Olen koulussa töissä ja näen paljon lapsia joita ei koti kasvata lainkaan

Hävettää tunnustaa että oma lähisukulaiseni, joka työskenteli toisen asteen opettajana, osallistui omien lastensa opettajien kiusaamiseen ja haukkui lastensa kuullen näiden opettajia "ihan hulluiksi". Asenne perustui lasten kertomiin huhuihin. 

Olin todella pöyristynyt koska olisin olettanut itse opettajana toimivan vanhemman edes jollakin tavoin tukevan opettajia ja näiden auktoriteettia. Mutta tämä lähti mukaan lasten juttuihin ja hoki miten opettaja olisi muka kuunnellut oven takana mitä lapset hänestä puhuvat ja muita täysin keksittyä, lasten mielikuvituksen tuottamia juttuja.

Lähisukulaiseni ei ole koskaan ymmärtänyt lasten ja aikuisten eroja, vaan on aina mm. nalkuttanut jo alle kouluikäisille lapsilleen kuin aikuisille niin etteivät nämä ole voineet mitenkään edes ymmärtää mistä on kyse. Olen nyt miettinyt onko tuo kyvyttömyys yleistynyt ja uskovatko kaikki vanhemmat vaikkapa lasten kertomien juttujen olevan aina täyttä totta juuri kerrotussa muodossa. Lapsiltahan ei voi odottaa samoja asioita kuin aikuisilta, ja lapset voivat ymmärtää asioita helpommin väärin ja levittää vaikka huhuja jotka on muuttuneet oudoiksi. Joten sikäli typerää vanhemmilta olla ottamatta noita eroja huomioon ja olla olematta opettajien puolella, jos itse arvelevat kaiken olevan kunnossa.

Oli todella outoa leimata lasten opettajat hulluiksi niin pienien asioiden perusteella, joissa on voinut olla kyse väärinkäsityksistä tai ihan keksityistä asioista. Eivät sen ikäiset lapset vielä edes kunnolla käsitä mitä sana "hullu" todella tarkoittaa. Eli kotona vahvistettiin oudosti koulussa levinneitä lasten juttuja opettajista ja vietiin niitä vakavampaan suuntaan. 

Vierailija kirjoitti:

Olen aivan varma että kymmenen vuoden päästä nykyinen kieltoja vieroksuva ja ainaiseen keskusteluun perustuva kasvatus katsotaan yhtä haitalliseksi kuin vanha fyysiseen kuritukseen perustuva kasvatus. Tuloksellinen ja hyvä kasvatus löytyy näiden kahden menetelmän väliltä. Molemmat ääripäät aiheuttavat lapsissa narsismia, rajattomuutta, turvattomuutta ja ahdistusta. 

Minua mietityttää että kuinka sekopäisiä ihmisiä kasvaa näistä lapsista jotka on opetettu vanhempien tekemällä tunteiden sanottamisella. Miten vanhempi voi tietää mitä tunnetta lapsi tuntee. Esim. jos lapsi purkaa pahaa oloaan koska hänellä on nälkä ja verensokeri alhaalla tai hänellä on tuskaisen kuuma niin ei häntä silloin kiukuta. Tai johonkin asiaan negatiivisesti reagoiva lapselle sanoitetaan että häntä harmittaa vaikka häntä pelottaisi. Kun tätä jatketaan pienen lapsen kanssa pitkään niin onko ihme jos hän ei opi tunnistamaan ja ymmärtämään tunteitaan myöhemminkään. 

Jos taas aletaan tunnustaa se, että aikuisen tulee määrätä, niin millä keinolla se saadaan aikaan jos fyysisyys on kuitenkin kiellettyä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua mietityttää, että mistä vanhempien välinpitämättömyys johtuu? Siis täytyyhän aikuisen ihmisen ymmärtää, että lapsi ei tule pärjäämään elämässä aikuisena. Mietin onko tässä taustalla se, että itse on saanut liian kovaa kuria ja kokenut auktoriteettien vallan väärinkäyttöä, että ei halua pilata lapsen elämää samalla tavalla, mutta vahingossa pilaakin sen toisella tavalla? 

