YLE: Suomi toisena kielenä -taustaiset voivat jatkossa hakea omaa väylää pitkin luokanopettajakoulutukseen, varhaiskasvatukseen ja sosiaalit

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata ihmetellä, kun lapsi tulee tarhasta ja sanoo, minä haluta pillimehu.

Luitko juttua? Tässä puhutaan opiskelijoista, jotka ovat käyneet lukion suomeksi, eli puhuvat hyvää suomea. En tiedä kuinka hyvää, mutta ainakin kun olin itse lukiossa, joillakin 2-oppilailla ei huomannut edes aksenttia. Tässä ei puhuta vasta Suomeen muuttaneista, jotka ovat vasta aloittaneet suomen opiskelun. 

Mitä luulet, kuinka hyvää kielitaitoa siihen vaaditaan että saa suoritettua aikuislukion rimaa hipoen?

Osa S2-oppilaista puhuu tietysti erinomaista suomea, mutta heille ei varmasti tuota vaikeuksia kilpailla opiskelupaikoista suomenkielisten kanssa ilman erillistä S2-väylää. Minkä takia heitä siis pitäisi suosia opiskelijavalinnoissa suomenkielisten kustannuksella?

 

Koska he alikouluttautuvat määräänsä ja kykyihinsä nähden. Meillä on vuosia ohjattu lahjakkaita nuoria lähäreiksi, kun kykyä olisi lääkäriksi.  Tällä halutaan nostaa etenkin siirtolaistaustaisten naisten koulutustasoa akateemisilla aloilla. 

Vierailija kirjoitti:

Ja suomiakkojen mielestä väestön vaihdos on salaliittoteoria. M25

Nuoret naiset pilasi Suomen liberaaleilla kannoillaan. Lisää vain mustia ja muslimeita.

Vierailija kirjoitti:

Koska he alikouluttautuvat määräänsä ja kykyihinsä nähden. Meillä on vuosia ohjattu lahjakkaita nuoria lähäreiksi, kun kykyä olisi lääkäriksi.  Tällä halutaan nostaa etenkin siirtolaistaustaisten naisten koulutustasoa akateemisilla aloilla.

Olen samaa mieltä siitä, että S2-taustaiset alikouluttautuvat kykyihinsä nähden. Mutta alikouluttautuvatko he myös todelliseen osaamiseensa ja omiin (ja perheensä/yhteisönsä) asenteisiinsa nähden sen enempää kuin muutkaan?

Kaikille pitäisi olla selvää, että jos otetaan 2 kyvyiltään, motivaatioltaan yms. samantasoista ihmistä, se joka käy koulunsa äidinkielellään oppii enemmän kuin se, joka aloittaa koulun kielellä jota hän ei osaa. Äidinkielellä on merkitystä oppimisen kannalta vielä siinäkin vaiheessa, kun kielitaito alkaa olla jo sujuva. Mutta pitäisikö yliopistojen opiskelupaikat jakaa sillä perusteella, mikä opiskelijoiden piilevä potentiaali on, vai tulisiko todellisen osaamisen ratkaista?

Se on tietysti todellinen ongelma, että edes lahjakkaita ja kyvykkäitä S2-oppilaita ei aina ohjata hakeutumaan kykyjään vastaavaan koulutukseen. Mutta miten tämä ongelma pitäisi ratkaista? Alentamalla yliopistojen pääsyvaatimuksia heidän kohdallaan vai huolehtimalla siitä, että he saavat hyvissä ajoin opiskeluvalintoihinsa asianmukaista tukea siinä missä muutkin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska he alikouluttautuvat määräänsä ja kykyihinsä nähden. Meillä on vuosia ohjattu lahjakkaita nuoria lähäreiksi, kun kykyä olisi lääkäriksi.  Tällä halutaan nostaa etenkin siirtolaistaustaisten naisten koulutustasoa akateemisilla aloilla.

