Miten lapsettomat vanhukset pärjää netti- ja kännykkäasioiden kanssa?

Hienosti pärjään kun nuoriso ei ole säheltämässä äppeineen ja " must-peleineen". Mies, 78 vee.

Vierailija kirjoitti:

Ei mitenkään muttei se tätä digihuuman porukkaa kiinnosta , tosin kaikki vanhenee ja sitten osuu joskus omalle kohdalle

Minä väitän kyllä 80+ "vanhuksena" pärjääväni ilman 180 kmn päässä asuvaa poikaani. Tosin kyllä sain 1970 ensimmäisen kokemukseni tietokonemaailmaan Nokia Oyn järjestämillä kursseilla.

Vierailija kirjoitti:

Vanhetessa näkö heikkenee ja kädet eivät toimi enää näppärästi, vaikka pää pysyisi jotakuinkin kunnossa. Liikkuminen on huonoa. Silti pankeissa ja kelassa supistetaan aukioloaikoja ja viedään palvelut nettiin. Jos omia lapsia ei ole, on vanhus sopivaa riistaa huijareille. 

Vanhuksilla koko päivä aikaa käydä niissä toimipisteissä

Sen verran moni naapuri käy meiltä kysymässä neuvoa milloin mihinkin, etten usko sillä lapsiluvulla olevan juurikaan merkitystä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varatkaa aika pankkiin, niin saat henkilökohtaista opastusta pankkitunnusten ym. paikkiasioissa. Ehdottomasti siis aikavaraus esim. tunti. Puhelin ja mahd. tabletti/läppäri mukaan sekä voimassa oleva passi tai henkilökortti. Ajokortti ei käy. 

T: pankin täti

Siinä kohtaa kun alkaa pankkiasioiden hoitaminen itseltä tökkiä, niin miten luulet, että kyseinen henkilö osaa varata sen ajan? Tai kun henkkarit mennyt vanhaksi, miten se osaa uusia.

Kuinka hölmö pitää olla, jos odottaa siihen asti, että hommat ei enää toimi? Sinä voit vaikka heti tänään varata itsellesi ajan pankkiin ja hoitaa asiasi valmiiksi kuntoon ennen kuin olet vihanneksena. Henkkarit saa uusittua menemällä poliisilaitokselle paikan päälle. Ei tarvita nettiä. 

Se kaiken muuttava sairauskohtaus kun voi tulla keskellä kirkasta päivää hyväkuntoiselle ja terävä-älyisellekin eläkeläiselle (ja työssäkäyvällekin). 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhetessa näkö heikkenee ja kädet eivät toimi enää näppärästi, vaikka pää pysyisi jotakuinkin kunnossa. Liikkuminen on huonoa. Silti pankeissa ja kelassa supistetaan aukioloaikoja ja viedään palvelut nettiin. Jos omia lapsia ei ole, on vanhus sopivaa riistaa huijareille. 

Vanhuksilla koko päivä aikaa käydä niissä toimipisteissä

aikaa joo, mutta ei välttämättä niin paljon toimintakykyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mitenkään muttei se tätä digihuuman porukkaa kiinnosta , tosin kaikki vanhenee ja sitten osuu joskus omalle kohdalle

Minä väitän kyllä 80+ "vanhuksena" pärjääväni ilman 180 kmn päässä asuvaa poikaani. Tosin kyllä sain 1970 ensimmäisen kokemukseni tietokonemaailmaan Nokia Oyn järjestämillä kursseilla.

Alzheimeria sairastava läheiseni väittää edelleen pärjäävänsä ilman apua. Hänelläkin on takanaan mittava työura vastuullisissa tehtävissä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mitenkään muttei se tätä digihuuman porukkaa kiinnosta , tosin kaikki vanhenee ja sitten osuu joskus omalle kohdalle

Minä väitän kyllä 80+ "vanhuksena" pärjääväni ilman 180 kmn päässä asuvaa poikaani. Tosin kyllä sain 1970 ensimmäisen kokemukseni tietokonemaailmaan Nokia Oyn järjestämillä kursseilla.

