Mikä vaivaa ihmisiä, jotka alkavat neuvoa pyytämättä??

Ylpeys. Eivät kunnioita sitä tyyppiä, jota alkavat neuvomaan ja olettavat tietävänsä paremmin.

Äärimmäisen rasittavaa silloin, kun tullaan neuvomaan jossain, missä olet ammattilainen tai lähes, kymmenien vuosien kokemuksella. Siinä joutuu nielemään kiukkua, mutta ei kannata vttuilla takaisin. Ei ihmiset yleensä tarkoita pahaa, vaan päinvastoin.

Itse en näe neuvomisessa mitään pahaa, yleensä vain ilahdun järkevistä neuvoista. Jos en niitä kaipaa, suhtaudun neutraalisti, mutta ei tulisi kyllä mieleenkään loukkaantua niistä. Eri asia on sitten, jos joku alkaa jatkuvasti tuputtamaan omia näkemyksiään vastaan sanomisesta huolimatta.

Mä oon niin tyhmä, että oletan toisen haluavan apua/vinkkejä, jos kertoo jostain ongelmastaan 😅

Vierailija kirjoitti:

He ovat "ratkaisukeskeisiä".

Ratkaisukeskeisyyteen ei liitty automaattisesti epätoivottu neuvominen. Mutta silloin kun neuvoa tarvitaan, otan aina mieluummin ratkaisukeskeisen kuin jonkun voivottelijan.

Huvipuistohullu kirjoitti:

Mä oon niin tyhmä, että oletan toisen haluavan apua/vinkkejä, jos kertoo jostain ongelmastaan 😅

Alatko välittömästi kertomaan untuvatakin pesuohjeita, jos joku kertoo ostaneensa sellaisen eikä mitään ongelmaa ole?

Ap

Missä te törmäätte tällaisiin neuvojiin?

Neuvoja ehkä näkee kuinka tyhmä olet ja olet tekemässä virheen. Hän haluaa auttaa sinua neuvomalla tekemään oikein. Mutta koska sinä olet ylimielinen hölmö, niin et ota kuuleviin korviin neuvoja, vaan teet sen virheen. 

Herkkähipiäinen herneenpalkoja kärsäänsä vetävä typerys on aina se suurin virheitä tekevä typerys. Häntä ei saa neuvoa, nyyh... koska se niin ärsyttää huomata, miten toinen on osaavampi ja viisaampi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä vaikutat niin avuttomalta, että he kokevat neuvomisen aiheelliseksi.

Miksi muuten kimpaannut noin? Miksi et pysty suhtautumaan neuvonantajaan korrektisti? Hänhän on kumminkin puolellasi ja haluaa auttaa. Voit miettiä omaa suhtautumistasi.

Varmaan juuri siksi, että neuvoja pitää mua avuttomana vaikka tiedän asiasta enemmän kuin hän.

Ap

Tällöinhän kyse on pelosta, että olet jotain "parempaa".

Ei sitä muu vaivaa kuin kova usko omaan paremmuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Huvipuistohullu kirjoitti:

Mä oon niin tyhmä, että oletan toisen haluavan apua/vinkkejä, jos kertoo jostain ongelmastaan 😅

Alatko välittömästi kertomaan untuvatakin pesuohjeita, jos joku kertoo ostaneensa sellaisen eikä mitään ongelmaa ole?

Ap

Untuvatakeista mä en tiedä yhtään mitään 😃

Vierailija kirjoitti:

Neuvoja ehkä näkee kuinka tyhmä olet ja olet tekemässä virheen. Hän haluaa auttaa sinua neuvomalla tekemään oikein. Mutta koska sinä olet ylimielinen hölmö, niin et ota kuuleviin korviin neuvoja, vaan teet sen virheen. 

Herkkähipiäinen herneenpalkoja kärsäänsä vetävä typerys on aina se suurin virheitä tekevä typerys. Häntä ei saa neuvoa, nyyh... koska se niin ärsyttää huomata, miten toinen on osaavampi ja viisaampi. 

Jos neuvot olisivat hyviä ja tarpeellisia, huomaisit tässäkin  ketjussa enemmän kiitollisuutta. 