 

Nykyiset nuoret aikuiset ovat joutuneet kokemaan paljon keski-ikäisten mielivaltaa. Aikuiset ihmiset käyvät oikeasti huutamassa esim. nuorille kassoille ja sanovat suoraan, että yrittävät saada nuoren itkemään ja että tämän täytyy sietää, koska on asiakaspalvelutyössä 🤯

Minä en naisena edes yrittäisi kasvattaa poikalasta. Älypuhelimet, pelit ja pornno vievät, ellei ole jatkuvan vahdinnan alaisuudessa

Toki voin tarjota poikalapselle hoivaa ja rakkautta niin kauan, kun minulla on mies suojaamassa turvallisuuttani teini-iässä. Kun poika kasvaa minua fyysisesti kookkaamaksi ja aggressiivisemmaksi teini-iässä, en ota riskiä oman terveyteni puolesta. Tämä on miesten asia ja ongelma - ei naisten.

Tämä on provo, tai olet sairas ihminen. Ei kukaan terve, järjellinen ajattele lasten kasvatusta noin. Mutta onneksi sinulla ei ole lapsia, pidähän huoli, ettei tulekaan. Et pärjäisi.

Lapset on tuossa vaiheessa olleet 6 vuotta varhaiskasvatuksessa. Onko siinä miten isoja vikoja, jos lapset eivät osaa koulussa olla ihmisiksi.

Viimeksi torstaina katsoin päiväkodin pihassa, miten ehkä 5v lapsi kamppasi pienemmän maahan ja hyppi tämän päällä. Yksikään varhaiskasvattaja ei puuttunut tilanteeseen mitenkään. Sanoin lastani luovuttavalle hoitajalle, että mene hyvä ihminen apuun ja tämä kohautti olkapäitään todeten, että ei meillä opeteta lapsia siihen, että aikuinen on aina apuna, pitää oppia itse selvittämään välit. Pienemmän päästä valui maahan verta, jutta ei se ketään kiinnostanut.

Valitettavasti näitä vanhempia on paljon, jotka uskovat lastensa kaikki puheet ja valheet. Vanhemmat sitten hyökkäävät koulua/opettajia vastaan ja siitäpä se kierre sitten alkaakin. Kun kotona puhutaan koulusta ja sen henkilökunnasta haukkuen ja halveksien, niin eihän nää pikku "kullanmurut" enää usko ketään, kun äiti sanoo, "että sä oot ihan paska ope". Mitäpä teet. Jokainen negatiivinen merkintä tai jos koulussa on komennettu, saa vanhemmat hyökkäämään koulua vastaan entistä enemmän. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluruokailun lopetus toisi esiin heti ne kodit missä lapsia kaltoinkohdellaan. Kouluruoka saattaa olla lapsen ainoa ruoka. 

Voitaisiin kohdentaa apu oikeisiin kohteisiin. Ja huostaanotoilla ratkaistaisiin kierre: tukirahalapset. Tutkiiko mikään taho tätä asiaa? 

Kaikilla on oikeus perustaa perhe, myös sosiaaliturvaa nauttivilla. Asenteesi on viharikollinen ja pyrkii estämään "tukirahaihmisten" ihmisoikeuksien toteutumista.