Olen samaa mieltä siitä, että S2-taustaiset alikouluttautuvat kykyihinsä nähden. Mutta alikouluttautuvatko he myös todelliseen osaamiseensa ja omiin (ja perheensä/yhteisönsä) asenteisiinsa nähden sen enempää kuin muutkaan?

Kaikille pitäisi olla selvää, että jos otetaan 2 kyvyiltään, motivaatioltaan yms. samantasoista ihmistä, se joka käy koulunsa äidinkielellään oppii enemmän kuin se, joka aloittaa koulun kielellä jota hän ei osaa. Äidinkielellä on merkitystä oppimisen kannalta vielä siinäkin vaiheessa, kun kielitaito alkaa olla jo sujuva. Mutta pitäisikö yliopistojen opiskelupaikat jakaa sillä perusteella,

Alikouluttautumista on myös suomalaislapsissa ja nuorissa. Kuka ajaisi heidän asiaansa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata ihmetellä, kun lapsi tulee tarhasta ja sanoo, minä haluta pillimehu.

Luitko juttua? Tässä puhutaan opiskelijoista, jotka ovat käyneet lukion suomeksi, eli puhuvat hyvää suomea. En tiedä kuinka hyvää, mutta ainakin kun olin itse lukiossa, joillakin 2-oppilailla ei huomannut edes aksenttia. Tässä ei puhuta vasta Suomeen muuttaneista, jotka ovat vasta aloittaneet suomen opiskelun. 

Mitä luulet, kuinka hyvää kielitaitoa siihen vaaditaan että saa suoritettua aikuislukion rimaa hipoen?

Osa S2-oppilaista puhuu tietysti erinomaista suomea, mutta heille ei varmasti tuota vaikeuksia kilpailla opiskelupaikoista suomenkielisten kanssa ilman erillistä S2-väylää. Minkä takia heitä siis pitäisi suosia opiskelijavalinnoissa suomenkielisten kustannu

En ymmärrä miksi koulutetut ulkomaalaistaustaiset nähdään niin suurena uhkana, että heitä yritetään pitää puoliväkisin painaa hanttihommiin. Itse kun olen alalla, missä 40 % ihmisistä omaa kansainvälisen taustan. Aivan hyvin olen pärjännyt kilpailuissa, kuten myös enemmistö muistakin suomalaisista. Kansantaloudellisesti ei ole fiksua toimintaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska he alikouluttautuvat määräänsä ja kykyihinsä nähden. Meillä on vuosia ohjattu lahjakkaita nuoria lähäreiksi, kun kykyä olisi lääkäriksi.  Tällä halutaan nostaa etenkin siirtolaistaustaisten naisten koulutustasoa akateemisilla aloilla.

Olen samaa mieltä siitä, että S2-taustaiset alikouluttautuvat kykyihinsä nähden. Mutta alikouluttautuvatko he myös todelliseen osaamiseensa ja omiin (ja perheensä/yhteisönsä) asenteisiinsa nähden sen enempää kuin muutkaan?

Kaikille pitäisi olla selvää, että jos otetaan 2 kyvyiltään, motivaatioltaan yms. samantasoista ihmistä, se joka käy koulunsa äidinkielellään oppii enemmän kuin se, joka aloittaa koulun kielellä jota hän ei osaa. Äidinkielellä on merkitystä oppimisen kannalta vielä siinäkin vaiheessa, kun kielitaito alkaa olla jo sujuva. Mutta pitäisikö y

Se johtuu useimmiten heistä itsestään, ei kielirajoitteista. Toki englannin oppiminen ei ole mikään optio LuTK-LTK-TTK tiedekunnissa, vaan ollut pitkään käytännön sanelema pakko. Humanistisen uran voi luoda helpommin pelkällä suomella.

Vierailija kirjoitti:

Alikouluttautumista on myös suomalaislapsissa ja nuorissa. Kuka ajaisi heidän asiaansa?

Todellakin! Mm. kantasuomalaisten duunariperheiden lapset ja Jehovan todistajat on aliedustettuja korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa, joten pitäisikö heillekin tehdä oma väylä yliopistoon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alikouluttautumista on myös suomalaislapsissa ja nuorissa. Kuka ajaisi heidän asiaansa?

