Onko syrjäseudulla parempi kasvattaa lapsia kuin kaupungin keskustassa?

Vierailija kirjoitti:

Elikkä tässä on taas vastakkain joku Tampereen keskusta ja Juupajoen perähikiä. Mitään muuta välimuotoa ei tietenkään ole.

On myös mahdollista löytää alle 20 000 hengen virkeä ja vireä kaupunki, jossa voit asua "kuin maalla" mutta silti päästä autolla alle 10 minuutissa keskustaan. Lapset tietenkin pyöräilevät. Monesti tällaisissa kaupungeissa harrastusmahdollisuuksia on laidasta laitaan, myös jos haluaa edetä kilpaurheilun asti.  

"mutta silti päästä autolla alle 10 minuutissa keskustaan. Lapset tietenkin pyöräilevät. "

Eikö ne aikuisetkin voisi pyöräillä? Voisi tuo ylipainoepidemia lieventyä, kun ei jokaista kilometriä aja autolla.

Vierailija kirjoitti:

Ison kaupungin lähiö, jossa on lähellä kaikki palvelut ja hyvät julkiset. Mielestäni se on paras lapsiperheelle. Ei ole ytimen levottomuutta, muttei olla missään perähikiälläkään.

Isossa kaupungissa on siis palvelut ympäri kaupunkia, keskustaan ei tarvitse ikinä mennä. Helsinki tästä hyvä esimerkki.

Ihan tosissasiko ajattelet, että Helsingin lähiössä on vähemmän levottomuuksia kuin keskustan asuinalueilla, kuten vaikkapa Ullanlinnassa tai Eirassa? Hyvämaineisessa lähiössä asuminen maksaa, ja paljon, mutta ei toki yhtä paljon kuin ytimessä. Mitä ihmettä varten edes asuu Helsingissä, jos ei ikinä käy edes keskustassa? 

Joko lähdetään talvisotaan numero kaksi,silloin ollaan taas kavereita ?

Jokainen tehkööt niinkun haluaa. Mun lapset kasvaa Kalliossa. Sekös monia tietämättömiä hirvittää. Mutta täällä asuu todella paljon lapsiperheitä ja on kaikenlaisia harrastusmahdollisuuksia yms. 

Vierailija kirjoitti:

Hah taas tätä eroottista vääntöä,maalta sinä olet tullut maalle sinä olet jälleen muuttava,olisi parempi jo uskoa siihen.Yksi iso paukku niin olette kehäkolmosella kaikki entisiä,maalla se ei oikein onnistu ,tuo haja-asutusalue estää sen.Tyhmät hiihtää tappituntumalla kun käskettiin armeijassa pitää 5-10 metriä väliä,ettei kaikki kuole yhteen osumaan.

Ja maaseudulla kuollaan hitaasti, kun tukiaisia ei ole kukaan enää maksamassa. Maaseudullahan kuollaan jo nyt pelkästään alkoholismiin, ylipainoon ja lääkärien puutteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maaseudulla vaikuttaa olevan tyhmentävä vaikutus ihmiseen. En muutakaan selitystä keksi sille, että maaseudulla on edelleen pankissa laskut maksavia 45-vuotiaita ukkoja, koska eivät osaa käyttää nettipankkia. Kaupungit ovat parempia kasvatusympäristöjä.

Ei maalla ole pankkeja ollut kahteenkymmeneen vuoteen.

En tiedä millä kriteerillä maaseutu määritellään täällä, mutta tarkoitan sitä 10-20 kilometrin päässä olevaa taajama-alueen pankkia. Siellä jonotetaan, kun nettipankki menee yli ymmärryksen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole, maaseudulla lapsesta tulee ihmispelkoinen, mielenterveysongelmainen, juntti ja ahdasmielinen.

T. kaupungissa kasvanut, tervepäinen, ihmisiä rakastava, ei juntti ja avarakatseinen???

Kasvoin maaseudulla ja siellä minusta tuli juuri kuten kuvailin, vasta 10 vuotta asuttuani Helsingin keskustassa tunnen itseni normaaliksi ihmiseksi, maaseutu pilaa ihmisen mielenterveyden.

