Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
1,5 vuoden seurustelun jälkeen mies kertoi ettei ole tuntenut MITÄÄN
08.03.2025 |
minua kohtaan missään vaiheessa. Ihan toteamuksena kertoi, ei edes vihaisena riidan yhteydessä.
Kommentit (176)
Lukekaa Liv Strömquistin Punaisin ruusu puhkeaa kukkaan. Siinä avataan hyvin se, miksi naiset haluavat nykyisin sitoutua miehiä enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet onnekas, kun miehesi tuon sinulle sanoi jo nyt. Harva mies kykenee aitoon rakkauteen ja vielä harvempi sanoo sitä. Käyttävät vain naisia hyväkseen, omien tarpeidensa täyttämiseen, yksinäisyyden peittämiseen ja ihan vain konkreettisiin hyötyihin, kuten kulujen ja kotitöiden jakamiseen.
Itse olen ollut nyt pidempään sinkkuna, vaikka "kiinnostuneita" miehiä olisi jonoksi asti. Etsin kuitenkin aitoa rakkautta, aitoa kiinnostumista miehistä. Sitä ei ole ollut saatavilla, on vain seksinperässä tulijoita sekä hullaantujia, jotka ihastuvat vain ulkokuoreen ja omaan harhaunelmaansa naisesta. Kun tämä ihastus päättyy, "ei nainen ollutkaan sitä mitä ajatteli". No ei, koska ei vaivautunut tutustumaan naiseen ennen ihastumistaan, ei kuuntelemaan mitä tämä ajatteli ja kertoi elämästään.
Mullakin suhde alkoi mennä vikaan, kun miestä ei kiinnostanutkaan alkaa tutustua enempää. Kun alettiin oikeasti seurustelemaan, niin mies tuntui käsittävän sen niin että nyt minä omistaudun odottelemaan valmiina milloin hän haluaa seksiä, ja muuten minua ei tarvitse enää huomioida. Keskustelut ja kaikki muu kiinnostus minuun päättyi kuin seinään.
Vierailija kirjoitti:
Kommentoijien katkerista asenteista voi päätellä miksi ovat katkeroituneet.
Toki kaikki vikahan on tietenkin miehissä.
No tuskinpa nämä naiset ovat pakottaneet näitä miehiä suhteeseen ja käskeneet valehdella. Sen myönnän kyllä, että naiset ovat liian hyväuskoisia ja heille täytyisi opettaa paremmin, miten tunnistaa aidosti rakastava mies sekä millaisia enimmistö miehistä oikeasti on.
Jos suhtautuu asiaan, että fwb. Tilastojen valossa naimisissa olevat miehet ovat kuitenkin onnellisempia kuin sinkut. Naisilla sinkut ovat onnellisempia kuin parisuhteessa/naimisissa olevat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet onnekas, kun miehesi tuon sinulle sanoi jo nyt. Harva mies kykenee aitoon rakkauteen ja vielä harvempi sanoo sitä. Käyttävät vain naisia hyväkseen, omien tarpeidensa täyttämiseen, yksinäisyyden peittämiseen ja ihan vain konkreettisiin hyötyihin, kuten kulujen ja kotitöiden jakamiseen.
Itse olen ollut nyt pidempään sinkkuna, vaikka "kiinnostuneita" miehiä olisi jonoksi asti. Etsin kuitenkin aitoa rakkautta, aitoa kiinnostumista miehistä. Sitä ei ole ollut saatavilla, on vain seksinperässä tulijoita sekä hullaantujia, jotka ihastuvat vain ulkokuoreen ja omaan harhaunelmaansa naisesta. Kun tämä ihastus päättyy, "ei nainen ollutkaan sitä mitä ajatteli". No ei, koska ei vaivautunut tutustumaan naiseen ennen ihastumistaan, ei kuuntelemaan mitä tämä ajatteli ja kertoi elämästään.
