Lue keskustelun säännöt.
Luokkaero parisuhteessa
Vähän kärjistetty otsikko, mutta kertoo olennaisen aiheesta.
Me ollaan siis 30 vuotiaita 10 vuotta avioliitossa ollut pariskunta, jossa miehen urakehitys on johtanut jonkinnäköiseen "kastieroon" suhteessa.
Ollaan alettu seurustelemaan lukion jälkeen 20-vuotiaina opiskelijoina. Muutaman vuoden jälkeen syntyi lapsi ja mentiin naimisiin.
Hölmönä opiskelin ensin naisvaltaiselle alalle, jossa palkkakehitys hinkkasi paikoillaan. Mentiin samana vuonna työelämään ja viiden vuoden aikana mun palkka oli noussut 50€/kk ja miehen 1000€/kk. Vaihdoin sitten alaa ja nyt mulla pari vuotta työkokemusta ja suomalaisen mediaanipalkka. Olen asiantuntijatyössä, mutta työhöni kuuluu myös "käsienlikaamista". Toistaiseksi ei matkustelua.
Mies on kuitenkin samalla edennyt urallaan todella nopeasti ja tienaa nyt melkein tuplasti sen, mitä minä.
Meillä on molemmilla omat rahat ja maksetaan kaikki 50/50. Tämä ei sinällään haittaa, ei minulla ole miehen rahoihin mitään oikeutta, eikä omakaan palkkani huono ole.
Mutta se mikä painaa... Koska mies on edennyt jonkin sortin johtajaksi, hän käy kerran pari vuodessa ulkomaanmatkoilla ja käyvät reissuissaan katsomassa nähtävyyksiä ja syömässä 5 ruokalajin illallisia yms..
Yritän aina välillä ehdottaa, josko lähdettäisiin yhdessä ulkomaanmatkalle. Miestä vaan ei kiinnosta hiukkaakaan katsoa kanssani mitään matkakohteita tms. vaan jos reissun haluan, saan sen yksin varata. Mies lähtee kyllä mukaan järjestämälleni reissulle ja oletettavasti maksaa siitä puolet myös. Olen kerran järjestänyt meille matkan Espanjaan. Jostain "tavallisisen tason" ravintoloista mies saattaa todeta, että eipä ollut ihmeellistä. Minä taas totean, että tämän paremmassa minä en ole koskaan käynytkään.
Jotenkin harmittaa, että mies näkee maailmaa ja kulttuuria ja hienoja ravintoloita "firman piikkiin", mutta ei ole yhtään kiinnostunut suunnittelemaan reissua minun kanssani. Minun pitäisi huolehtia matka, jos sellaisen haluan. Katsoa yksikseni mielenkiintoinen matkakohde, varata hotellit, lentoliput ja kuljetukset. Toimia siis matkanjärjestäjänä.
Tai sitten järjestän matkan ihan itselleni ja jätän miehen kotiin.
Mitä ajattelette?
Kommentit (742)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kuinka varmaa on, että nuo todella ovat olleet työmatkoja eikä reissuja kavereiden kanssa?"
No usein taksi on tullut hakemaan hänet kotipihasta, niin oletan olleen työmatkoja.
ap
Todennäköisempää on kyllä että hänellä on sidechick. Osa saattaa toki olla työmatkojakin mutta niiden alle on hyvä peitellä kaikenlaisia kuvioita kun niistä ei välttämättä "saa" kaikkea kertoa. Onko tullut vähän lapsesta kiloja ja paikat roikkuu erilailla kun ennen?
Ai että, kun ei osunut tuo siivellä eläminen niin sitten vedetään tämä rupsahtamiskortti viimeisenä oljenkortena.
Kiitos kysymästä, mutta ei osunut ja uponnut tämäkään halveerausyritys.
Ap
No hyvä jos olet löytänyt työn ja lastenhoidon ohella aikaa pitää itsestäsi huolta! Monesti se unohtuu ja sitten niitä uudempia vuosimalleja alkaa löytyä miehen listalta ja työmatkat lisääntyvät.
