Pienestä palkasta valmistujaislahjat varakkaammille sukulaisille

Niittykukkia. 

Ostin kuoharipullon ja otin kotoani pestyt ja puunatut itselleni tarpeettomat kuohuviinilasit 4 kpl. Taiteilin kauniiksi kokonaisuudeksi lahjanarun ja sellofanin kanssa. Halpa mutta näyttävä lahja oli valmis.

Kerran vein valokuvakehyksen (kierrätetty) jonka sisälle laitoin setelin.

20 euroakin on rahaa joka kelpaa kaikille. Ei kukaan myöhemmin muista paljonko annoit.

Löytyykö kotoasi ideaa kierrätyslahjaan ?

Ei ainakaan rahaa rikkaille.

Osta kierrätyskeskuksesta jotain.

Vaikka 2 kuukauden Netflix lahjakortti

Tai sitten älä mene juhliin

Mun täytyy hyvin toimeen tulevana todeta, että ei olla koskaan odotettu kalliita lahjoja vaan nimenomaan yhdessäoloa ja yhdessä juhlan viettämistä. Äitini elää pienellä eläkkeellään ja olen sanonut, että neljälle lapsenlapselle ei tartte mitään kallista laittaa, se on meidän vanhempien tehtävä. 

Ainakin voisit mennä kiittämään tuota perhettä siitä, että elättävät sinut maksamalla veroja. He ovat Suomelle paljon arvokkaampia kuin sinä.

Ei kai ne valmistuvat lapset oo varakkaampia ku sinä

Vähävaraisen kannattaa aloittaa hyvissä ajoissa jotta on sitten rahaa kunnon lahjaan.

Mun tätini antoi meille häälahjaksi vintiltä löytämänsä pienen taulun. Paras häälahja ikinä!

Jotenkin oudon katkeran sävyinen aloitus. Ei kai se näiden perheiden, saati niiden lasten syytä ole, että sinä olet pienituloinen, ja eikö sukulaislapsia yleensä "lahjota", olivat rikkaita tai ei? Eli siis, miten se varakkuus tai varattomuus vaikuttaa lahjaan? 

Ei kai varakkaat oikeasti odota yhtään mitään köyhälistöltä. Rikkailla ja hyvätuloisilla on kaikkea joten kortti ja käynti riittää ihan hyvin. Jos tuo lahjaksi jotain rihkamaa niin sen kohtalo on todennäköisesti roskakori.

Lähtökohtaisesti ostan lahjoja vain niille joiden kanssa olen aktiivisesti tekemisissä. En koe tarpeelliseksi ostaa mitään sukulaiselle, jonka kanssa ei ole mitään muuta kontaktia kuin tyyliin joulukortti.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin oudon katkeran sävyinen aloitus. Ei kai se näiden perheiden, saati niiden lasten syytä ole, että sinä olet pienituloinen, ja eikö sukulaislapsia yleensä "lahjota", olivat rikkaita tai ei? Eli siis, miten se varakkuus tai varattomuus vaikuttaa lahjaan? 

En mä lahjo kuin niitä oikeasti läheisiä. Jos ei olla muuten yhteyksissä niin en mene juhliinkaan lahjomaan

Meillä oli erikseen kahvipöytä varattomille onnittelijoille. Siellä oli costaricakahvia ja kaupan pullaa sekä mariekeksejä. Oikeat vieraat saivat lohivoileipiä, kolmea erilaista kakkua ja 7 lajia pikkuleipiä.

Jos onnittelija jo valmiiksi suhtautuu juhliin halveksivasti, niin miksi me olisimme hänelle erityisen ystävällisiä?

Mauton aloitus asenteen takia. Ei se lasten "vika" ole, jos heidän vanhempansa ansaitsevat hyvin.

Kyllähän se vähän hassulta tuntuu. Edessä taas sukulaisperheen vesan valmistujaiskekkerit, toiveena tietysti rahaa (ymmärrän, sitä toivoin itsekin aikanaan tietysti). Tuntuu vain vähän hassulta antaa se 50 e (en tiedä kehtaako lahjaksi oikein antaa vähemmän), kun itse tienaan alle 2 k kuussa ja kyseinen perhe viitisentoista tonnia kuussa. Valmistuvakin saa enemmän palkkaa kuin minä, ihan vaan opiskelun ohessa työskennellessään.

Mutta lahja on lahja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin oudon katkeran sävyinen aloitus. Ei kai se näiden perheiden, saati niiden lasten syytä ole, että sinä olet pienituloinen, ja eikö sukulaislapsia yleensä "lahjota", olivat rikkaita tai ei? Eli siis, miten se varakkuus tai varattomuus vaikuttaa lahjaan? 

En mä lahjo kuin niitä oikeasti läheisiä. Jos ei olla muuten yhteyksissä niin en mene juhliinkaan lahjomaan

Eihän tässä aloituksessa ollut tuosta kyse ollenkaan vaan rahasta. Minustakin sävy oli katkera. "Nyt saa riittää." Pitäisikö varakkaiden jättää köyhät kutsumatta vai jopa koko juhlat pitämättä? Ymmärrän, että kun rahaa ei ole niin ajatukset pyörii sen asian ympärillä, mutta kuten jo mainittu, niin ei niitä juhlia rahan takia pidetä. Hyviä ideoita kierrätetyistä ja muista edullisista lahjoista jo tuli, tai sitten korttikin riittää. Ei meillä ainakaan kiinnitetty yhtään huomiota kuka antoi minkäkin verran ja myös ne muutamat ei raha -lahjat oli kivoja. 

Vierailija kirjoitti:

Mauton aloitus asenteen takia. Ei se lasten "vika" ole, jos heidän vanhempansa ansaitsevat hyvin.

Eihän ne vanhempien tulot ja varallisuus ole kuitenkaan lasten käytössä, vaan voivat itsekin elää hyvin vaatimatonta ja köyhää elämää. Suurimmalla osalla tämän päivän nuorista ja valmistuneista menevät muut arvot esim. ympäristöarvot, ihmisyys ja inhimillisyys, empatiakyky jne. rahan ja lahjojen edelle. Ja omilla tuloilla ja rahoilla eläminen on monelle nuorelle osa tärkeää itsenäistymistä ja napanuoran katkaisemista vanhempiin, eikä haluta olla vanhemmista taloudellisesti riippuvaisia. 

Meillä tytär pääsi viime keväänä ylioppilaaksi ja paras lahja oli mummin antama sokerikko ja kermakko, joka oli kuulunut hänen äidilleen ja rahallista arvoa sillä ei juuri ole, mutta tyttärelle se oli korvasmaton lahja ja näin hän koki kuuluvansa sukupolvien ketjuun ja pitää nyt omassa kodissaan kunniapaikalla, johon liittyy tarina. 

Ja toinen tytär sai mummolta hänen vanhan korunsa. 

Ylioppilaslahjaksi saivat myös rahaa, mutta sitä mukaan kun saivat, ottivat kirjekuoresta ne jemmaan ja vain kortti lahjapöydälle, eikä päivänsankeri tai me vanhemmat edes tiedetty, miten paljon kukin antoi rahaa, oli vain eri seteleitä 10 € sataan euroon.

Lahja ei ole se tärkein, vaan muistaminen.