Mullakin suhde alkoi mennä vikaan, kun miestä ei kiinnostanutkaan alkaa tutustua enemp
Näinhän se on. Olen löytänyt hyväksi tavaksi sen, että tutustuessa katsoo, miten mies reagoi keskusteluun ja varsinkin jos kertoo omia ajatuksiaan tai näkemyksiään. Kyseleekö jatkokysymyksiä tai vastaako siihen mitä sanoo, kuunteleeko oikeasti, vai selittääkö vain omia asioitaan, kommentoi asioita vähättelevästi tai negatiivisesti, tai on jopa täysin hiljaa ynähdyksiä lukuunottamatta. Jos mies vain esittelee itseään, niin yrittää vain saada sinut tykkäämään hänestä. Ei hän silloin yritä luoda toimivaa parisuhdetta tai kiintymystä sinua kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai sä kysyit miksi hän sitten on roikkunut/hengannut kanssasi 1,5 vuotta?
Aika tavallista yrittää päästä helpolla. Saa helposti seksiä, huomiota, ruokaa.
Plus metapalvelut, arjen mikromanageripalvelut, egobuustaus yms. Samalla voi vinkkailla silmää muille, varattuna kun on kelvannut jo naiselle, muut naiset luulevat, että ei mies voi kovin huono olla jos on jo kelvannut. Kyllä se kuulkaa naiset voi olla täysin surkea petollinen ja itsekäs ketku, vaikka on varattu.
Mulle kävi samoin, paitsi että ehdittiin olemaan 5 vuotta yhdessä ja kihloissa. Aloin kysellä koska mennään naimisiin, kun herra paljasti et kosi vain jotta kaverit olis kateellisia, mä oon ihan kiva mut en mä mitään niin suuria tunteita herätä et vaimoksi olisin. Hän alkoi seurustellakin mun kanssa, koska kaveri löysi muijan eikä hän nyt yksin voinut olla.
Jätin sen. V*ttu viisi vuotta tuhlasin siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommentoijien katkerista asenteista voi päätellä miksi ovat katkeroituneet.
Toki kaikki vikahan on tietenkin miehissä.
No tuskinpa nämä naiset ovat pakottaneet näitä miehiä suhteeseen ja käskeneet valehdella. Sen myönnän kyllä, että naiset ovat liian hyväuskoisia ja heille täytyisi opettaa paremmin, miten tunnistaa aidosti rakastava mies sekä millaisia enimmistö miehistä oikeasti on.
Olen samaa mieltä. Naisille pitää jo nuoresta tytöstä systemaattisesti opettaa huonoista miehistä. Vaikeampi oppitunti on tuo, kuinka erottaa hyvät akanoista. Olisi tullut itsellekin nuorena tarpeeseen.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se varmasti jotain tuntee, jos on yhtään keskiverto kaveri.
Tuollaisia sanotaan, kun halutaan jollain tapaa kostaa jotain. Paras keino satuttaa toista, ettei yhteinen aika merkinnyt mitään ja jatkaa elämäänsä. Sellainen satuttaa.
Tunnekylmien persoonallisuushäiriöisten tapa toimia. Kun tuon ymmärtää niin osaa nousta sen yläpuolelle. Ikävintä on toki tajuta että oli mieleltään sairas ja valheellinen ihmisen muotoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet onnekas, kun miehesi tuon sinulle sanoi jo nyt. Harva mies kykenee aitoon rakkauteen ja vielä harvempi sanoo sitä. Käyttävät vain naisia hyväkseen, omien tarpeidensa täyttämiseen, yksinäisyyden peittämiseen ja ihan vain konkreettisiin hyötyihin, kuten kulujen ja kotitöiden jakamiseen.
