar" kaiken-vanhempiensa sosiaalisten piirien avulla hän on päässyt kultalusikka per..ssään suoraan ns. taiteelliseen sisäpiiriin ja joskus eräissä teosten julkistamistilaisuuksissa käyneenä tunsin oksennuksen nousevan kurkkuuni katsellessani ja kuunnellessani sitä teennäistä tekotaiteellista pas..aa ja teeskenneltyä suitsutusta mitä nuo ihmiset toisilleen suoltavat. Minusta ei olisi taiteilijaksi, jos sellaiseksi ryhtyminen edellyttää narsismia ja sosiaalista pyrkyryyttä siinä mittakaavassa,mitä olen tuon henkilön kohdalla joutunut todistamaan.
Olipa katkeraa tekstiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on pointtisi? Maailmassa on erilaisia töitä.
Kuvataiteilija tai näyttelijä ei välttämättä ymmärrä lapiohommista mitään.
Eikä lähihoitaja tai insinööri välttämättä ymmärrä maalaamisesta tai näyttelemisestä mitään.
Pointtini: Työ, joka on projektiluontoista itseilmaisua ei ole verrattavissa tavalliseen palkkatyöhön, joka on kuluttavaa ja usein merkityksetöntä ja joka tehdään muiden taloudellisten tavoitteiden hyväksi.
ap
Sitten taas esimerkiksi maatalousyrittäjän mielestä sinä et tietäisi mitään oikeasta työstä ja siitä, kuinka se kuluttaa ihmistä.
Olen maatalousyrittäjän kanssa samaa mieltä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on pointtisi? Maailmassa on erilaisia töitä.
Kuvataiteilija tai näyttelijä ei välttämättä ymmärrä lapiohommista mitään.
Eikä lähihoitaja tai insinööri välttämättä ymmärrä maalaamisesta tai näyttelemisestä mitään.
Pointtini: Työ, joka on projektiluontoista itseilmaisua ei ole verrattavissa tavalliseen palkkatyöhön, joka on kuluttavaa ja usein merkityksetöntä ja joka tehdään muiden taloudellisten tavoitteiden hyväksi.
ap
Niin ja siitä itseilmaisun mahdollisuudesta maksetaan taloudellisen epävarmuuden hinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen erään "kirjailijan" joka sai kirjaansa ideat muilta, käytti muiden ihmisten kertomia ajatuksia kirjassaan suoraan ominaan, elää "nuppivikaisuutensa" vuoksi eläkkeellä, koska "pappa betalar" kaiken-vanhempiensa sosiaalisten piirien avulla hän on päässyt kultalusikka per..ssään suoraan ns. taiteelliseen sisäpiiriin ja joskus eräissä teosten julkistamistilaisuuksissa käyneenä tunsin oksennuksen nousevan kurkkuuni katsellessani ja kuunnellessani sitä teennäistä tekotaiteellista pas..aa ja teeskenneltyä suitsutusta mitä nuo ihmiset toisilleen suoltavat. Minusta ei olisi taiteilijaksi, jos sellaiseksi ryhtyminen edellyttää narsismia ja sosiaalista pyrkyryyttä siinä mittakaavassa,mitä olen tuon henkilön kohdalla joutunut todistamaan.
Olipa katkeraa tekstiä.
Samaa mietin. Minä tunnen useita kirjailijoita, ja pikemminkin he ovat varsin introverttejä ja sosiaalisesti näkymättömiä ihmisiä.
Ap on keksinyt oman määritelmänsä "oikealle työlle" ja on ilmeisesti loukkaantunut että myös taiteilija voi pitää omaa työtään oikeana työnä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on pointtisi? Maailmassa on erilaisia töitä.
Kuvataiteilija tai näyttelijä ei välttämättä ymmärrä lapiohommista mitään.
Eikä lähihoitaja tai insinööri välttämättä ymmärrä maalaamisesta tai näyttelemisestä mitään.
Pointtini: Työ, joka on projektiluontoista itseilmaisua ei ole verrattavissa tavalliseen palkkatyöhön, joka on kuluttavaa ja usein merkityksetöntä ja joka tehdään muiden taloudellisten tavoitteiden hyväksi.
ap
Niin ja siitä itseilmaisun mahdollisuudesta maksetaan taloudellisen epävarmuuden hinta.