Autossakin jo muutaman vuoden tuoreempi saattaa olla ajolleen ja varusteiltaan aivan erilainen kuin vanha paljon ajettu ;o)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttu tilanne meilläkin. Sama koulutus, kodin menot jaetaan 50/50. Miehen palkka ja nyt jo eläke tuplasti parempi kuin minun, joten hänelle jää omaa rahaa. Hänellä myös noita maksettuja matkoja ja huippuillallisia, ja huomaan hänen myös mieltyneen makeaan elämään, vaikka alunperin olimme molemmat korruptiota vastustavia idealisteja.
Aion säilyttää oman idealismini. Ei meilläkään mieheni muistele meidän yhteistä Pariisin matkaamme vaan sitä makeampaa, jonka teki aikanaan työkaverien kanssa. Minulle itse maksettu pieni söpö hotellihuone ja lounashetki puistossa patongin, juuston ja valkoviinipullon kanssa oli huippujuttu juuri siksi, että se oli kokonaan meidän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kuinka varmaa on, että nuo todella ovat olleet työmatkoja eikä reissuja kavereiden kanssa?"
No usein taksi on tullut hakemaan hänet kotipihasta, niin oletan olleen työmatkoja.
ap
Todennäköisempää on kyllä että hänellä on sidechick. Osa saattaa toki olla työmatkojakin mutta niiden alle on hyvä peitellä kaikenlaisia kuvioita kun niistä ei välttämättä "saa" kaikkea kertoa. Onko tullut vähän lapsesta kiloja ja paikat roikkuu erilailla kun ennen?
Ai että, kun ei osunut tuo siivellä eläminen niin sitten vedetään tämä rupsahtamiskortti viimeisenä oljenkortena.
Kiitos kysymästä, mutta ei osunut ja uponnut tämäkään halveerausyritys.
Ap
No hyvä jos olet löytänyt työn ja lastenhoi
Voi kauhea, mitä minä nyt teen?
Ap
Olen myös mennyt nuorena naimisiin mieheni kanssa. Pitkään meillä on suunnilleen samat tulot ja jopa yhteinen tili. Mies harrasti tuolloin enemmän ja hänellä paloi rahaa kalliiseen harrastukseen.
Lasten saamisen jälkeen tuo raha alkoi mennä lapsiin ja asetelma muuttui koska olin vanhempainvapaalla sekä hoitovapaalla.
Nykyään meillä on vähän paremmat tulot kuin tuolloin. Miehellä on muun muassa kulutusluottoa ja luottokorttivelkaa, jota maksaa pois. Näin keski-iässä olen tajunnut hänen olevan varsinainen törsäilijä rahan suhteen. Säästöön hän ei saa juuri mitään.
Kun pääsin itsekin parempi palkkaiseen työhön niin aloin säästää ja päätin etten ota yhtään velkaa lisää. Minulla on nykyään itselläni eräs harrastus johon toisinaan joutuu laittamaan rahaa. Miestä ärsyttää tämä harrastukseen laittamani raha ja olenkin sanonut että rahat ovat omiani- hän on kuitenkin joskus harrastanut minunkin rahoillani.
En aio potea huonoa omaatuntoa siitä että käytän ja säästän omia rahojani. Se kyllä ärsyttää jos lapsille pitää jotakin ostaa ja minä joudun maksamaan kokonaan koska miehen tilillä ei ole tarpeeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kuinka varmaa on, että nuo todella ovat olleet työmatkoja eikä reissuja kavereiden kanssa?"
No usein taksi on tullut hakemaan hänet kotipihasta, niin oletan olleen työmatkoja.
ap
Todennäköisempää on kyllä että hänellä on sidechick. Osa saattaa toki olla työmatkojakin mutta niiden alle on hyvä peitellä kaikenlaisia kuvioita kun niistä ei välttämättä "saa" kaikkea kertoa. Onko tullut vähän lapsesta kiloja ja paikat roikkuu erilailla kun ennen?
