Ystäväpiirissäni lähes kaikki syövät nykyään masennuslääkkeitä

Vierailija kirjoitti:

Mä tunnen vain pari, jotka syövät lääkkeitä masennukseen. ADHD lääkkeitä myös pari syö.

Itse söin masennuslääkkeitä ikävuodet 10-20. Ensimmäisen orgasmin sain vasta 21 vuotiaana ja epäilen vahvasti, että se liittyy syömiini lääkkeisiin.

Tuo on todella yleinen sivuvaikutus. Osalla jää pysyväksi, vaikka lopettaa lääkkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niitähän määrätään joka vaivaan jos lääkäri ei muuta keksi.

Ja oikein painostamalla painostetaan syömään. Ja vain siksi että lääkäri ei jaksa enää tutkia. Diagnoosit kirjataan selän takana, eikä yhteistyössä potilaan kanssa.

Eiköhän ne käskyt tule ylemmältä taholta, mitä lääkäri saa tehdä ja mitä ei. Ainakin julkisella puolella näin.

Vierailija kirjoitti:

Luulin että ovat jo menneet muodista? Tai no, riippuu minkä ikäisiä olette. Muistelen kaveripiirissäni olleen kovin uupumus-masennuskausi ja kaikilla masennuslääkeresepti kourassa siinä 25 ikävuoden jälkeen. Sittemmin kai kaikki ovat hyväksyneet että tämä on aikuisuutta, ja keksineet omat keinonsa jaksaa ja nauttia elämästä ilman lääkkeitä. 

Ja kuinkahan moni noistakin olisi tarvinnut rautalisän masennuslääkkeen sijaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa. Mä taas en tunne ketään joka söisi masennuslääkkeitä.

Mistä tiedät?

Masennuslääkkeitä käyttää niin moni, että pitää olla aika pienet piirit, jos ei ketään tunne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä kanssa yksi ilmoittautuu mieliala-lääkkeen syöjäksi. Ei täällä muuten jaksa.

Hävettääkö?

Hävetköön ne, jotka ovat väärin tehneet!

-eri

Vierailija kirjoitti:

Järkyttävää. Ei ihme, että Suomessa voidaan huonosti ja kaikki on vinksin vonksin kun ihmiset ei ole enää järjissään vaan ties millaisten lääkkeiden vaikutuksen alsisina.

Mä en tiedä ketään, joka söisi masennuslääkkeitä. Se on jo lähtökohtaisesti itsensä tuomitsemista sairaaksi sekopääksi. En ymmärrä. Enkä hyväksy.

Kyllä tiedät. He eivät vain kerro sitä sinulle. Ilmeisestä syystä.

Vierailija kirjoitti:

Tottelevaiseksi opetettuna lampaana puskin 20 vuotta itselleni täysin epäsopivassa työssä mitä erilaisimpien mömmöjen voimalla. Liki kaikki mielialalääkkeet kokeiltuna. Vielä yksityiselämän kriisit siihen päälle niin kaatuihan se akka lopulta.

Nyt työkyvyttömyyseläkkeellä kuntoutan itseäni liikunnalla, ruokavaliolla, säännöllisellä päivärytmillä ja opettelamalla sanomaan tarvittaessa ei itseäni kuunnellen. Tästä on ollut enemmän apua kuin mistään mömmöistä ikävine sivuvaikutuksineen. 

Pitäisikö meidän kaikkien sitten heittäytyä kuten sinä töitä tekemättömäksi loisiksi ? Mehän sinun elatuksesi maksamme. Hävettää kommenttisi mutta laiska ja tyhmä ei osaa hävetä.

Suomen terveydenhuollossa ei hoideta sairauksia ja ihmisen terveyttä, vaan huolehditaan työnteon jatkumisesta, hinnalla millä hyvänsä. Oikeastaan muulla ei ole väliä yhteiskunnassamme.

Vierailija kirjoitti:

Monia läpikokeilleena voin varmana sanoa että noista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Yritä tehdä mitä vain muutoksia elämään mutta älä jää syömään noita lamautuspillereitä.

Onko siis parempi olla työtön?

Olen samaa mieltä, että työelämälle pitäisi tehdä ratkaisevia muutoksia. Mutta kun työntekijöille voi määrätä lääkkeet, joiden avulla he jaksavat painaa töissä, niin ei tarvitse tehdä.

Itse en huomannut masennuslääkkeistä mitään vaikutusta masennukseeni.

Lopettaessa sain kyllä outoja fyysisiä oireita, kuten pahoinvointia ja sähköiskutuntemuksia, jotka menivät onneksi ohi.

Orgasmia en ole koskaan saanut ennen tai jälkeen lääkkeiden (söin lääkkeitä muutaman kuukauden 22-vuotiaana ja lopetin, koska en kokenut hyötyä).

Olen nyt 23v.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Järkyttävää. Ei ihme, että Suomessa voidaan huonosti ja kaikki on vinksin vonksin kun ihmiset ei ole enää järjissään vaan ties millaisten lääkkeiden vaikutuksen alsisina.