Todellakin! Mm. kantasuomalaisten duunariperheiden lapset ja Jehovan todistajat on aliedustettuja korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa, joten pitäisikö heillekin tehdä oma väylä yliopistoon?

Jehovan todistajat onkin hyvä esimerkki siitä, kuinka yhteisön arvot ohjaa lasten ja nuorten ammatinvalintaa myös kantasuomalaisten keskuudessa. Monessa Jehovan todistaja -perheessä koulutus nähdään lähinnä pakollisena pahana ja lahjakkaidenkin lasten toivotaan menevän peruskoulun jälkeen amikseen, koska Jumalan valtakunnan työ on tärkeintä ja maailmanloppu tulee pian. Tällaista arvomaailmaa vastaan on aika vaikea taistella niin, että alennetaan yliopiston pääsyvaatimuksia, eikä sellainen olisi reiluakaan. Miksi siis S2-nuorten kohdalla olisi toisin?

"Koska he alikouluttautuvat määräänsä ja kykyihinsä nähden. Meillä on vuosia ohjattu lahjakkaita nuoria lähäreiksi, kun kykyä olisi lääkäriksi.  Tällä halutaan nostaa etenkin siirtolaistaustaisten naisten koulutustasoa akateemisilla aloilla"

Johtaako tällainen uudistus siihen, että ne lähäreiksi ohjatut lahjakkuudet alkaakin yhtäkkiä hakeutua yliopistoihin? Vai johtaako tämä pikemminkin siihen, että ne vähän vähemmän lahjakkaat yksilöt jotka tahtovat muutenkin yliopistoon saavat epäreilua kilpailuetua muihin nähden?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi Suomessa pitäisi olla jotain ihme järjestelyjä jollekkin ihme ryhmille. Jotka ovat itse vapaaehtoisesti tänne tulleet. Ainahan voi palata esi-isiensä maahan jos ei täällä pärjää. 

Onhan niitä ihan täällä syntyneille. Ruotsinkielisille, naisille, sosiaalisesti heikossa asemassa oleville... Toisen asteen opintoihin voi hakea ns. harkinnanvaraisessa haussa, jossa huomioidaan se jos on ollut vähän rankkaa ja silloin ei haittaa jos arvosanat on sinne päin. 

Niin ja luokanopettajakoulutuksen pääsykokeesta vielä sen verran, ettei siis arvosanoilla ollut lähtökohtaisesti mitään merkitystä. Jokainen hakija tekee pääsykokeen ja tämän pisteiden perusteella kutsuttiin haastatteluun. Haastattelu myös pisteytetään. Vasta silloin jos kahdella hakijalla oli täysin samat pisteet (ne oli tyyliä 184,254) verrataan heidän äidinkielen ylioppilaskirjoitusten arvosanoja keskenään. Pisteytys oli kuitenkin sellainen, ettei käsittääkseni tällaista tilannetta kovin usein synny. Luokanopekoulutuksen pääsykoe on siis hyvin tasa-arvoinen jo tällä hetkellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi Suomessa pitäisi olla jotain ihme järjestelyjä jollekkin ihme ryhmille. Jotka ovat itse vapaaehtoisesti tänne tulleet. Ainahan voi palata esi-isiensä maahan jos ei täällä pärjää. 

Onhan niitä ihan täällä syntyneille. Ruotsinkielisille, naisille, sosiaalisesti heikossa asemassa oleville... Toisen asteen opintoihin voi hakea ns. harkinnanvaraisessa haussa, jossa huomioidaan se jos on ollut vähän rankkaa ja silloin ei haittaa jos arvosanat on sinne päin. 