Ai että, kun ei osunut tuo siivellä eläminen niin sitten vedetään tämä rupsahtamiskortti viimeisenä oljenkortena.
Kiitos kysymästä, mutta ei osunut ja uponnut tämäkään halveerausyritys.
Ap
Palataan asiaan kun se sivusuhde(teet) paljastuu sulle lopulta. Kerro nyt vielä että sen lisäksi ettei halua tehdä sun kanssa mitään eikä matkustella tms sun kanssa, myös makuukammarista sammui valot kun lapsi syntyi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maailmassa on paljon miehiä, jotka osaisivat arvostaa Espanjan-reissua suunnittelevaa, mediaanipalkkaa arvostavaa naista.
-Tulisin mielelläni kanssasi reissuun sinne mihin haluat, mutta haluaisin myös osallistua suunnitteluun.
-Söisin mielelläni kanssasi ravintolassa ja valitsisin yllätysjälkiruuan.
-Rakastelisin kanssasi rannalla Espanjan auringon laskiessa.
--> Jätä se urapyrkyri ukko ja seuraa omaa polkuasi
Kertomasi perusteella ongelma ei ole luokkaero tai palkkaero, vaan se, että miehesi ylenkatsoo sinua ja priorisoi toisaalla vietetyn ajan ja kokemukset. Olen kokenut saman ja parisuhteeni päättymistä kuusi vuotta sitten on seurannut onnellisempi aika itselleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alaluokkaisen ei kannata pariutua yläluokkaisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kuinka varmaa on, että nuo todella ovat olleet työmatkoja eikä reissuja kavereiden kanssa?"
No usein taksi on tullut hakemaan hänet kotipihasta, niin oletan olleen työmatkoja.
ap
Todennäköisempää on kyllä että hänellä on sidechick. Osa saattaa toki olla työmatkojakin mutta niiden alle on hyvä peitellä kaikenlaisia kuvioita kun niistä ei välttämättä "saa" kaikkea kertoa. Onko tullut vähän lapsesta kiloja ja paikat roikkuu erilailla kun ennen?
Ai että, kun ei osunut tuo siivellä eläminen niin sitten vedetään tämä rupsahtamiskortti viimeisenä oljenkortena.
Kiitos kysymästä, mutta ei osunut ja uponnut tämäkään
Tottakai vauvan syntymän jälkeen oli hetki rauhallisempaa, mutta tästä nyt on jo aikaa.
Makuuhuoneen puolella meillä on aina mätsännyt hyvin yhteen ja seksiä on riittänyt. Mies ei ole itsekäs makkarin puolella ja halua on riittänyt molemminpuolin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mieheltä puuttuu empatian kyky. tuon kuvailemasi asian kanssa voi elää, hän tulee selvästikin alemmista yhteiskuntaluokista, veikkaan ettei juuri harrasta kulttuuria. olen syönyt maailmantason ruokia, todellakin mm ranskassa. ei se minua ihmisenä muuttanut, enkä tee siitä numeroa. onko miehesi muutenkin jotenkin asemassa johon ei oikein istu?
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi jos poika on 9B:llä ja tyttö 7A:lla, niin kyllähän siinä tulee ajan myötä hankaluuksia. Varsinkin seuraavana vuonna, kun poika menee lukioon.
siis mitä hankaluuksia? t. neljän moniharrastajan äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä sua ap eniten miehessä hiertää?
Yksin matkoille meneminenhän ei ratkaise ongelmaa, että mies ei halua ja suunnitella ja tehdä yhteisiä matkoja. Nyt aloittaja haluaa, kuten luonnollisesti hyvin monet muutkin pariskunnat, suunitella, mennä ja olla yhdessä miehensä kanssa.