Itse olen ollut nyt pidempään sinkkuna, vaikka "kiinnostuneita" miehiä olisi jonoksi asti. Etsin kuitenkin aitoa rakkautta, aitoa kiinnostumista miehistä. Sitä ei ole ollut saatavilla, on vain seksinperässä tulijoita sekä hullaantujia, jotka ihastuvat vain ulkokuoreen ja omaan harhaunelmaansa naisesta. Kun tämä ihastus päättyy, "ei nainen ollutkaan sitä mitä ajatteli". No ei, koska ei vaivautunut tutustumaan naiseen ennen ihastumistaan, ei kuuntelemaan mitä tämä ajatteli ja kertoi elämästään.
On kyllä enemmän kuin tavallista, että sekä miehet että naiset käyttävät puolisoaan omien tarpeittensa täyttämiseen. Olen vuosikymmenet saanut todistaa naisten haluavan miehiltään sitä, tätä ja tuota, kuten vaikkapa koruja, silikoneja, matkoja, terasseja jne. Enimmäkseen olen myös nähnyt näiden "toiveiden" toteutuvan. Mutta kuten totesin, myös miehet käyttävät naisia hyväkseen, usein vähän eri tavalla tosin vain.
Kerropas sinä nyt viisaampana, mitä se aito kiinnostuminen edes tarkoittaa. Oletko sinä loputtoman kiinnostunut toisen ajatuksista, arvoista ja elämästä? Tai mistä tiedät, ettei se harvinainen aidosti kiinnostunut mies loppujen lopuksi vain näyttele, päästäkseen päämääräänsä?
Vierailija kirjoitti:
Kommentoijien katkerista asenteista voi päätellä miksi ovat katkeroituneet.
Toki kaikki vikahan on tietenkin miehissä.
Jos miehet ei tekisi kusipäisiä temppuja niin katkeroituneita naisia olisi paaaalljon vähemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen miehenä ollut parissa pidemmässä suhteessa, joissa en kummassakaan ollut koskaan varsinaisesti rakastunut kumppaniini (olen ollut myös kahdessa pitkässä suhteessa, joissa todellakin olin romanttisesti rakastunut). Ei kai siinä sen kummempaa ole, joissain elämäntilanteissa sellainen turvallinen, perusvarma ja kädenlämpöinen kumppani on just sopiva; voi jakaa kulut, vastuut jne., eikä riitojakaan juuri synny kun toiseen suhtautuu enemmänkin kaverina. Eihän ne mitään loppuelämän suhteita ole, mutta tarvitseeko ollakaan? Kyllä sellainen oikeasti sopiva nainen tulee sitten vastaan, kun siihen on itse valmis.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen miehenä ollut parissa pidemmässä suhteessa, joissa en kummassakaan ollut koskaan varsinaisesti rakastunut kumppaniini (olen ollut myös kahdessa pitkässä suhteessa, joissa todellakin olin romanttisesti rakastunut). Ei kai siinä sen kummempaa ole, joissain elämäntilanteissa sellainen turvallinen, perusvarma ja kädenlämpöinen kumppani on just sopiva; voi jakaa kulut, vastuut jne., eikä riitojakaan juuri synny kun toiseen suhtautuu enemmänkin kaverina. Eihän ne mitään loppuelämän suhteita ole, mutta tarvitseeko ollakaan? Kyllä sellainen oikeasti sopiva nainen tulee sitten vastaan, kun siihen on itse valmis.
Kunhan molemmat tietävät missä mennään. Tietoinen vedättäminen taas on yksiselitteisesti julmaa, enkä ihan usko että tunne-elämältään normaali kykenisi sellaiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulle kävi samoin, paitsi että ehdittiin olemaan 5 vuotta yhdessä ja kihloissa. Aloin kysellä koska mennään naimisiin, kun herra paljasti et kosi vain jotta kaverit olis kateellisia, mä oon ihan kiva mut en mä mitään niin suuria tunteita herätä et vaimoksi olisin. Hän alkoi seurustellakin mun kanssa, koska kaveri löysi muijan eikä hän nyt yksin voinut olla.
