Nykyään vierastetaan ajatusta, että parisuhteen eteen on tehtävä töitä. Erotaan muutaman vuoden jälkeen kun ''suhde ei toimi''
Ainakin omassa lähipiirissä tuntuu olevan tyypillistä, että n. 4-5 vuoden seurustelun jälkeen todetaan että on tylsää ja toinen ärsyttää eikä tunnu enää perhosia vatsassa. Mihin on kadonnut ymmärrys siitä, ettei parisuhteen kuulukaan tuntua samalta ensimmäisenä vuonna ja vaikka kuudentena? Rakkaus muuttaa muotoaan ja arkistuu, ja juuri tuossa kohdassa viimeistään pitää herätä siihen, ettei suhteen toimivuus ole mistään sattumasta kiinni vaan se vaatii ihan oikeasti panostamista molemmilta.
Palavien rakkaudentunteiden laantuminen tulkitaan merkiksi siitä ettei meitä oltu tarkoitettu yhteen ja on aika erota. Monelta jää kokematta hienoja asioita, joita pitkä suhde voi tarjota.
Kommentit (341)
Elämä on liian lyhyt tuollaiseen moskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykologinen tosiasia on, että parisuhde vakiintuessaan nostaa esiin vaikeita tunteita menneisyydestä.
Jos niitä ei uskalla kohdata itsessä ja toisessa, päätyy helposti syyttämään toista vaikka kyse on vain prosessista.
Se "työ" on mentaalista työtä, oman elämän asioiden ajattelemista läpi.
Juuri näin. Yleensä sarjaeroajat eivät uskalla kohdata vaikeita tunteita itsessän vaan syyttävät toista ja pakenevat. Sitten julistavat kuinka työnteko parisuhteen vuoksi on saatanasta seuraava asia.
Onko juuri sinusta sarjaerottu? Siksikö, ettei jaksettu tehdä töitä? Mistä tämä mielestäsi kertoo?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykologinen tosiasia on, että parisuhde vakiintuessaan nostaa esiin vaikeita tunteita menneisyydestä.
Jos niitä ei uskalla kohdata itsessä ja toisessa, päätyy helposti syyttämään toista vaikka kyse on vain prosessista.
Se "työ" on mentaalista työtä, oman elämän asioiden ajattelemista läpi.
Juuri näin. Yleensä sarjaeroajat eivät uskalla kohdata vaikeita tunteita itsessän vaan syyttävät toista ja pakenevat. Sitten julistavat kuinka työnteko parisuhteen vuoksi on saatanasta seuraava asia.
Onko juuri sinusta sarjaerottu? Siksikö, ettei jaksettu tehdä töitä? Mistä tämä mielestäsi kertoo?
Enemmänkin tuo on havaintoja sellaisista. Miksi se sinua kiinnostelee? Itsellesi tuntemattomien kommentti?
-eri
Siinä vaiheessa kun ei pillua enää heru on turha jäädä työstämään suhdetta vaan mielummin nostaa kytkintä.
Suomi on vaurioituneiden kiintymyssuhteiden ja loputtoman työnteon luvattu maa, jossa rakkauskaan ei vain ole, vaan sitä duunataan hampaat irvessä.
Moni putoaa korkealta ja kovaa vaikka nyt tuntuisi hyvältä. Se on monelle oikein.
Minun parisuhteessani ei ole koskaan ollut tarvetta "tehdä töitä" suhteen eteen. Joitakin isompia ryppyjä on ollut satunnaisesti, mutta ne on saatu keskusteltua. En kuitenkaan ole koskaan kokenut, että minun pitäisi mitenkään kummemmin panostaa suhteeseeni. Olen nyt ollut saman miehen kanssa vajaat 20 vuotta.
Eli jos suhteessa tuntuu, että pitäisi jatkuvasti tehdä töitä suhteen eteen, todennäköisesti puoliso on väärä.
Vierailija kirjoitti:
Suomi on vaurioituneiden kiintymyssuhteiden ja loputtoman työnteon luvattu maa, jossa rakkauskaan ei vain ole, vaan sitä duunataan hampaat irvessä.
Niin. Siis vaurioituneella kiintymyssuhteella olevat usein hakevat pelkkää huumaa. Siksi eivät ole sopivia varsinkaan lapsen tai lasten vanhemmaksi millään tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Suomi on vaurioituneiden kiintymyssuhteiden ja loputtoman työnteon luvattu maa, jossa rakkauskaan ei vain ole, vaan sitä duunataan hampaat irvessä.
Ja jos oikeasti on onni, se pitää kätkeä.
Vierailija kirjoitti:
Moni putoaa korkealta ja kovaa vaikka nyt tuntuisi hyvältä. Se on monelle oikein.
