Edelleen ihmettelen naisia jotka heittäytyvät miehensä elätettäviksi eivätkä tee töitä
Ja sitten kun lapset kasvatettu ja halutaankin erota, tajutaan, ettei ole itsellä yhtään mitään, ja itketään ettei voi erota vaikka haluaisi.
Kommentit (160)
Missä nämä naiset itkee?Minusta tämä on joku ihme mielikuva, että jätetyt naiset itkee jossain urakalla kohtaloaan. Aina joku yksittäinen löytyy toki, mutta tämä on kyllä joku ihan hatusta vedetty oletus.
Vierailija kirjoitti:
"Pidemmän päälle ei tee hyvää kellekään"
Minä kotirouvana voin panostaa omaan hyvinvointiini. Saan nukkua joka yö pitkät unet. Pääsen harrastamaan niin paljon kuin ehdin. Voin panostaa esim. omien vanhempieni auttamiseen.
Rahasta, laskuista, yhtään mistään ei tarvitse stressata. Koen tyytyväisyyttä elämääni ja tiedostan sen. En voi kuvitella, että työelämä olisi minulle millään saralla parempi vaihtoehto.
Sitä minä ihmettelen, kuinka voimakasta vastustusta tällainen elämäntyyli herättää. Kotirouvana en saa mitään sosiaalietuuksia. Miksi tämän pitäisi olla yhtään kenenkään muun asia kuin meidän? Ihmisillä on kummallinen tarve halveksua niitä, jotka eivät mukisematta suorita elämäänsä sillä keskilinjalla, mitä suurin osa kulkee.
Eronneiden laatikkoviinin lipittäjien on niin vaikea tunnustaa, että omat elämänvalinnat ovat olleet vääriä. Jos ei mulla ole hauskaa niin ei pidä sitten olla muillakaan.
Vierailija kirjoitti:
"Pidemmän päälle ei tee hyvää kellekään"
Minä kotirouvana voin panostaa omaan hyvinvointiini. Saan nukkua joka yö pitkät unet. Pääsen harrastamaan niin paljon kuin ehdin. Voin panostaa esim. omien vanhempieni auttamiseen.
Rahasta, laskuista, yhtään mistään ei tarvitse stressata. Koen tyytyväisyyttä elämääni ja tiedostan sen. En voi kuvitella, että työelämä olisi minulle millään saralla parempi vaihtoehto.
Sitä minä ihmettelen, kuinka voimakasta vastustusta tällainen elämäntyyli herättää. Kotirouvana en saa mitään sosiaalietuuksia. Miksi tämän pitäisi olla yhtään kenenkään muun asia kuin meidän? Ihmisillä on kummallinen tarve halveksua niitä, jotka eivät mukisematta suorita elämäänsä sillä keskilinjalla, mitä suurin osa kulkee.
Kateuttaan kuvittelevat aina ne asiat tälle kotirouvaressukalle, jota itse pelkäävät, ovat nähneet ja kokeneet. Eli mies jätttää, avioliitto on onneton ja rahaa ei ole. Itsestäänhän he noilla stereotypioillaan kertovat. Töissäkäyminen ei suojaa naista miltään noista, paitsi rahattomuudelta, jos naisella on todella hyvä palkka. Useimmilla ei ole. Ero syöksee heidät kurjuuteen, jos on lapsia ja pitävät lapset itsellään eron jälkeen. Mielestäni tyhmää, enemmän ansaitsevalle olisin itse lapseni jättänyt, jos olisin eronnut. Voi asua pienemmässä asunnossa ja saa viikonloppuäidin vapaudet. Rahat riittävät paremmin.
Mutta en ole eronnut kuten ei kukaan muukaan tuntemistani kotiäideistä, joita on kymmenkunta. Olen heistä nuorin ja ainoa, joka on myös tehnyt pitkähkön työuran. Jäin kotirouvaksi mm. ystäväni kuoleman vakuuttamana - hän ei ehtinyt eläkepäivistä nauttia lainkaan. Halusin myös auttaa vanhempiani ja matkustaa mieheni kanssa työmatkoilla, haluan nauttia elämästä. En ole hetkeäkään katunut. Pian jään eläkkeelle, alle 10 vuotta siihen.
Joku mainitsi hyvistä yöunista, se on ehkä parasta kotirouvuudessa. Se suojaa terveyttä ja ulkonäköä, vaihdevuodethan tuovat monille aamuyön heräilyä, jota työelämän stressi vielä pahentaa. Itse tosin pystyin säätelemään täysin työaikaani useimmiten eli aloitin myöhemmin, tein pitempään illalla.