Alzheimeria sairastava läheiseni väittää edelleen pärjäävänsä ilman apua. Hänelläkin on takanaan mittava työura vastuullisissa tehtävissä. 

Mun käsittääkseni Alzheimer-potilalla on muutkin asiat kuin digi hakusessa

Vierailija kirjoitti:

Onneksi omilla 80 ikävuoden molemmin puolin olevilla lähisukulaisilla ei ole ongelmia käyttää älypuhelimia tai tietokonetta tai verkkopankkia jne. Kaikki osaavat ihan sujuvasti toimittaa asiansa. Ainoa missä vanhempani ovat tarvinneet apua oli uuden telkkarin asennus, mutta se on homma jota ei omakaan hermorakenne tahdo oikein kestää.

Kaikki sujuu vielä kahdeksankymppisenä, ei siinä olekaan ongelmaa.

Mutta minun vanhempani eli 99-vuotiaaksi.  Ei enää ymmärtänyt kotiin tulleesta tiliotteestaankaan oikein mitään.  Kyseli, mitä ne mikäkin meno oli.  

Oli onneksi aikanaan tehnyt pankin kanssa suoraveloitussopimuksen kaikista säännöllisistä laskuistaan.  Mutta sitten oli niitä satunnaisia laskuja, joita ei olisi osannut enää maksaa.  Kun ei ollut sitä pankin konttoria, mihin mennä maksamaan.

Vaikea sanoa, miten nykyiset 70-vuotiaat, jotka on useat jo työssään käyttäneet nettiä,  että miten hyvin ja miten pitkään päässä säilyy sen käyttö, varsinkin kun tulee uusia systeemeitä kaiken aikaa.  Ja ihmisethän on erilaisia.  Joillakin säilyy oppimiskyky hyvin ja muistavat hyvin asioita, toiset taas eivät pysy kelkassa, vaikka mitään muistihäiriötäkään ei olisi.

Vanhemmiten vain kaikki hidastuu, hoksaavaisuuskin.  

Aina olisi hyvä olla joku nuorempi ihminen, johon voi luottaa ja joka haluaa edes sen verran tehdä, että huolehtii tällaisista asioista.  Ei se iso juttu ole käydä katsomassa, onko tullut laskuja ja tarkastaa tiliotteet.  Mikään kunnan kotipalvelu ei tällaista tee eikä saakaan tehdä.

Se on huono juttu, että kaikki tuntuu nykyään sujuvan vain netin kautta, pitäisi osata lääkäriajatkin sieltä tilata ja lähes kaikki muukin.  Ei se niin yksinkertaista ole aina nuoremmillekaan.  Enkä usko, että tilanne muuttuu tulevaisuudessakaan.  Nämä nykyisetkin nettiä sujuvasti käyttävät nuoretkin ihmiset vanhenevat, ja heillekin tulee eteen aika, jolloin eivät enää pysy perillä kaikesta.  Aina pitäisi huomioida sekin asia ja aina olla mahdollisuus toimittaa asioita ihan oikean ihmisenkin kanssa, eikä vain netissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mitenkään muttei se tätä digihuuman porukkaa kiinnosta , tosin kaikki vanhenee ja sitten osuu joskus omalle kohdalle

Minä väitän kyllä 80+ "vanhuksena" pärjääväni ilman 180 kmn päässä asuvaa poikaani. Tosin kyllä sain 1970 ensimmäisen kokemukseni tietokonemaailmaan Nokia Oyn järjestämillä kursseilla.

Alzheimeria sairastava läheiseni väittää edelleen pärjäävänsä ilman apua. Hänelläkin on takanaan mittava työura vastuullisissa tehtävissä. 