Minua on monesti ärsyttänyt vastaavissa juuri tuo, että annetaan ohjeeksi, että mikset mene yksin tai kaverien kanssa. Sehän ei mitenkään poista itse ongelmaa. Se edelleen jää muhimaan.
Yleensähän on niin, että vaikka tehdään yksin ja kaverien kanssa asioita niin silti myös oman kumppanin kanssa. Ei jokotai. Ainoastaan jos on yhdessä sovittu ja kumpikaan ei kaipaa yhteistä aikaa eikä myöskään silloin niin tehdä. Mutta silloinhan ei mitään ko. ongelmaa olisikaan.
Minusta on erittäin epäkohteliasta ja loukkaavaa arvostella ja vertailla jos toinen on järjestänyt jotain ja maksaakin yli osuutensa ehkä ja toinen kyllä ottaa sen vastaan, mutta on ankeuttaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tienaan yli tuplasti enemmän kuin vaimoni, mutta meillä on yhteinen tili. Molemmat ostaa mitä kokee tarvitsevansa yhteiseltä tililtä ilman ongelmia. Vaimo ei ole onneksi mikään H***na Koivu, jonka rahankäyttö olisi tuhlaavaista. Osaa ainakin perustella vaateostoksistaan lähtien niiden tarpeellisuuden ja siksi en ole valitellut mistään. Käytän myös itse rahaa vain tarpeellisiksi katsomiini hankintoihin eikä vaimo kommentoi mitään. Kaikki isot hankinnat keskustellaan yhdessä etukäteen.
Luokkaeron voisi kuvitella osuvan siinä tilanteessa, kun uusioperheessä muutetaan yhteen ja lopulta arjessa iskee kasvoille molempien erilainen elämäntyyli. Tuolloinhan voi olla perusteltua myös pitää omat pankkitilit ja mahdollisesti omat kulut, jos edellisestä avioliitosta on jäänyt maksettavaa.
Pitkään yhdessä olleiden ihmisten pitäisi rakentaa elämäänsä myös yhdessä ja siksi tuo AP:n järjestely kuulostaa erikoiselta. Jos se toimii teille niin mikä kukaan on tuomitsemaan. Selvästi ei kuitenkaan toimi, kun aloitit viestiketjun.
Vierailija kirjoitti:
Olen myös mennyt nuorena naimisiin mieheni kanssa. Pitkään meillä on suunnilleen samat tulot ja jopa yhteinen tili. Mies harrasti tuolloin enemmän ja hänellä paloi rahaa kalliiseen harrastukseen.
Lasten saamisen jälkeen tuo raha alkoi mennä lapsiin ja asetelma muuttui koska olin vanhempainvapaalla sekä hoitovapaalla.
Nykyään meillä on vähän paremmat tulot kuin tuolloin. Miehellä on muun muassa kulutusluottoa ja luottokorttivelkaa, jota maksaa pois. Näin keski-iässä olen tajunnut hänen olevan varsinainen törsäilijä rahan suhteen. Säästöön hän ei saa juuri mitään.
Kun pääsin itsekin parempi palkkaiseen työhön niin aloin säästää ja päätin etten ota yhtään velkaa lisää. Minulla on nykyään itselläni eräs harrastus johon toisinaan joutuu laittamaan rahaa. Miestä ärsyttää tämä harrastukseen laittamani raha ja olenkin sanonut että rahat ovat omiani- hän on kuitenkin joskus harrastanut minunkin rahoillani.<
Siis miten tähän tilanteeseen ajaudutaan? Tämän takia en hyväksy omassa parisuhteessa mitään yhteiset rahat-sössötystä. Menot lasketaan tarkasti, jokainen osaa laskea, kuinka paljon menee asuntoon, lapsiin, ruokaan jne. Sitten laitetaan yhteiselle tilille joka ikinen kk näitä menoja vastaava summa. Sen jälkeen molemmat tehköön omalle tililleen jäävillä rahoilla mitä lystää.