Mä en tiedä ketään, joka söisi masennuslääkkeitä. Se on jo lähtökohtaisesti itsensä tuomitsemista sairaaksi sekopääksi. En ymmärrä. Enkä hyväksy.

Kyllä tiedät. He eivät vain kerro sitä sinulle. Ilmeisestä syystä.

Näin työterveydestäkin vastattiin minulle, kun ihmettelin samaa. Siis "et voi tietää, mitä lääkkeitä muut käyttävät".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Järkyttävää. Ei ihme, että Suomessa voidaan huonosti ja kaikki on vinksin vonksin kun ihmiset ei ole enää järjissään vaan ties millaisten lääkkeiden vaikutuksen alsisina.

Mä en tiedä ketään, joka söisi masennuslääkkeitä. Se on jo lähtökohtaisesti itsensä tuomitsemista sairaaksi sekopääksi. En ymmärrä. Enkä hyväksy.

Kyllä tiedät. He eivät vain kerro sitä sinulle. Ilmeisestä syystä.

Tällä itselläänhän menee kaikista huonoimmin kun pipo on niin tiukka.

Suomen tila näkyy tässäkin, myydään toivottumuutta, työttömyyttä, leikkauksia, populismia.

Vierailija kirjoitti:

Masennuslääkkeitä tarjotaan myös heille ketkä eivät niitä tarvitsisi. Itselleni ehdotettiin näitä kroonisiin kipuihin, mutta en välittänyt alkaa turhaan käyttämään,  koska en ole alakuloinen lainkaan. Työkaverille tarjottiin näitä uupumuksen takia vaikka syy oli raudanpuute ja suolistoloiset. 

Mielialalääkkeitä käytetään kipuun, koska ne nostavat kipukynnystä. Sivuoireena voi sitten tulla itsetuhoista masennusta jne. Ei toki kaikille, osalle sopii hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Suomen terveydenhuollossa ei hoideta sairauksia ja ihmisen terveyttä, vaan huolehditaan työnteon jatkumisesta, hinnalla millä hyvänsä. Oikeastaan muulla ei ole väliä yhteiskunnassamme.

Totta. Raha ratkaisee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monia läpikokeilleena voin varmana sanoa että noista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Yritä tehdä mitä vain muutoksia elämään mutta älä jää syömään noita lamautuspillereitä.

Onko siis parempi olla työtön?

Olen samaa mieltä, että työelämälle pitäisi tehdä ratkaisevia muutoksia. Mutta kun työntekijöille voi määrätä lääkkeet, joiden avulla he jaksavat painaa töissä, niin ei tarvitse tehdä.

 

Kun työntekijät huomaavat lääkkeiden tehottomuuden, haetaan paremmat mömmöt kadulta. Mutta tärkeintä on, että työnteko jatkuu. Hinnalla millä hyvänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottelevaiseksi opetettuna lampaana puskin 20 vuotta itselleni täysin epäsopivassa työssä mitä erilaisimpien mömmöjen voimalla. Liki kaikki mielialalääkkeet kokeiltuna. Vielä yksityiselämän kriisit siihen päälle niin kaatuihan se akka lopulta.

Nyt työkyvyttömyyseläkkeellä kuntoutan itseäni liikunnalla, ruokavaliolla, säännöllisellä päivärytmillä ja opettelamalla sanomaan tarvittaessa ei itseäni kuunnellen. Tästä on ollut enemmän apua kuin mistään mömmöistä ikävine sivuvaikutuksineen. 

Pitäisikö meidän kaikkien sitten heittäytyä kuten sinä töitä tekemättömäksi loisiksi ? Mehän sinun elatuksesi maksamme. Hävettää kommenttisi mutta laiska ja tyhmä ei osaa hävetä.

Mitä kohtaa sanasta "työkyvytön" et ymmärrä?

Vierailija kirjoitti:

Se auttaa kunnes masennuksen aiheuttaja on poistunut. Sitten voi lopettaa lääkityksen.

Aivot ne pikku hiljaa tuhoaa. Joillain aika nopsaankin.

Vierailija kirjoitti:

Itse en huomannut masennuslääkkeistä mitään vaikutusta masennukseeni.

Lopettaessa sain kyllä outoja fyysisiä oireita, kuten pahoinvointia ja sähköiskutuntemuksia, jotka menivät onneksi ohi.

Orgasmia en ole koskaan saanut ennen tai jälkeen lääkkeiden (söin lääkkeitä muutaman kuukauden 22-vuotiaana ja lopetin, koska en kokenut hyötyä).

Olen nyt 23v.

Toimivat lähinnä vaikeisiin oireisiin. Enimmäkseen placeboa. Haittoja toki on, kuten riippuvuus (jota ei saa sanoa riippuvuudeksi).

Syitä mielialalääkkeiden syöntiin on muitakin kuin työssä käyminen. Itselläni läheisten kuolemat, vakavat sairastumiset ja oma ero olivat liikaa ja jouduin syömään pari vuotta masennuslääkkeitä selvitäkseni. Työ oli helpoin osa elämääni tuolloin, vaikka teenkin hyvin vastuullista asiantuntijatyötä.