Mun käsittääkseni Alzheimer-potilalla on muutkin asiat kuin digi hakusessa

Mun läheisen muistisairaus ei alkuvuosina ollut helppoa havaita. Välillä hän toimi ja osasi aivan normaalisti ja toisina päivinä sekoili aivan tavallisissa asioissa. Esim. just laskujen maksaminen nettipankissa, yhtenä päivänä ei osannut kirjautua nettipankkiin ja käytiin katsomassa (ei ymmärretty mikä oli ongelma) ja sitten seuraavana päivänä väitti, ettei ole koskaan tarvinnut apua. Kerran väitti, että kaupunkiin oli tullut monta uutta liikenneympyrää "viime viikolla" eikä ollut sen vuoksi päässyt asioilleen. Katuremontista oli tuolloin jo monta vuotta. Seuraavalla viikolla kävi naapurikaupungissa autolla ilman ongelmia. 

Eivät pärjääkään. Ja on sitä paitsi ihan nuoria ja aikuisia jotka ei pysty digilaitteita käyttämään - syystä tai toisesta.  Vanhukset on sitten oma juttunsa. Osa toki pärjää ja oppii ja käyttää mielellään. Mutta esim. oma äitini yritti ja yritti ja yritti, mutta kun ei onnistu niin ei onnistu. Tavallisen kännykän äiti osasik kun oli käyttänyt jo keski-ikäisestä, mutta ei älypuhelinta. Lopulta tuli jo muisti ja näkökin esteeksi. Vaikka Alzheimer oli vasta alkuvaihessa ja pysyi lääkkeillä hyvin hallussa, pienetkin ongelmat muistin kanssa esti tietokoneen käytön oppimisen. Vuosi sitten äiti muutti sinne minne missä ei digiä tarvita.

Mutta nämähän ei kiinnosta edes julkisten palveluiden tarjoajia. Ne jotka ei osaa - tippuu vaan pois palveluiden ääreltä. 

Verkkopankkitunnusten kanssa pitää olla tarkkana. Niillä pääsee niin moniin palveluihin kirjautumaan. Tunnuksia ei myöskään saa antaa toisen henkilön käyttöön. Jos ihminen tarvitsee apua verkkopankin käyttöön, pitää hänen tilit kytkeä erikseen toisen henkilön tunnareihin.Luultavasti kaikkien pankkien ehdot on samantapaiset.

Tarkoittaa sitä, että jos äitisi antaa omat tunnuksensa sinulle, hän rikkoo verkkopankkipalvelun sopimusehtoja. En tiedä, onko koskaan asiakas saanut pankilta tällaisesta rikemaksua.

Yksinäinen varmasti tarvitsisi tällaiseen hommaan sitten edunvalvojan.

Arvioiden mukaan tälläkin hetkellä Suomessa on noin MILJOONA ihmistä digin ulkopuolella: vanhuksia, muistisairaita, asunnottomia, maahanmuuttajia, päihdehenkilöitä, mielenterveyspotilaita, ulosotossa olevia, syrjäytyneitä, köyhiä. Lisäksi kaikilla alueilla esim. Lapissa ei ole nettiä.

Digi on kaunis ajatus, mutta todellisuudessa se syrjäyttää yhä useampia ja yhä aiemmin. Digi on ennen kaikkea säästötoimi: voidaan vähentää henkilötyövuosia niin yrityksissä kuin julkisella puolella. Samalla se toki helpottaa erityisesti näppärän työväestön arkea, kun voi kotisohvalta hoitaa asioita.

Jos teillä joltain on joskus hävinnyt tai mennyt rikki puhelin, niin ehkä silloin voi hetken ymmärtää, miltä tuntuu olla kaikkien palveluiden ulkopuolella. Se on kuitenkin vain väliaikaistila ja ehkä sinulta löytyy myös työpaikan läppäri tai toinen puhelin. Kuvittele kuitenkin tilanne, jossa ei ole muita välineitä tai mahdollisuuksia ostaa uutta tai osaamista käyttää uutta laitetta?

Sotesta kun koko ajan leikataan, niin onko itsestäänselvyys edes se, että esim. kaihi leikataan tai jokin muu vaiva, joka vaikeuttaa netin käyttöä jo suhteellisen aikaisessa vaiheessa? Nivelvaivat? Reuma?