Miten sen näkee vasta keski-ikäisenä, että toiselle ilmaantuu kalliita harrastusvälineitä, harrastusmatkoja jne?
Vierailija kirjoitti:
Minua on monesti ärsyttänyt vastaavissa juuri tuo, että annetaan ohjeeksi, että mikset mene yksin tai kaverien kanssa. Sehän ei mitenkään poista itse ongelmaa. Se edelleen jää muhimaan.
Ei se ole muutenkaan mikään itsestäänselvyys, että kaverin kanssa voi lähteä lomalle. Heilläkin on omat elämänsä ja mahdollisesti matkat oman kumppaninsa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä? Kadehdit miehesi työmatkoja? Voin kertoa, että työmatkat eivät ole hauskoja matkoja, vaikka söisit miten hienosti. Raskaita, stressaavia ja pitkiä päiviä.
Ja niihin kyllästyy. Muutaman sata kertaa naapurimaissa ja Baltiassa käytyä, suurin osa työmatkoja, viihdyn kotona ja mökillä yhä enemmän. Olihan ne työkeikat alkuun mielenkiintoisia, niin kauan tosi mielenkiintoisia kun näki uusia paikkoja ja ihmisiä. Jonkun verran tuli hurviteltuakin tietysti.
Vähän erikoinen suhde, miksi jatkaa jos se ei tyydytä.
Osaa ainakin perustella vaateostoksistaan lähtien niiden tarpeellisuuden ja siksi en ole valitellut mistään.
Ei stana. Siis oikeastiko joku joutuu miehelle perustelemaan vaateostoksiaan ja niiden tarpeellisuutta, tai muuten valitellaan?
Tämän takia ihan omat rahat. Me yritettiin nuorena tuota, että yhteinen tili, mutta jostain syystä se tuntuu olevan miehillä käsitys, että heillä on naista parempaa tietoa siitä, mikä on tarpeellista. Mies mm. arvosteli naamapurkin hintaa, että on niitä halvempiakin ja paljonko tuossa on kilohinta. Totesin, että jaha, erikseen palkkatilit ja yhteiselle tilille sen verran, että talous pyörii.
Molemmat ollaan oltu alussa köyhiä opiskelijoita, silloin en ostellut niveaa kummempaa naamarasvaa. Mutta kun aloin tienaamaan (olen aina tienannut enemmän kuin mies), katsoin todellakin, että hankalalle, kuivalle iholleni voin ostaa sen hintaista rasvaa kuin saakeli haluan.
Tuntuu siis olevankin niin, että ongelmaa ei ole, kun ei ole rahaakaan = kaikki mikä tulee, menee elämiseen. Mutta kun sitä rahaa alkaa olemaan yli välttämättömän tarpeellisen alkaakin arvostelu siitä, kuka ja miten sitä käyttää. Nipsaisin tämän ruusunnupun alkuunsa ja aloin vastata omista menoistani vain itselleni.
Jos toinen on lukion tokalla ja toinen lukion kolmannella, ei se mitään haittaa. Jos kerta tykkää toisistaan paljon.
Ongelma ei ole palkkaeroissanne, vaan siinä, ettei miehesi halua matkustella ja/tai viettää aikaa sinun tai perheensä kanssa.
On ihan eri asia olla työmatkalla kuin omalla lomamatkalla. Vaikka työmatkalla olisi kuinka hienoja aktiviteetteja ja juhlaillallisia siellä ollaan kuitenkin töissä, ei voi tehdä mitä haluaa eikä valita seuraansa.
Oma lomareissu, paljon vaatimattomampikin, voittaa mennen tullen työmatkat. Omalla lomalla saa tehdä asiat omien aikataulujen ja kiinnostuksen mukaan ja itse valitsemassaan seurassa.
Tuskin miehesi on työmatkoillaan kuitenkaan nähnyt ja kokenut kaikkea. Varmasti löytyy kohteita, jossa on hänelle uutta. Jos ylipäänsä kiinnostaa.