No aika taloudellisen epävarmuuden hintaa maksaa myös parhaillaan ihan perus-duunarit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni kuvataiteilija työskentelee kuviksen opettajana elääkseen. Harvassa ovat apurahojen saajat. Yleensä ne apurahat menevät aina samoille, *jo tunnetuille* taiteilijoille.
Voin luvata sinulle, että puhun juuri heistä "jo tunnetuista" taiteilijoista.
ap
Mä tunnen myös joitakin aika tunnettuja taiteilijoita ja vaikka ovat vakiinnuttaneet asemansa, niin ei kyllä ole varallisuus päässyt kertymään.
Ap kärsii työssään, niin taitelija ei olisi saanut sanoa, että nauttii työstään. Tämä selvä.
Vierailija kirjoitti:
Ap kärsii työssään, niin taitelija ei olisi saanut sanoa, että nauttii työstään. Tämä selvä.
Luitko edes aloituksen kokonaan? Aloittaja kertoo työstressistään, johon ensimmäinen taiteilija vastaa ylimielisesti sivuuttamalla palkkatyöläisen realiteetit täysin ja toinen taiteilija kehottaa luopumaan älypuhelimesta.
Tuosta sopiikin jo suuttua.
Vierailija kirjoitti:
En ole taiteilija, mutta musta on kiva olla erkaantunut todellisuudesta. Jos tiskaa, niin onko pakko miettiä tiskaamista, kun voi myös kuunnella myös musiikkia ja haaveilla. Olisi todella ankeaa olla jatkuvasti tässä todellisuudessa.
Todelliset taiteilijat ammentavat taiteensa juuri siitä, kokemusperäisestä elämästä ja kärsimyksestä. Kaikki muut ovat teeskentelijöitä.
Mitä olen itse seurannut taiteilijoiden arkea, se on ihan jatkuvaa epävarmuutta tulevaisuudesta, itsensä ja ajattelunsa arvostelun kohteeksi asettamista, kellon ympäri työskentelyä koska taiteellisesta työstä ei pääse ikinä lomalle. Ihmisillä on outo mielikuva apurahoilla loisivista hipeistä, vaikka todellisuudessa se on niin kovaa työtä että 37h viikko pörssiyhtiössä tai toimistolla on helppoa, lähes todellisuudesta irrallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen erään "kirjailijan" joka sai kirjaansa ideat muilta, käytti muiden ihmisten kertomia ajatuksia kirjassaan suoraan ominaan, elää "nuppivikaisuutensa" vuoksi eläkkeellä, koska "pappa betalar" kaiken-vanhempiensa sosiaalisten piirien avulla hän on päässyt kultalusikka per..ssään suoraan ns. taiteelliseen sisäpiiriin ja joskus eräissä teosten julkistamistilaisuuksissa käyneenä tunsin oksennuksen nousevan kurkkuuni katsellessani ja kuunnellessani sitä teennäistä tekotaiteellista pas..aa ja teeskenneltyä suitsutusta mitä nuo ihmiset toisilleen suoltavat. Minusta ei olisi taiteilijaksi, jos sellaiseksi ryhtyminen edellyttää narsismia ja sosiaalista pyrkyryyttä siinä mittakaavassa,mitä olen tuon henkilön kohdalla joutunut todistamaan.
Olipa katkeraa tekstiä.
Lähinnä ilmaisu siitä,millaisia ovat nämä "taiteilijat" jotka saavat kaiken hopeavadilla. On olemassa myös aitoja luovia ihmisiä,mutta esimerkin henkilö ei kuulu heihin. Valheilla,rahalla,verkostolla ja röyhkeydellä pääsee taiteilijapiireissä yllättävän pitkälle-aito lahjakkuus on toissijaista.
Mä teen työtä tavallisena palkansaajana, mutta intohimosta alaan. Tunnen paljon taiteilijoita ja ajattelen monista asioista samalla tavoin heidän kanssaan. Toki erona on, että taiteilijat ovat useimmiten yrittäjiä ja sikäli työ vaatii heiltä enemmän itsekuria ja oma-aloitteisuutta.