Juridinen oikeus on, moraalista ei. Lähtökohtaisesti huolehditaan itse itsestä ja sitten kun se sujuu, lapsista. Täysin järjetöntä pukata lapsia maailmaan tilanteessa, jossa yhteiskunta huolehtii jo valmiiksi vanhemmistakin. Tästä pitäisi puhua enemmän ja suoremmin: LÄHTÖKOHTA on, että lapset elätetään itse. Jos jo

Yhteiskunta ei ole velvollinen tuomaan sitä koulutusta ja työtä sinne kotiin asti, tuohan on ihan sairas ajatus että yksilöllä olisi täällä vain oikeuksia eikä mitään velvollisuuksia. Ei mikään yhteiskunta voi kestää tuollaista, kauhea että joku voi edes vitsinä kirjoittaa noin

Vierailija kirjoitti:

Niin tässä on kaksi eri arvo maailmaa. Toisessa odotetaan, että yhteiskunta kasvattaa ja toisessa, että vanhemmat kantavat vastuunsa.

Kumpaan sinä kuulut? Ensi kuussa äänestetään taas ja tämä yksilön kontra yhteiskunnan vastuu aikuisesta terveestä yksilöstä on yksi perustavaa laatua olevista kysymyksistä. Pääset vaikuttamaan.

Yhteiskunnan vastuulla = SDP, Vasemmisto, Vihreät

Yksilön oma vastuu = Perussuomalaiset, Kokoomus

Sairaista ja vanhuksista pitää tietenkin sivistys yhteiskunnassa pitää huolta, mutta ei laiskoista. Näin me Perussuomalaisissa ajattelemme.

Mulla on se käsitys, että demareiden "oikea laita" ei istu ihan tuohon jakoon. Ihan jo senkin takia, ettei hyvinvointiyhteiskunta kestä sitä, että kaikki aletaan paapomaan kotiin ja meillä on kolmannen polven syrjäytyneitä

Vierailija kirjoitti:

Lapset on tuossa vaiheessa olleet 6 vuotta varhaiskasvatuksessa. Onko siinä miten isoja vikoja, jos lapset eivät osaa koulussa olla ihmisiksi.

Viimeksi torstaina katsoin päiväkodin pihassa, miten ehkä 5v lapsi kamppasi pienemmän maahan ja hyppi tämän päällä. Yksikään varhaiskasvattaja ei puuttunut tilanteeseen mitenkään. Sanoin lastani luovuttavalle hoitajalle, että mene hyvä ihminen apuun ja tämä kohautti olkapäitään todeten, että ei meillä opeteta lapsia siihen, että aikuinen on aina apuna, pitää oppia itse selvittämään välit. Pienemmän päästä valui maahan verta, jutta ei se ketään kiinnostanut.

Olisit itse mennyt väliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta koulu tekee lasun jos lasta kasvatetaan kotona autoritäärisesti ja esimerkiksi rangaistaan kovin usein tai kovasti. Suositus on positiivisen kasvatuksen käyttö ja siitä poikkeaminen on 

Juuri näin. Kun kotona otetaan kuri käyttöön niin lapsi laulaa näistä koulussa kaikkien kuullen. Varhaiskasvatuksessa jo on opetettu lapsen oikeudet, keskusteleva kasvatus ja tunnetaitojen opettelu. Olen jättänyt kasvatuksen sikseen, koska varhaiskasvatuksen ammattilaiset ovat ajaneet tilanteen tähän.

Minä haluaisin nähdä miten keskustelet kiljuvan, hysteerisen ja potkivan pojan kanssa. Jos lapsi on vieläpä muutenkin vilkas, hänet pitää rauhoittaa fyysisin ottein eikä lässyttämällä. No, tästä tavasta tehdään heti lasu.

Sanoisin koululle, että kotona kyllä haluttaisiin kasvattaa mutta te ammattilaiset viisa

udessanne olette tällaista kasvatustyyliä halunneet. Lopputuloksena on niin ärsyttävä kakara ettei sitä kestä kotonakaan. Lapseni on oppinut koulussa että hänellä on oikeuksia ja tunnetaitojen tunnilla että vain hänen tunteillaan on merkitystä. Vanhempi ei saa edes huutaa kun hellanletta traumatisoituu.