Jaa, mä olen kasvanut maaseudulla. Mun mielenterveys luultavasti kärsisi siitä 10 vuoden helsingin keskustassa asumisesta. Pienemmissä kaupungeissa kyllä olen aikani asunut, mutta kun korona mahdollisti etätyöt, palasin maalle. Täällä mieli lepää, elämän tahti on verkkaisempaa ja ärsyketulva pienempi. Omasta mielestäni myös (vastoin kuin yleinen käsitys on) täällä saa olla enemmän oma itsensä kuin kaupungissa. Täällä oikeasti tunnetaan ihmiset, eikä niitä tungeta viiteryhmänsä muottiin. Ihminen on siis ensisijaisesti persoona, ei sukunimensä tai suuntautimisensa. Erilaisuus on pakko hyväkysä, eikä voi mennä pelkästään samanmielisten kuplaan. Ja se jos mikä on tervettä.

En toki kiistä sun kokemusta, mutta en mäkään voi vetää omasta kokemuksestani mitään yleistäviä johtopäätöksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elikkä tässä on taas vastakkain joku Tampereen keskusta ja Juupajoen perähikiä. Mitään muuta välimuotoa ei tietenkään ole.

On myös mahdollista löytää alle 20 000 hengen virkeä ja vireä kaupunki, jossa voit asua "kuin maalla" mutta silti päästä autolla alle 10 minuutissa keskustaan. Lapset tietenkin pyöräilevät. Monesti tällaisissa kaupungeissa harrastusmahdollisuuksia on laidasta laitaan, myös jos haluaa edetä kilpaurheilun asti.  

"mutta silti päästä autolla alle 10 minuutissa keskustaan. Lapset tietenkin pyöräilevät. "

Eikö ne aikuisetkin voisi pyöräillä? Voisi tuo ylipainoepidemia lieventyä, kun ei jokaista kilometriä aja autolla.

No ei tietenkään aikuiset pyöräile kun on se auto. Sehän on se Aivan Eri Asia. Duuh.

Vierailija kirjoitti:

Joko lähdetään talvisotaan numero kaksi,silloin ollaan taas kavereita ?

Ylipaino ei ole ylivoimaa. Sodassa pärjäävät he, jotka ovat fyysisesti hyvässä kunnossa. Alla olevan tilaston mukaan syrjäseutujen tulevista miehistä ei ole mihinkään.

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/147373/Lasten%20ja%20nuor…

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hah taas tätä eroottista vääntöä,maalta sinä olet tullut maalle sinä olet jälleen muuttava,olisi parempi jo uskoa siihen.Yksi iso paukku niin olette kehäkolmosella kaikki entisiä,maalla se ei oikein onnistu ,tuo haja-asutusalue estää sen.Tyhmät hiihtää tappituntumalla kun käskettiin armeijassa pitää 5-10 metriä väliä,ettei kaikki kuole yhteen osumaan.

Ja maaseudulla kuollaan hitaasti, kun tukiaisia ei ole kukaan enää maksamassa. Maaseudullahan kuollaan jo nyt pelkästään alkoholismiin, ylipainoon ja lääkärien puutteeseen.

Joo ja hesasessa laitetaan miljardeja asumistukiin.Ette tee tuottavaa työtä,eli olette tyhjän panttina.Huumehörhöt riehuu kaduilla,teillä menee kohta ruotsin malliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ison kaupungin lähiö, jossa on lähellä kaikki palvelut ja hyvät julkiset. Mielestäni se on paras lapsiperheelle. Ei ole ytimen levottomuutta, muttei olla missään perähikiälläkään.

Isossa kaupungissa on siis palvelut ympäri kaupunkia, keskustaan ei tarvitse ikinä mennä. Helsinki tästä hyvä esimerkki.

Ihan tosissasiko ajattelet, että Helsingin lähiössä on vähemmän levottomuuksia kuin keskustan asuinalueilla, kuten vaikkapa Ullanlinnassa tai Eirassa? Hyvämaineisessa lähiössä asuminen maksaa, ja paljon, mutta ei toki yhtä paljon kuin ytimessä. Mitä ihmettä varten edes asuu Helsingissä, jos ei ikinä käy edes keskustassa? 