En muista, koska viimeksi olisin saanut pyytämättä hyvän neuvon. Saattoi olla teini-iässä liittyen kalankäsittelyyn.

Ne ihmiset, joiden älykkyyttä ja viisautta ihailen, eivät koskaan neuvo pyytämättä.

menkääpä joskus vaikka asumaan Espanjaan, jotta tutustutte paikallisiin, niin jonkun suomityypin neuvominen ei enää sen jälkeen edes neuvomiselta vaikuta. Siellä sitä vasta neuvotaankin.

Kaupassakin voi joku jonossa takanasi oleva alkaa järjestellä sinun ostoksiasi uudelleen, koska olet laittanut ne huonoon järjestykseen ja samalla hän selittää miksi järjestyksen pitäisi olla tämä tai tuo. Bussissa ihmiset alkaa tulla tutustumaan ja heti kun vaikka kerrot mihin olet menossa, niin saat sata ja yksi neuvoa vaikka siitä, että missä on parhaat leivät, missä on parhaat merenelävät ravintolassa, missä kaupassa kanntta akäydä, mitä katuja pitää varoa, miten sinulla on tuollainen vaate päällä, etkä tiedä, että siellä on sitä ja sitä ja sellaista. Siis se neuvojen määrä on sellainen, että sen jälkeen sinua ei oikeasti ärsytä enää yhtään neuvovat ihmiset, vaan tajuat, että se on ihmisen luonne. He kaikki haluavat sinulle parasta ja haluavat jakaa tietonsa.

Vain suomessa on ongelma se, että joku ihminen alkaa komunikoida vaikka sitten neuvomisen mielessä ja vain suomessa se kommunikoinnin kohde voi alkaa skitsoilla siitä miten se neuvoja yrittää päteä.

Vierailija kirjoitti:

menkääpä joskus vaikka asumaan Espanjaan, jotta tutustutte paikallisiin, niin jonkun suomityypin neuvominen ei enää sen jälkeen edes neuvomiselta vaikuta. Siellä sitä vasta neuvotaankin.

 

Kaupassakin voi joku jonossa takanasi oleva alkaa järjestellä sinun ostoksiasi uudelleen, koska olet laittanut ne huonoon järjestykseen ja samalla hän selittää miksi järjestyksen pitäisi olla tämä tai tuo. Bussissa ihmiset alkaa tulla tutustumaan ja heti kun vaikka kerrot mihin olet menossa, niin saat sata ja yksi neuvoa vaikka siitä, että missä on parhaat leivät, missä on parhaat merenelävät ravintolassa, missä kaupassa kanntta akäydä, mitä katuja pitää varoa, miten sinulla on tuollainen vaate päällä, etkä tiedä, että siellä on sitä ja sitä ja sellaista. Siis se neuvojen määrä on sellainen, että sen jälkeen sinua ei oikeasti ärsytä enää yhtään neuvovat ihmiset, vaan tajuat, että se on ihmisen luonne. He kaikki haluavat s

Tuossapa se ongelma kyllä onkin, kun mulle ei koskaan tule sellainen olo neuvomisesta, että mulle halutaan hyvää. Neuvojat ovat sellaisia henkilöitä, jotka eivät muutoinkaan vaikuta mitenkään hyväntahtoisilta, päinvastoin. Jos aidosti olisivat hyväntahtoisia, niin kai sen jostain huomaisi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

menkääpä joskus vaikka asumaan Espanjaan, jotta tutustutte paikallisiin, niin jonkun suomityypin neuvominen ei enää sen jälkeen edes neuvomiselta vaikuta. Siellä sitä vasta neuvotaankin.

 

Kaupassakin voi joku jonossa takanasi oleva alkaa järjestellä sinun ostoksiasi uudelleen, koska olet laittanut ne huonoon järjestykseen ja samalla hän selittää miksi järjestyksen pitäisi olla tämä tai tuo. Bussissa ihmiset alkaa tulla tutustumaan ja heti kun vaikka kerrot mihin olet menossa, niin saat sata ja yksi neuvoa vaikka siitä, että missä on parhaat leivät, missä on parhaat merenelävät ravintolassa, missä kaupassa kanntta akäydä, mitä katuja pitää varoa, miten sinulla on tuollainen vaate päällä, etkä tiedä, että siellä on sitä ja sitä ja sellaista. Siis se neuvojen määrä on sellainen, että sen jälkeen sinua ei oikeasti ärsytä enää yhtään neuvovat ihmiset, vaan taju