Jep, niin makaa kuin petaa. Terveisin, luovuttanut äiti

Lapsen kasvatus alkaa siitä hetkestä kun hän syntyy. Lapselle opetetaan erilaisia asioita ja sääntöjä sitä mukaan hän alkaa niitä ymmärtämään. Kuri ei ole asia joka otetaan mukaan kun ongelmat alkavat vaan se on mukana alusta lähtien. Jo sille ryömivälle vauvalle opetetaan että on asioita joihin ei saa koske ja joita ei saa repiä. Siitä se kuri lähtee. Mitä aiemmin lapselle aloitetaan kuri, sitä vähäisemmät keinot riittävät. Sille huonekasvin lehtiä repivälle vauvalle riittää kieltäminen ja hetken päästä pelkkä paheksuva katse. Samalla jo pieni vauva oppii että vanhemmat rajoittavat hänen tekemisiään ja hän hyväksyy sen. Jos kurin käyttämistä odottaa viisivuotiaaksi tai jopa teiniksi niin ollaan auttamatta myöhässä eikä se enää edes toimi, koska silloin tehoavat menetelmät ovat jo niin voimakkaita että niitä paheksutaan. 

Osa vanhemmista pelkää lapsiaan. Eivät uskalla komentaa, kun lapsi saattaa alkaa huutamaan ja kiukuttelemaan. Samalla lapsi oppii saamaan kaiken periksi. Tuollaiset typerät nössöt voisivat jättää lapset hankkimatta ja ottaa vaikka marsun.

 

Vierailija kirjoitti:

Minun luokallani on oppilas joka pahoinpitelee äitiän ja äiti antaa sen tapahtua koska lapsi on temperamenttinen (äidin mukaan). Koulussa tämä lapsi hyökkää hakkaamaan muita lapsia säännöllisesti

Eräässä psykologian luennossa sanottiin, että vanhempi ei saa milloinkaan, lapsen pikkulapsiaikanakaan sallia tämän lyövän itseään. Se on lopetettava alkuunsa. Lapsi tarvitsee vanhemmat, joita kunnioittaa ja lapsi menettää turvallisuuden ja luottamuksen, jos vanhemmat eivät pidä rajoja ja vaadi itseään kunnioitettavan. Nythän tuossa nähdään, että lapsi lyö jo muitakin, ei hyvältä näytä.

Jos kyseisen äidin lapsi tästä huolimatta käyttäytyy kuin villieläin, kyseessä lienee neuro-ongelmia. Lastensuojelu ja lääkitys paikallaan?

Ei fyysisyyttä pidä kokonaan kieltää. Olen oman seitsemänvuotiaani pitänyt kiinni lattialla,kun alkoi tavarat lennellä sisällä. Aina välillä kokeilin, joko kärsii löysentää otetta, ja kiristin taas, kun alkoi hillua. Puoli tuntia siinä otiin, kunnes lapsi rauhoittui. Olen myös estänyt isompaa lasta lähtemästä ulos, jos on kotiaresti päällä, ihan fyysisesti asettunut eteen. 



Katsokaa, miten eläimet kasvattavat jälkikasvuaan. Emo kieltää ensin eleillä ja äänellä, sitten otetaan kovemmat keinot käyttöön, jos ei ne riitä. Mutta ei emo koskaan hullun lailla pahoinpitele poikasta vain sen verran käytetään voimaa, kuin asian perille meno vaatii. Miksi me olisimme niin erilaisia kuin muut eläimet? Ja ei, syy ei voi olla se, että me voimme puhua joten kaikki pitäisi ratkaista puhumalla. Eläimet viestivät myös erittäin tehokkaasti eleillä ja äänellä, silti muutkin keinot ovat tarpeen vaatiessa käytössä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun luokallani on oppilas joka pahoinpitelee äitiän ja äiti antaa sen tapahtua koska lapsi on temperamenttinen (äidin mukaan). Koulussa tämä lapsi hyökkää hakkaamaan muita lapsia säännöllisesti

Eräässä psykologian luennossa sanottiin, että vanhempi ei saa milloinkaan, lapsen pikkulapsiaikanakaan sallia tämän lyövän itseään. Se on lopetettava alkuunsa. Lapsi tarvitsee vanhemmat, joita kunnioittaa ja lapsi menettää turvallisuuden ja luottamuksen, jos vanhemmat eivät pidä rajoja ja vaadi itseään kunnioitettavan. Nythän tuossa nähdään, että lapsi lyö jo muitakin, ei hyvältä näytä.