Jätin sen. V*ttu viisi vuotta tuhlasin siihen.
Minkä takia se oli automaattisesti tuhlausta? Sinä ilmeisesti kuitenkin rakastit häntä ja varmasti suhteessa oli paljon hyvääkin. Tosi yksioikoinen tapa suhtautua siihen, jos toisen tunteet eivät ole samalla tasolla kuin omasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen miehenä ollut parissa pidemmässä suhteessa, joissa en kummassakaan ollut koskaan varsinaisesti rakastunut kumppaniini (olen ollut myös kahdessa pitkässä suhteessa, joissa todellakin olin romanttisesti rakastunut). Ei kai siinä sen kummempaa ole, joissain elämäntilanteissa sellainen turvallinen, perusvarma ja kädenlämpöinen kumppani on just sopiva; voi jakaa kulut, vastuut jne., eikä riitojakaan juuri synny kun toiseen suhtautuu enemmänkin kaverina. Eihän ne mitään loppuelämän suhteita ole, mutta tarvitseeko ollakaan? Kyllä sellainen oikeasti sopiva nainen tulee sitten vastaan, kun siihen on itse valmis.
Kunhan molemmat tietävät missä mennään. Tietoinen vedättäminen taas on yksiselitteisesti julmaa, enkä ihan usko että tunne-elämältään normaali kykenisi sellaiseen.
En näe asiaa noin yksinkertaisena.
Ponteva, lisääntymistä suunnitteleva nainen saa tällaisen "ihan sama" -miehen vaikka naimisiin. Pari mukulaa ja ero. Uusi kierros.
Vierailija kirjoitti:
Mullakin suhde alkoi mennä vikaan, kun miestä ei kiinnostanutkaan alkaa tutustua enemp
Näinhän se on. Olen löytänyt hyväksi tavaksi sen, että tutustuessa katsoo, miten mies reagoi keskusteluun ja varsinkin jos kertoo omia ajatuksiaan tai näkemyksiään. Kyseleekö jatkokysymyksiä tai vastaako siihen mitä sanoo, kuunteleeko oikeasti, vai selittääkö vain omia asioitaan, kommentoi asioita vähättelevästi tai negatiivisesti, tai on jopa täysin hiljaa ynähdyksiä lukuunottamatta. Jos mies vain esittelee itseään, niin yrittää vain saada sinut tykkäämään hänestä. Ei hän silloin yritä luoda toimivaa parisuhdetta tai kiintymystä sinua kohtaan.
Minä menin lankaan siinä, että mies aidosti kuunteli, kysyi kysymyksiä ja muisti kertomieni asioiden yksityiskohtia. Sitten se äkillisesti vain loppui ja mies alkoi keskittyä läsnäollessani puhelimeensa tai mihin hyvänsä muuhun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, rehellisyysen puuska voi tulla koska tahansa.
Juu niin voi. Uskomatonta kuitenkin että joku voi elää 1,5 tai 2 vuotta epärehellisesti ja vedättää toista joka on aidosti mukana. Kukaan normaali ihminen ei kyllä sellaiseen pysty eikä sellaista tee. Jotain viiraa ja pahasti.
Te naiset ette vaan tajuu koska saatte koska tahansa sormia napsauttamalla seksiä rajattomasti. Me joudutaan tekee tollasta vakipillun takia. Tää maa tarvii halvat bordellit.
Sun ajattelutapa on sairas. Tsekkaas tämä jos uskallat: pari nuorta miestä kertoo, miten uskoontultuaan tajusivat, että itselleen ja vain omalle nautinnolle eläminen ei ole oikein eikä edes tee onnelliseksi.
https://w
Mitäs sitten tehdään, jos jonkun muun onnellisuuden vuoksi eläminen ei sekään tee onnelliseksi?