sinusta en tiedä, mutta ihmiset yleensä tekevät vääriä päätöksiä toisesta henkilöstä kun antavat päätöksen tulla "minusta tuntuu" perusteella.  Tunteen ei pitäisi koskaan antaa ratkaista asioita. Sitä pitäisi pitää vain väylänä, joka kertoo mitä tuntijassa itsessään heräsi, ei suinkaan, että "koska tunsin näin, niin toinen on varmasti sitä ja tätä". 

Vierailija kirjoitti:

On teillä lyhyt pinna ja pienet murheet. Keskustelkaa. Älkää vain hautoko pahoja ajatuksia

Älä tule neuvomaan!

Vierailija kirjoitti:

Neuvoja ehkä näkee kuinka tyhmä olet ja olet tekemässä virheen. Hän haluaa auttaa sinua neuvomalla tekemään oikein. Mutta koska sinä olet ylimielinen hölmö, niin et ota kuuleviin korviin neuvoja, vaan teet sen virheen. 

Herkkähipiäinen herneenpalkoja kärsäänsä vetävä typerys on aina se suurin virheitä tekevä typerys. Häntä ei saa neuvoa, nyyh... koska se niin ärsyttää huomata, miten toinen on osaavampi ja viisaampi. 

Toivottavasti tämä on sarkasmia. 

Kyllä, on eri juttu yrittää yhdessä etsiä ratkaisu kuin että alkaa omasta mielestään fiksumpana ladella ohjeita.

Myönnän että olen tällainen ääliö joka tahtoo jaella neuvojansa. Voin paljastaa että teen sen siksi koska toivon ja luulen että voinsin olla avuksi toiselle. Täytyy kai opetella olemaan hiljaa koska onhan totta että varmaan neuvoa kysytään jos sitä halutaan. Minusta mielestä se taas on 'lypsämistä' jos minun täytyy erikseen kysyä neuvoa eikä keskustelun toinen osapuoli automaattisesti jaa neuvojaan jos kerron ongelmani. Niin.

Yksi suomalaisten kansansairauksista on masentuneisuus ja ahdistuneisuus ja se voi näkyä myös siten, että hermostuu, jos joku alkaa "neuvomaan". Tosiasiassa neuvominen on muualla maailmassa täysin normaalia ihmiskommunikaatiota, eikä kukaan siellä hermostu, jos joku tulee neuvomaan. Kiitetään vaan neuvosta ja jatketaan eteenpäin joko neuvoa noudattaen tai toimimatta sen mukaan tai kysellään lisätietoa.

Itseä ärsyttää suunnattomasti, jos kerron jollekin kaverille jostain ongelmastani ja hän vain kommentoi siihen jollain täytesanoilla ja se siinä. Minusta on järkevää ja hyödyllistä kuulla neuvoja ja niitäkin, joita olen jo kokeillut. Jos se ei muuta hyödytä, niin ainakin sen verran, että tajuaa, että tuo toinenkaan keksnyt mitään uutta ratkaisua. Sitten siitä voi sen toisen kanssa vaikka keskustella, että eikö tähän asiaan tosiaan ole mitään muuta ratkaisuvaihtoehtoa. Tuollainen hyödyttää molempia paljon enemmän kuin joku "voi että, kerro lisää, mahtaa olla rankkaa...."

Itse valitin kaverille miten on rahat loppu ja pyysi tonnia lainaksi uutta kännykkää varten.

Alkoi sitten neuvomaan miten vähentää baari-iltoja kavereiden kanssa, karsia suoratoistopalveluja ja yrittää pärjätä viimevuotisella puhelimella vielä toinenkin vuosi. Ja valitti miten en ollut maksanut takaisin entisiäkään.

En todellakaan pyytänyt mitään neuvoja vaan tonnia lainaksi uutta puhelinta varten, enkä pyytänyt selittämään edellisten lainojen maksamisesta. Miten saisin tyypin lopettamaan tuon mansplainauksen? En haluaisi katkaista ystävyyttä kun saatan tarvita rahaa lainaksi.