Kotiäiti voi tosiaan hoitaa kuntoa, terveyttä ja ulkonäköä ihan toiseen malliin kuin töissäkävijä. On leppoisampaa, kun työhuolet eivät paina, parisuhde ja seksielämä voi paremmin, vaikkei kumpikaan mitenkään huonoissa kantimissa ennenkään ollut. Mutta kun voi tehdä vain kivoja asioita, on mieliala korkeammalla.
Tämä kaikki on tietysti kateutta aiheuttava asia niille, joilla ei ole mahdollisuutta olla kotirouva. Kaikki eivät tosiaan sitä halua ja hetkittäin itsekin kaipaan työn tuomaa imua (rakastin työtäni), mutta työni osoittautui sellaiseksi, ettei sitä voi tehdä vain silloin tällöin. Vähitellen pyynnöt loppuvat ja sinut unohdetaan. Niin käy myös eläkeläiselle. Ja se on rankka paikka niille, joille työ on keskeinen elämänsisältö ja myönteisen identiteetin lähde. Työroolin jälkeen ei olekaan enää "mitään". Mutta suurin osa selviää tuosta kyllä. Vain pieni osa on niitä, jotka pätevät työllään, niitä ei löydy ainakaan arvostetuista ammateista kovin paljon, koska työ on raskasta ja siihen on jo työuran lopussa väsynyt. Jossain muodossa työn jatkaminen on eläkeikäisille yrittäjille yleistä, mutta ei palkansaajille.
Vierailija kirjoitti:
Joku mainitsi hyvistä yöunista, se on ehkä parasta kotirouvuudessa. Se suojaa terveyttä ja ulkonäköä, vaihdevuodethan tuovat monille aamuyön heräilyä, jota työelämän stressi vielä pahentaa. Itse tosin pystyin säätelemään täysin työaikaani useimmiten eli aloitin myöhemmin, tein pitempään illalla.
Kotiäiti voi tosiaan hoitaa kuntoa, terveyttä ja ulkonäköä ihan toiseen malliin kuin töissäkävijä. On leppoisampaa, kun työhuolet eivät paina, parisuhde ja seksielämä voi paremmin, vaikkei kumpikaan mitenkään huonoissa kantimissa ennenkään ollut. Mutta kun voi tehdä vain kivoja asioita, on mieliala korkeammalla.
Tämä kaikki on tietysti kateutta aiheuttava asia niille, joilla ei ole mahdollisuutta olla kotirouva. Kaikki eivät tosiaan sitä halua ja hetkittäin itsekin kaipaan työn tuomaa imua (rakastin työtäni), mutta työni osoittautui sellaiseksi, ettei sitä voi tehdä vain silloin tällöin. Vähitellen p
ps. Minulla on oikeaa vertailukohtaa siihen mitä elämä työssäkäyvänä ja kotirouvana on, sillä on kokemusta keski-ikäisenä molemmista. Ja minun työni ei ollut ei ollut fyysisesti eikä henkisesti rankkaa, jos olisi ollut, olisi ero vielä suurempi. Joten ymmärrän hyvin että kotirouvan elämää eläviä kohtaan herää kateutta. Työelämä voi olla tosi rankkaa, on kiirettä, ei mahdollisuutta vaikuttaa työhön kovin paljon, palkkakin voi olla kehno ja johtaminen huonoa.
Työssäkäyvissä naisissa näkyy raju muutos 50+ jälkeen ulkonäössä, kun eivät saa tarpeeksi unta. Mutta ei ulkonäkö tietty ole kaikki kaikessa, sanonpahan vain.
Miksi täällä on niin paljon kotirouvajuttua? Aina kun käyn, on vähintään yksi ketju tätä itkua.
Naiset ovat vuosituhansia olleet kotona. Miksi nykyiset olisivat jotenkin poikkeuksia? Tähän aikaan on vielä töitä, mutta ne vähenevät.
kai he pitäisi sulta kysyä ensin mitä pitää tehdä
Naisen nyt vaan kuuluu hyötyä miehestä rahallisesti ja miehen kuuluu maksaa naisen asiat että naisen ei itse tarvi maksaa niitä mutta siltikään miehen ei saa vaatia naiselta pelkästään kodin ylläpitoa vaikka mies joutuukin maksamaan kaiken. Eihän mies ole mitään muuta kuin arvoton kävelevä rahapussi!!
Vierailija kirjoitti:
Naisen nyt vaan kuuluu hyötyä miehestä rahallisesti ja miehen kuuluu maksaa naisen asiat että naisen ei itse tarvi maksaa niitä mutta siltikään miehen ei saa vaatia naiselta pelkästään kodin ylläpitoa vaikka mies joutuukin maksamaan kaiken. Eihän mies ole mitään muuta kuin arvoton kävelevä rahapussi!!