 

Eri, mutta me asutaan Helsingissä, koska meidän työt on täällä, ja olisi vaikea saada muualta. Keskustassa on tullut käytyä viimeksi varmaan noin 10 vuotta sitten, ei ole vaan sinne mitään asiaa, kun työpaikatkin on muulla suunnalla, ja autoilevana kätevämpi mennä esim. ostoksille muualle. 

Me asutaan tällä hetkellä lähiössä, Eko-Viikissä, ja täällä on kyllä täällä on hyvin rauhallista. Lapsiperhevaltaista aluetta, jossa on vielä vanhan ajan kulttuuria, jossa pienetkin lapset ulkoilee itsekseen tuolla pihoilla erilaisissa porukoissa tai itsekseen. Kerros- ja rivariasuntoihinkin kuuluu täällä mm. omat kasvimaapläntit, mikä tekee alueesta mukavan väljän ja vehreän. Ei sillä ihan varmasti nuo kalliimmat eteläisen Helsingin kaupunginosat on ihan yhtä rauhallisia, mutta koska rakastamme luontoa ja on 2 koiraakin mitä tykkää ulkoiluttaa vehreissä maisemissa, asutaan mieluummin täällä.

Vierailija kirjoitti:

Ei täällä syrjäseudulla ole muuta tekemistä kuin narkata.

Metsästää, kalastaa, vaeltaa, hoitaa eläimiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hah taas tätä eroottista vääntöä,maalta sinä olet tullut maalle sinä olet jälleen muuttava,olisi parempi jo uskoa siihen.Yksi iso paukku niin olette kehäkolmosella kaikki entisiä,maalla se ei oikein onnistu ,tuo haja-asutusalue estää sen.Tyhmät hiihtää tappituntumalla kun käskettiin armeijassa pitää 5-10 metriä väliä,ettei kaikki kuole yhteen osumaan.

Ja maaseudulla kuollaan hitaasti, kun tukiaisia ei ole kukaan enää maksamassa. Maaseudullahan kuollaan jo nyt pelkästään alkoholismiin, ylipainoon ja lääkärien puutteeseen.

Joo ja hesasessa laitetaan miljardeja asumistukiin.Ette tee tuottavaa työtä,eli olette tyhjän panttina.Huumehörhöt riehuu kaduilla,teillä menee kohta ruotsin malliin.

Asumistuista leikattiin jo, eipä ole vuokrat laskeneet, mutta vähävaraiset ovat muuttaneet minne pystyivät. On se vain kumma juttu, miten Helsinki, Uusimaa ja Suomen isoimmat kaupungit ovat nettoveronamaksajia, mitä tulee valtiontasausmaksuihin. Asia ei todellakaan selity sillä, että pääkonttorit ovat isoissa kaupungeissa. Ei Suomi ole korkean kehitystason maa wc-paperia ja perunaa tuottamalla, vaan tätä maata kannattelee (tai kannatteli) IT-ala, lääketeollisuus ja lääkekehitys, kemianteollisuus ja monet muut tekniikan alat. Suomi nousi Nokialla, mutta pian ollaan taas pelkän paskapaperin tuottajamaa, kun aivovuoto tekee tehtävänsä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joko lähdetään talvisotaan numero kaksi,silloin ollaan taas kavereita ?

Ylipaino ei ole ylivoimaa. Sodassa pärjäävät he, jotka ovat fyysisesti hyvässä kunnossa. Alla olevan tilaston mukaan syrjäseutujen tulevista miehistä ei ole mihinkään.

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/147373/Lasten%20ja%20nuor…

 

Jaa tiesitkö ketä ne Raatteen tien sankarit olivat,eivät olleet hesasen pellejä vaan lapin ja pohjoisen poikia.Teillä kuntoa ja hoikkuutta  tilastotiedoissa nostaa luuranko nälkiintyneet maahanmuuttajat,itse kantaväestö läskikasoja.

Minusta välimaasto paras. Asuimme ison kaupungin keskustassa kun lapset oli pieniä, ja siinä kun esikoisen kouluikä alkoi lähestyä havahduttiin siihen, että eihän täällä uskalla laittaa 6-vuotiasta edes yksin kävelemään kouluun, vaikka se olikin alle kilometrin päässä, kun matkalla olisi silti ollut 4 suojatien ylitystä ja hirveä liikenne. 