Niin ja luokanopettajakoulutuksen pääsykokeesta vielä sen verran, ettei siis arvosanoilla ollut lähtökohtaisesti mitään merkitystä. Jokainen hakija tekee pääsykokeen ja tämän pisteiden perusteella kutsuttiin haastatteluun. Haastattelu myös pisteytetään. Vasta silloin jos kahdella hakijalla oli täysin samat pisteet (ne oli tyyliä 184,

Pääsykoe on varmasti hyvinkin tasa-arvoinen, mutta vain 40 % luokanopettajaopiskelijoista valitaan pääsykokeen kautta. 60 % valitaan todistusvalinnalla, jossa ylioppilastodistuksen arvosanat ratkaisee ketkä kutsutaan soveltuvuuskokeeseen. Yksi neljästä aineesta joista saa pisteitä todistusvalinnassa on äidinkieli. En tiedä, tarkoittaako se pelkästään S1-äidinkieltä vai sisältyykö siihen myös S2:n suomi toisena kielenä. Tietääkö joku muu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi Suomessa pitäisi olla jotain ihme järjestelyjä jollekkin ihme ryhmille. Jotka ovat itse vapaaehtoisesti tänne tulleet. Ainahan voi palata esi-isiensä maahan jos ei täällä pärjää. 

Onhan niitä ihan täällä syntyneille. Ruotsinkielisille, naisille, sosiaalisesti heikossa asemassa oleville... Toisen asteen opintoihin voi hakea ns. harkinnanvaraisessa haussa, jossa huomioidaan se jos on ollut vähän rankkaa ja silloin ei haittaa jos arvosanat on sinne päin. 

Niin ja luokanopettajakoulutuksen pääsykokeesta vielä sen verran, ettei siis arvosanoilla ollut lähtökohtaisesti mitään merkitystä. Jokainen hakija tekee pääsykokeen ja tämän pisteiden perusteella kutsuttiin haastatteluun. Haastattelu myös pisteytetään. Vasta silloin jos kahdella haki

Pääsykoe on varmasti hyvinkin tasa-arvoinen, mutta vain 40 % luokanopettajaopiskelijoista valitaan pääsykokeen kautta. 60 % valitaan todistusvalinnalla, jossa ylioppilastodistuksen arvosanat ratkaisee ketkä kutsutaan soveltuvuuskokeeseen. Yksi neljästä aineesta joista saa pisteitä todistusvalinnassa on äidinkieli. En tiedä, tarkoittaako se pelkästään S1-äidinkieltä vai sisältyykö siihen myös S2:n suomi toisena kielenä. Tietääkö joku muu?

Milloin tällainen muutos tuli, että voi skipata kirjallisen pääsykokeen arvosanoilla? Silloin kun itse menin opintoihin ei kukaan päässyt mielestäni suoraan todistuksella mihinkään...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi Suomessa pitäisi olla jotain ihme järjestelyjä jollekkin ihme ryhmille. Jotka ovat itse vapaaehtoisesti tänne tulleet. Ainahan voi palata esi-isiensä maahan jos ei täällä pärjää. 

Onhan niitä ihan täällä syntyneille. Ruotsinkielisille, naisille, sosiaalisesti heikossa asemassa oleville... Toisen asteen opintoihin voi hakea ns. harkinnanvaraisessa haussa, jossa huomioidaan se jos on ollut vähän rankkaa ja silloin ei haittaa jos arvosanat on sinne päin. 

Niin ja luokanopettajakoulutuksen pääsykokeesta vielä sen verran, ettei siis arvosanoilla ollut lähtökohtaisesti mitään merkitystä. Jokainen hakija tekee pääsykokeen ja tämän pisteiden perusteella kutsuttiin haastatteluun. Haastattelu m

En tiedä milloin muutos tuli, mutta ainakin jo viime vuonna suurin osa opiskelijoista valittiin todistusvalinnalla. Ja soveltuvuuskoe on siis pakollinen niillekin, jotka ei joudu varsinaiseen pääsykokeeseen.

Lukivaikeuksien takia on mahdollista saada lisäaikaa valintakokeisiin. Kielitaidon perusteella ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska he alikouluttautuvat määräänsä ja kykyihinsä nähden. Meillä on vuosia ohjattu lahjakkaita nuoria lähäreiksi, kun kykyä olisi lääkäriksi.  Tällä halutaan nostaa etenkin siirtolaistaustaisten naisten koulutustasoa akateemisilla aloilla.