Moni on sitä mieltä, että elämässä pitää olla 'La Causa' eli joku päämäärä tai jonkun ylläpitäminen päämääränä, mutta itse olen kyllä lähinnä enemmänkin kaivannut vaihtelua elämään ja päämääriin.
Miksi pitäisi elää jonkun muun onnellisuuden vuoksi?
Hanki sitä vaihtelua mutta älä huijaa ja tarpeettomasti loukkaa toisia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet onnekas, kun miehesi tuon sinulle sanoi jo nyt. Harva mies kykenee aitoon rakkauteen ja vielä harvempi sanoo sitä. Käyttävät vain naisia hyväkseen, omien tarpeidensa täyttämiseen, yksinäisyyden peittämiseen ja ihan vain konkreettisiin hyötyihin, kuten kulujen ja kotitöiden jakamiseen.
Itse olen ollut nyt pidempään sinkkuna, vaikka "kiinnostuneita" miehiä olisi jonoksi asti. Etsin kuitenkin aitoa rakkautta, aitoa kiinnostumista miehistä. Sitä ei ole ollut saatavilla, on vain seksinperässä tulijoita sekä hullaantujia, jotka ihastuvat vain ulkokuoreen ja omaan harhaunelmaansa naisesta. Kun tämä ihastus päättyy, "ei nainen ollutkaan sitä mitä ajatteli". No ei, koska ei vaivautunut tutustumaan naiseen ennen ihastumistaan, ei kuuntelemaan mitä tämä ajatteli ja kertoi elämästään.
On kyllä enemmän kuin tavallista, että sekä miehet että naiset käyttävät puoliso
Jos aidosti rakastan toista ja olenkin rakastanut, niin kyllä. Olen loputtoman kiinnostunut toisesta, myös vuosien jälkeen, haluan kuulla mitä hänelle kuuluu, mitä hän tuntee ja mitä ajattelee. Haluan hänelle hyvää, haluan kannustaa häntä ja tehdä parhaani yhteisen tulevaisuuden rakentamiseksi. Tietysti mikään ei ole täydellistä, kaikki miehen aiheet tai mielenkiinnot eivät minua kiinnosta, mutta koska välitän hänestä, mielelläni kuuntelen ja kommentoin hänelle tärkeitä asioita. Riidelläkin voi, mutta riidatkin eroavat jos toinen rakastaa aidosti vs jos toinen ei.
Olen tarkkailut pariskuntia paljon, ja oppinut huomaamaan, milloin mies (tai miksei nainenkin) rakastaa aidosti. Naisilla erona on tosin se, että jos mies kohtelee naista hyvin ja arvostavasti, naiset yleensä oppivat rakastamaan ja arvostamaan miestä luodun luottamuksen kautta.
En voi tietenkään tietää, että jos hän vain valehteleekin, on tullut erittäin selväksi, että miehet valehtelevat älyttömän paljon. Eikä kukaan ole vielä kertonut, kuinka oikeasti tunnistaa valehtele mies. Mutta tämän avulla säästää aikaa ainakin joidenkin osalta. Lisäksi ei kukaan jaksa valehdella loputtomiin, sen kun sanoitkin; kun päämäärä on saavutettu, näyttely loppuu. Sen jälkeen osaan lopettaa jutun siihen pisteeseen, enkä jää enää yrittämään ja panostamaan miehen tunteiden herättelyyn tai vaatimaan parempaa kohtelua.
Alue: Aihe vapaa
No, itselleni ainakin tuli. Ei isäni opettanut minulle, että miehet ovat tällaisia, kun on itse erilainen. Itse opin isältäni, että hän rakasti aidosti äitiäni. Nyt tiedän miesten todellisen luonteen, vasta kokemusten kautta ja varsinkin sen avulla kun olen lukenut mitä miehet anonyymina kirjoittelevat naisista netistä. Tiedän kyllä, että hyviä miehiä on, mutta he ovat harvinaisia.
ohis