Jos kyseisen äidin lapsi tästä huolimatta käyttäytyy kuin villieläin, kyseessä lienee neuro-ongelmia. Lastensuojelu ja lääkitys paikallaan?

Lastensuojelu lähtee nykyään siitä, että lapsella on oikeus ilmaista kaikenlaisia tunteita. Perinteistä auktoriteettiajattelua missä vanhempi on jotenkin suojattu lapsen tunneilmaisulta ei lastensuojelun piirissä hyväksytä.

Olen asiakaspalvelussa töissä ja näen paljon aikuisia, jotka ei ole saaneet ilmeisesti mitään kotikasvatusta. Eipä sitä voi lapsille antaa sellaista mitä itselläkään ei ole. Valitettavasti ihmiset on nykyään huonotapaisia ja tyhmän oloisia.

Vierailija kirjoitti:

Väitän, että se johtuu vanhempien kyvyttömyydestä ja myös laiskuudesta kasvattaa lapsiaan. Ei ymmärretä, että lapsi ei itsekseen opi asioita vaan lasta täytyy kasvattaa ja ohjata.

Monilta vanhemmilta puuttuu itseltään peruskäytöstavat, joten mistä lapsikaan ne oppisi? Monet vanhemmat viettävät miltei kaiken vapaa-aikansa kännyköillä ja ruuduilla eikä jakseta olla omien lasten kanssa. Lapsille annetaan kaikessa periksi, kun ei itse viitsitä kohdata lasten pettymyksiä.

Vanhemmat ovat hyvin itsekeskeisiä ja oma mukavuus menee kaiken edelle. Tässä jotain syitä, mitä olen työnikin puolesta nähnyt.

T.Varhaiskasvatuksen opettaja 

Äläs ny. Kyllä me kaikki tiedetään, ettei teillä varhaiskasvatuksessa ole riittäviä resursseja tehdä työtänne. Lapsemme joutuvat olemaan säilössä päivittäin noin 9 tuntia teidän varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden hallussa. Kotona he ehtivät vain syödä, leikkiä ja valmistautua yöpuulle. 

Alkuperäisestä aloituskirjoituksesta lainattu kommentti:

"Kun koulu toimii lapsen ainoana kasvattajana ilman vanhempien tukea, niin peli on jo valmiiksi hävitty."

Täsmälleen näin. Koskee myös päiväkoti-aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräässä psykologian luennossa sanottiin, että vanhempi ei saa milloinkaan, lapsen pikkulapsiaikanakaan sallia tämän lyövän itseään. Se on lopetettava alkuunsa. Lapsi tarvitsee vanhemmat, joita kunnioittaa ja lapsi menettää turvallisuuden ja luottamuksen, jos vanhemmat eivät pidä rajoja ja vaadi itseään kunnioitettavan. Nythän tuossa nähdään, että lapsi lyö jo muitakin, ei hyvältä näytä.

Jos kyseisen äidin lapsi tästä huolimatta käyttäytyy kuin villieläin, kyseessä lienee neuro-ongelmia. Lastensuojelu ja lääkitys paikallaan?

Lastensuojelu lähtee nykyään siitä, että lapsella on oikeus ilmaista kaikenlaisia tunteita. Perinteistä auktoriteettiajattelua missä vanhempi on jotenkin suojattu lapsen tunneilmaisulta ei lastensuojelun piirissä hyväksytä.