Muutimme pienempään kuntaan maalaisseutumaiseen ympäristöön, jossa kuitenkin on kaikki palvelut sen verran lähellä ja infraa, että lapsi on voinut alakouluikäisenä mennä ihan huoletta itsekseen pyöräteitä pitkin kouluun, harrastuksiin ja kavereille ja kun on luontoa ympärillä, sitä on tullut ihan eri tavalla käytyä metsäretkillä, hiihtämässä jne. 

Aivan syrjäseudulla ne koulu- ja muut matkat olisi taas hankalia, ja varsinkin isommille lapsille voi mieluisa tekeminen käydä vähiin.

Vierailija kirjoitti:

Eikö ole muita vaihtoehtoja tuosta väliltä? Sanoisin, että paras paikka lapsiperheelle on palvelujen ja esimerkiksi  harrastusmahdollisuuksien läheisyys, mutta ei kuitenkaan ydinkeskusta.

Riippuu varmaan perheestä ja yksilöistä. Mieheni on elänyt ihanan lapsuuden pientilalla "korvessa". Hän on tasapainoisin, empaattisin ja fiksuin ihminen ketä tunnen ja hän osaa paljon kaikenlaisia käden- ja selviytymistaitoja. Hänen harrastuksensa ovat yhä voittopuolisesti hyvin luonnonläheisiä. Hänellä oli kavereita koulussa ja riittävän usein myös vapaa-aikana. Hän ei koe menettäneensä mitään muuta kuin dokaamisen teininä kylillä, eikä sekään tunnu kuulemma menetykseltä. Lukeminen ja luonnosta eläminen on luoneet hänelle todella rikkaan mielikuvituksen ja sisäisen maailman.

Oman lapsen kohdalla lähdimme hakemaan vähän välimuotoa, eli elämää luonnon lähellä, kuitenkin lähiössä, ihan oman työn ja lapsen kasvatuksen yhdistämisen helppouden vuoksi.

No mikä on asiantuntioiden loppupäätelmä,tässä on vaan yksi pulma,jos me kaikki asuttaisiin kaupunkeissa,niin 99 prosenttia maanpinta-alastamme olisi vapaata riistaa ja kuka tekisi työt ja mitä töitä me tekisimme jokaisella siirtolapuutarha vai,ei se puu ja metalliteollisuus,ruokahuolto ymv. joka on suomen selkäranka oikein toimi kasvimaalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On myös muita vaihtoehtoja kuin nuo kaksi ääripäätä. Jos noista pitäisi valita niin kaupungissa, jossa lapsi saisi kokemusta erilaisista asioista, tilanteista ja ihmisistä.

Jep. Jos ääripäiden välillä täytyy valita, on valinta aika selkeästi ydinkaupungin puolella. Keskustan lähikouluissa on paljon korkeasti koulutettujen ihmisten lapsia ja rauha luokassa. Isompi kysymys on, millä rahalla ison kaupungin ydinkeskustassa asuu. Ison kaupungin vähävarainen lähiö voi olla huonoin vaihtoehto.

Minusta kerrostalolähiö olisi juuri yksi parhaista vaihtoehdoista, sellaisessa asuin suurimman osan lapsuuttani. Ok lähiössä on sellaisia kultalusikka perseessä syntyneitä. Maalla taas ei koe mitään tai opi mitään.

Minä olen kaupungin lapsi, mutta olen iloinen siitä, että lapseni ovat saaneet kasvaa maalla. Ei tämä mitään umpikorpea ole, aikoinaan muutaman tuhannen asukkaan kunta ja nykyään osa kaupunkia. Peltojen keskellä asutaan, mutta kauppa ja alakoulu kilometrin päässä, yläkoulut, lukiot, ammattikoulut, leffateatterit, ruotsalaiset vaateliikkeet ym. noin 10 kilometrin päässä. 

Mikä se on kun aina vaan sama huumori vääntö jatkuu,hesasen pelle minä rakastan sinua.