Kyllä siinä viedään tiettyä autonomiaa, jos huonojen pankkipalveluiden takia täytyy antaa lasten hoitaa omia pankkiasioita, vaikka järki muuten pelaisi ja omat raha-asiat pystyisi hoitamaan. Ei sen pitäisi olla mikään edunvalvonnan paikka.

Vierailija kirjoitti:

Arvioiden mukaan tälläkin hetkellä Suomessa on noin MILJOONA ihmistä digin ulkopuolella: vanhuksia, muistisairaita, asunnottomia, maahanmuuttajia, päihdehenkilöitä, mielenterveyspotilaita, ulosotossa olevia, syrjäytyneitä, köyhiä. Lisäksi kaikilla alueilla esim. Lapissa ei ole nettiä.

Digi on kaunis ajatus, mutta todellisuudessa se syrjäyttää yhä useampia ja yhä aiemmin. Digi on ennen kaikkea säästötoimi: voidaan vähentää henkilötyövuosia niin yrityksissä kuin julkisella puolella. Samalla se toki helpottaa erityisesti näppärän työväestön arkea, kun voi kotisohvalta hoitaa asioita.

Jos teillä joltain on joskus hävinnyt tai mennyt rikki puhelin, niin ehkä silloin voi hetken ymmärtää, miltä tuntuu olla kaikkien palveluiden ulkopuolella. Se on kuitenkin vain väliaikaistila ja ehkä sinulta löytyy myös työpaikan läppäri tai toinen puhelin. Kuvittele kuitenkin tilanne, jossa ei ole muita välineitä tai mahdollisuuksia osta

Asiaa :)

Moni osaa hoitaa hyvinkin asioitaan, kun kaikki toimii. Ongelmatilanteissa tulee tenkapo, päivitykset, uudet laitteet, asennukset... kaikki maksaakin. Pienellä eläkkeellä on vaikea ostella uutta.

Parikymmentä vuotta jo käyttäneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mitenkään muttei se tätä digihuuman porukkaa kiinnosta , tosin kaikki vanhenee ja sitten osuu joskus omalle kohdalle

Mun on vaikea uskoa, että jos olen koko aikuisikäni käyttänyt nettiä, että unohtaisin sen helposti. Muistisairaus on tietenkin eri asia, silloin unohtuu kaikki

 

Entäs kun käytänteet muuttuvat koko ajan? Aina pitää olla valmis omaksumaan uusia juttuja.

Jos on hyväkuntoinen ikäihminen ja jaksaa kävellä esim. lähikauppaan ja kirjastoon, kirjastosta saa myös apua netin käyttöön, Hyvää kevään odotusta kaikille ikään katsomatta!

Vierailija kirjoitti:

Jos on hyväkuntoinen ikäihminen ja jaksaa kävellä esim. lähikauppaan ja kirjastoon, kirjastosta saa myös apua netin käyttöön, Hyvää kevään odotusta kaikille ikään katsomatta!

Jos hyväkuntoinen ja jaksa... niinpä. Entäpä kun Suomessa on satojatuhansia heitä, jotka eivät ole hyväkuntoisia eivätkä aina jaksa. Kokeile itse esimerkiksi lähteä rollaattorin kanssa auraamattomalle tiellä kävelemään. Jos, jos, jos ja jos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mitenkään muttei se tätä digihuuman porukkaa kiinnosta , tosin kaikki vanhenee ja sitten osuu joskus omalle kohdalle

Mun on vaikea uskoa, että jos olen koko aikuisikäni käyttänyt nettiä, että unohtaisin sen helposti. Muistisairaus on tietenkin eri asia, silloin unohtuu kaikki

Siinä kyllä unohtuu se kännykän käytön osaaminenkin.

Eipä ole lapset kertakaan auttaneet, soitan Elisan gurulle, jos atkn hallitseva kaveri ei ehdi auttaa

No, eipä tarvitse odottaa koko omaisuuttani perintönä sitten aikanaan