Kyllä, lapsella pitää olla oikeus ilmaista tunteitaan, mutta ei miten tahansa. Lastensuojelukaan ei ole sitä mieltä että lapsi saa ilmaista tunteitaan olemalla väkivaltainen toisia kohtaan. Ihmisten tai eläinten lyöminen tai paikkojen hajottaminen ei ole hyväksyttävä tapa edes lapsen ilmaista tunteita. Vanhempien pitää opettaa tämä lapselle heti kun hän suinkin asian ymmärtää, käytännössä ensimmäisistä vuosista lähtien. Järkevä vanhempi kyllä ymmärtää hyväksyttävän ja ei hyväksyttävän tunteiden ilmaisun eron.

Itse olen tämän asian lapsilleni opettanut aivan pienestä lähtien eikä kumpikaan ole koskaan lyönyt muita edes raivopuuskassa. Tyynyjä ja peittoja meillä on kyllä välillä moukaroitu kuten on opetettu.

Vierailija kirjoitti:

Alkuperäisestä aloituskirjoituksesta lainattu kommentti:

"Kun koulu toimii lapsen ainoana kasvattajana ilman vanhempien tukea, niin peli on jo valmiiksi hävitty."

Täsmälleen näin. Koskee myös päiväkoti-aikaa.

Mutta eiväthän koulu ja päiväkoti ehdi nykyään kasvattamaan lapsia. He projisoivat ovat ongelmansa vanhempien syyksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkuperäisestä aloituskirjoituksesta lainattu kommentti:

"Kun koulu toimii lapsen ainoana kasvattajana ilman vanhempien tukea, niin peli on jo valmiiksi hävitty."

Täsmälleen näin. Koskee myös päiväkoti-aikaa.

Mutta eiväthän koulu ja päiväkoti ehdi nykyään kasvattamaan lapsia. He projisoivat ovat ongelmansa vanhempien syyksi. 

Päiväkodit ovat nykyään nimenomaan sitä varten, että siellä kasvatetaan lapset. Eivät ne ole mitään tarhoja enää vaan varhaiskasvatuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkuperäisestä aloituskirjoituksesta lainattu kommentti:

"Kun koulu toimii lapsen ainoana kasvattajana ilman vanhempien tukea, niin peli on jo valmiiksi hävitty."

Täsmälleen näin. Koskee myös päiväkoti-aikaa.

Mutta eiväthän koulu ja päiväkoti ehdi nykyään kasvattamaan lapsia. He projisoivat ovat ongelmansa vanhempien syyksi. 

Koulun tehtäväksi oli alunperin ajateltu sivistää ja opettaa asioita, joita kotona ei välttämättä osata. Nykyisin sen hommana on hoitaa aivan kaikki opettaminen, myös käytöstapojen, toimia sossuna ja psykologina, kun vanhemmat viis veisaa ja huutaa vain "meillä on oikeus"

Vierailija kirjoitti:

Minua mietityttää, että mistä vanhempien välinpitämättömyys johtuu? Siis täytyyhän aikuisen ihmisen ymmärtää, että lapsi ei tule pärjäämään elämässä aikuisena. Mietin onko tässä taustalla se, että itse on saanut liian kovaa kuria ja kokenut auktoriteettien vallan väärinkäyttöä, että ei halua pilata lapsen elämää samalla tavalla, mutta vahingossa pilaakin sen toisella tavalla? 

 

Nykyiset nuoret aikuiset ovat joutuneet kokemaan paljon keski-ikäisten mielivaltaa. Aikuiset ihmiset käyvät oikeasti huutamassa esim. nuorille kassoille ja sanovat suoraan, että yrittävät saada nuoren itkemään ja että tämän täytyy sietää, koska on asiakaspalvelutyössä 🤯

Mitä ihmeen keski-ikäisten mielivaltaa?