Säälitkö sinä nyt tuossa aviomiehiä, jotka elättävät vaimojaan, vaikka sinä et haluaisi?
Niin outoa tämä muiden asioista huolestuminen ja pöyristyminen. Silloin omassa elämässä on paljon tyytymättömyyden aiheita. Muiden painaminen alas (tai sen yrittäminen) on aina oire siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen nyt vaan kuuluu hyötyä miehestä rahallisesti ja miehen kuuluu maksaa naisen asiat että naisen ei itse tarvi maksaa niitä mutta siltikään miehen ei saa vaatia naiselta pelkästään kodin ylläpitoa vaikka mies joutuukin maksamaan kaiken. Eihän mies ole mitään muuta kuin arvoton kävelevä rahapussi!!
Säälitkö sinä nyt tuossa aviomiehiä, jotka elättävät vaimojaan, vaikka sinä et haluaisi?
Niin outoa tämä muiden asioista huolestuminen ja pöyristyminen. Silloin omassa elämässä on paljon tyytymättömyyden aiheita. Muiden painaminen alas (tai sen yrittäminen) on aina oire siitä.
Just näin.
Vierailija kirjoitti:
Naisen nyt vaan kuuluu hyötyä miehestä rahallisesti ja miehen kuuluu maksaa naisen asiat että naisen ei itse tarvi maksaa niitä mutta siltikään miehen ei saa vaatia naiselta pelkästään kodin ylläpitoa vaikka mies joutuukin maksamaan kaiken. Eihän mies ole mitään muuta kuin arvoton kävelevä rahapussi!!
Voit käydä kysymässä mieheltäni kaipaako hän sääliäsi? Kysy samalla paljonko vaimo on tuonut rahaa talouteen vai onko yhtään?
En kyllä montaakaan kotirouvaa tunne. Yleensä työttömät naiset ovat ikisinkkuja, koska miehet eivät huoli elättejä.
Vierailija kirjoitti:
En kyllä montaakaan kotirouvaa tunne. Yleensä työttömät naiset ovat ikisinkkuja, koska miehet eivät huoli elättejä.
Kotirouva ja työtön on aivan eri asia. Kotirouvat ei useinkaan ole tyhjätaskuja alunperinkään.
Töissä käydään jos se on taloudellisesti kannattavaa suhteessa vapaa-aikaan.
Ne jotka käy töissä, eivät ulkotyövoiman töitä itsekään tekisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä montaakaan kotirouvaa tunne. Yleensä työttömät naiset ovat ikisinkkuja, koska miehet eivät huoli elättejä.
Kotirouva ja työtön on aivan eri asia. Kotirouvat ei useinkaan ole tyhjätaskuja alunperinkään.
No ei ainakaan nämä tuntemani ole muuta kuin juurikin tyhjätaskuja. Lapset kärsii rahan puutteesta, ei voi harrastaa mitään ja isukki juoksee vieraissa. Kotiäidillä ei riitä rahkeet lähteä, kun on tehnyt pettäjälle 3 lasta ja koulutus on vanhentunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä montaakaan kotirouvaa tunne. Yleensä työttömät naiset ovat ikisinkkuja, koska miehet eivät huoli elättejä.
Kotirouva ja työtön on aivan eri asia. Kotirouvat ei useinkaan ole tyhjätaskuja alunperinkään.
No ei ainakaan nämä tuntemani ole muuta kuin juurikin tyhjätaskuja. Lapset kärsii rahan puutteesta, ei voi harrastaa mitään ja isukki juoksee vieraissa. Kotiäidillä ei riitä rahkeet lähteä, kun on tehnyt pettäjälle 3 lasta ja koulutus on vanhentunut.
Montako kotirouvaa tunnet?
Ikävältähän tuo vaikuttaa, mutta eipä tuo sinunkaan asenteesi häntä kohtaan mitenkään kiva ole. Toivottavasti et teeskentele olevasi ystävä, tiedossasi on kuitenkin perheen raha-asioitakin, joita ei ihan vieraille kerrota.
Siellä kotona ei kyllä kehity yhtään miksikään. Ihminen kehittyy koko ikänsä, jos kouluttautuu ja käy haastavassa työssä. Harrastukset ovat yleensä mukavavuusalueella olemista. Ja voihan sitä puuhastella jotain kehittävääkin, mutta saman tien vois käydä töissä. Usein pitkään kotona olleet ovat vähän jääneet jollekin tasolle.
Kiva käyttää ne terveet vuodet työnantajan palvelemiseen. Eläkkeellä sitten on aikaa elää.