Olen samaa mieltä siitä, että S2-taustaiset alikouluttautuvat kykyihinsä nähden. Mutta alikouluttautuvatko he myös todelliseen osaamiseensa ja omiin (ja perheensä/yhteisönsä) asenteisiinsa nähden sen enempää kuin muutkaan?

Kaikille pitäisi olla selvää, että jos otetaan 2 kyvyiltään, motivaatioltaan yms. samantasoista ihmistä, se joka käy koulunsa äidinkielellään oppii enemmän kuin se, joka aloittaa koulun kielellä jota hän ei osaa. Äidinkielellä on merkitystä oppimisen kannalta vielä siinäkin vaiheessa, kun kielitaito alkaa olla jo sujuva. Mutta pitäisikö y

Suomalaisten nuorten vanhemmat ovat kasvaneet Suomessa, koulutettu Suomessa ja ymmärtävät, että suomalaisessa työelämässä tarvitaan koulutusta. Sama tilanne ei välttämättä ole s2 -taustaisilla.

Homma jatkuu ja jatkuu...

Suomalaisten nuorten vanhemmat ovat kasvaneet Suomessa, koulutettu Suomessa ja ymmärtävät, että suomalaisessa työelämässä tarvitaan koulutusta. Sama tilanne ei välttämättä ole s2 -taustaisilla.

Pikkukylissä tai duunariperheissä ei usein ymmärretä, välitetä tai tueta yhtään sen enempää suomalaisiakaan nuoria. 

Olemme ma_muperhe, kumpikaan meistä vanhemmista ei puhu suomea äidinkielenä. Lapsemme aloittivat päiväkodin 3-vuotiaina ummikkoina, ja kouluikään mennessä osasivat suomea lähes yhtä hyvin kuin kantasuomalaiset kaverinsa.

Taustatiedoissaan luki äidinkielen kohdalla muu kuin suomi, ja se riitti perusteluksi S2-opetukseen sijoittamiselle 1. luokalla. Ei ollut TODELLAKAAN helppoa saada heidät äidinkielen opetukseen. Sain tapella sekä luokanvalvojan että rehtorin kanssa, joka totesi minulle vihaisesti, että vanhemmat eivät saa puuttua koulun päätöksiin. Pidin kuitenkin pääni.

Nyt toinen lapseeni opiskelee suomalaisessa yliopistossa alaa, jolle on todella vaikeaa päästä. Pikkusisaruskin on samasta puusta veistetty. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla noilla aloilla on huutava työvoimapula. On järjetöntä torpata opsikelijoita, joilla olisi halua tulla alalle ja osaavat suomea, mutta eivät aivan yhtä hienoin finessein kuin kantikset parhaimmillaan. 

Finessein?

Se on tuleva äikänope...

Vierailija kirjoitti:

Olemme ma_muperhe, kumpikaan meistä vanhemmista ei puhu suomea äidinkielenä. Lapsemme aloittivat päiväkodin 3-vuotiaina ummikkoina, ja kouluikään mennessä osasivat suomea lähes yhtä hyvin kuin kantasuomalaiset kaverinsa.

Taustatiedoissaan luki äidinkielen kohdalla muu kuin suomi, ja se riitti perusteluksi S2-opetukseen sijoittamiselle 1. luokalla. Ei ollut TODELLAKAAN helppoa saada heidät äidinkielen opetukseen. Sain tapella sekä luokanvalvojan että rehtorin kanssa, joka totesi minulle vihaisesti, että vanhemmat eivät saa puuttua koulun päätöksiin. Pidin kuitenkin pääni.

Nyt toinen lapseeni opiskelee suomalaisessa yliopistossa alaa, jolle on todella vaikeaa päästä. Pikkusisaruskin on samasta puusta veistetty. 

Ei muuttajia tarvita Suomeen viemään meidän lasten opiskelupaikkoja, vaan lähihoitajiksi hoitamaan meitä, kun olemme vanhoja.