Ai siksi että kehtaavat olla onnellisia helpoissa parisuhteissaan :D? Kyllä pitää tuskalla sinun leipäsi ansaitseman!
Vierailija kirjoitti:
Nykyään nyt vierastetaan kaikkea minlä eteen pitäisi tehdä jotain. Kaikki pitäisi saada valmiina ja helpolla.
Niinpä! Ei haluta elämänmittaista vankilaa huonossa suhteessa kuten vanhemmat ikäluokat saivat halusivatpa tai eivät. Törkeää!
Vierailija kirjoitti:
Ei hyvän parisuhteen eteen tarvitse tehdä työtä tai hokkus pokkus temppuja. Hyvä parisuhde boostaa itse itseään ja roihuaa itsellään. Pari vaan pitää valita siten että on muitakin yhteisiä kiinnostuksen aiheita kuin se seksi joka loppuu 4 vuoden kuluttua.
Siinä viimeisenä tuli se perimmäinen todellinen syy monen liiton loppumiseen seksi on kuin leipä sitä pitää olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään nyt vierastetaan kaikkea minlä eteen pitäisi tehdä jotain. Kaikki pitäisi saada valmiina ja helpolla.
Niinpä! Ei haluta elämänmittaista vankilaa huonossa suhteessa kuten vanhemmat ikäluokat saivat halusivatpa tai eivät. Törkeää!
Kommenttisi paljastaa lapsellisuutesi ja henkisen kehittymättömyytesi.
Jos pidät parisuhdetta vankilana niin miksi kenties olet ollut sellaisissa.
Kannattaisiko katsoa peiliin ja lopettaa syyttävän sormen kääntämisen itsestäsi poispäin?
Vierailija kirjoitti:
Haluan parisuhteen, en työsuhdetta.
Haluat lemmikin
Että väsyttää ihmiset jotka eivät halua ymmärtää mitä tarkoittaa, että parisuhteen eteen tulee tehdä töitä. Ei se tarkoita työläyttä, vaan sitä, ettei anneta heti periksi, kun ei enää tunnukaan maailman upeimmalta.
"Työnteko" parisuhteessa voi tarkoittaa myös sitä, että haetaan apua, jos on ongelmia vaikka kommunikaation kanssa. Näitä taitoja voi opetella, aina voi kehittää itseään ja tulla paremmaksi itselleen ja puolisolleen. Tämäkö on väärin, pariako pitää vaihtaa, kun ei ollutkaan täydellistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluan parisuhteen, en työsuhdetta.
Haluat lemmikin
Ei halua ihmistä vaan lelun, huonekalun. Yleistä henkisesti vajaaksi jääneillä tai muutoin epävakailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluan parisuhteen, en työsuhdetta.
Haluat lemmikin
Mutta eikö lemmikki nimenomaan tuo tullessaan työtä? Pitää ruokkia, pitää siivota kakkoja, pitää hoitaa ja arvailla, mikä sillä on hätänä.
-ohis.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen elämä on sen verran lyhyt, että miksi räpiköidä ja kituuttaa huonossa suhteessa, kun voi nauttia hyvästä ja elää tyytyväisenä.
Eihän se ole huono vaan hyvä suhde, jossa toista rakastetaan niin paljon, että halutaan kehittää suhdetta. Ihan kuin vaikkapa terapia olisi automaattisesti kärsimystä. Toisinaan onkin, mutta kyllä ne traumat tulee eteen joka tapauksessa seuraavissa suhteissa.
Mutta joo, olkaa te vain "täydellisissä" lyhyissä suhteissanne.
Vierailija kirjoitti:
Että väsyttää ihmiset jotka eivät halua ymmärtää mitä tarkoittaa, että parisuhteen eteen tulee tehdä töitä. Ei se tarkoita työläyttä, vaan sitä, ettei anneta heti periksi, kun ei enää tunnukaan maailman upeimmalta.
"Työnteko" parisuhteessa voi tarkoittaa myös sitä, että haetaan apua, jos on ongelmia vaikka kommunikaation kanssa. Näitä taitoja voi opetella, aina voi kehittää itseään ja tulla paremmaksi itselleen ja puolisolleen. Tämäkö on väärin, pariako pitää vaihtaa, kun ei ollutkaan täydellistä?
Se on samantekevää, kuinka paljon kehittää itseään, jos kumppani ei kehitä itseään tai puolisot kehittävät itseään eri suuntiin. Jollakin tavalla tuo ajatus, että juuri minä voin ratkaista suhteen ongelmat, kun vain riittävästi teen töitä, on paradoksaalisen itsekeskeinen.
Ihmisen elämä on sen verran lyhyt, että miksi räpiköidä ja kituuttaa huonossa suhteessa, kun voi nauttia hyvästä ja elää tyytyväisenä.