Lue keskustelun säännöt.
Pojan ruokanirsoilu on vaarassa tuhota koko perheen
26.02.2025 |
Olen aivan loppu. Lanttuväsymys on saavuttanut maksimipisteensä tässä taloudessa. Poikani, 14-vuotias nuori mies, EI voi sietää lanttua. Eikä naurista. Eikä edes ajatusta niistä. Tätä on jatkunut vuosia, ja minä en enää jaksa. Olen yrittänyt kaikkea. Ihan kaikkea. Aloitimme jo, kun hän oli pieni. Soseutin lanttua bataatin joukkoon huomasi ja sylki. Kokeilin perunamuussin seassa haistoi, maistoi ja veti suun niin mutrulle, että katsoin parhaaksi olla jatkamatta. Keitossa? Ei toivoakaan. Lanttulaatikossa jouluna? "Äiti, ei kiitos." Kokeilin lanttua raasteena, uunissa, wokissa, röstinä, grillattuna, jopa lanttusipseinä! Ja aina sama ilme: inho, torjunta, totaalinen kieltäytyminen.
Hän ei ole muutenkaan erityisen nirso! Porkkanat menevät, perunat ilman ongelmia, punajuuri jopa ihan ok. Mutta lanttu ja nauris mahdoton yhdistelmä. Olemme yrittäneet keskustella, että makuaisti kehittyy, että kannattaa totutella, että jos nyt vain maistaisi pikkuisen. Ei. Ei onnistu. Ihan kuin kyse olisi jostain kavereilta opitusta asennevammasta. Jos lanttua on ruuassa, hän joko ei syö ollenkaan tai poimii ne pois kirurgin tarkkuudella. Tämä ei ehkä kuulosta suurelta ongelmalta, mutta vuosien varrella se on aiheuttanut käsittämättömän määrän riitoja. Olemme puolisoni kanssa eri linjoilla: minä olen ollut tiukempi, että kaikkia ruokia on opittava syömään, puoliso taas kallistuu enemmän sille kannalle, että "no antaa olla, ei kai kaikkien tarvitse kaikkea syödä". Mutta entä jos joskus tulee tilanne, että on vain lantturuokaa tarjolla? Mitä hän tekee sitten? Onko tämä nyt merkki siitä, että en ole kasvattanut häntä tarpeeksi joustavaksi syömisen suhteen?
Ja ehkä tämä kaikki on nyt vain kasautunut mielessäni, mutta tuntuu, että tämä lanttukiista symboloi jotain suurempaa. Onko tämä vain alkusoittoa sille, että teini-iässä kaikki menee vaikeaksi? Mitä minä teen väärin? Pitäisikö antaa olla? Vai pakottaa? Vai kehittää joku uusi, ovela lähestymistapa? Olen oikeasti loppu tähän taisteluun. Onko jollain muulla ollut vastaavaa tilannetta? Mitä teitte? Vai annanko vain periksi ja hyväksyn, että minun lapseni on lanttuvapaa loppuelämänsä?
Kommentit (120)
Vierailija kirjoitti:
Ap on lahjakas ja kekseliäs kirjoittaja. Teksti on kieliopillisesti hyvää ja sujuvaa. Kirjoituksessa on selkeä draaman kaari. Kannattaa hyödyntää tätä osaamista, se harvinaistuu koko ajan. Veikkaan ap:aa yli 45 vuotiaaksi, sitä nuoremmat eivät osaa kirjoittaa tuolla tavalla.
Olen hieman yli 40 kyllä, kuten varmaan suurin osa tuonikäisten lasten vanhemmista on. En ymmärrä, miksi täällä takerrutaan viestiin itsessään syyttäen sitä provoksi sen sijaan, että otettaisiin kantaa itse asiaan, eli tuohon pojan ruoka-ainerajoitteeseen, joka aiheuttaa perheessämme vaikeuksia. Olisi kiva kuulla jotain oikeita vinkkejä siihen, miten ruoka-aineisiin voi totuttautua ja että mistä tämä ongelma voi juontaa juurensa. Tuo erään kirjoittajan ehdotus ravitsemusterapeutista oli hyvä. Sitä ilman muuta harkitsemme, jos vain poika tähän suostuu, koska tuonikäistä on mahdotonta enää väkisin saada minnekään. Kiitokset muillekin asiallisille vastaajille!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on lahjakas ja kekseliäs kirjoittaja. Teksti on kieliopillisesti hyvää ja sujuvaa. Kirjoituksessa on selkeä draaman kaari. Kannattaa hyödyntää tätä osaamista, se harvinaistuu koko ajan. Veikkaan ap:aa yli 45 vuotiaaksi, sitä nuoremmat eivät osaa kirjoittaa tuolla tavalla.
Olen hieman yli 40 kyllä, kuten varmaan suurin osa tuonikäisten lasten vanhemmista on. En ymmärrä, miksi täällä takerrutaan viestiin itsessään syyttäen sitä provoksi sen sijaan, että otettaisiin kantaa itse asiaan, eli tuohon pojan ruoka-ainerajoitteeseen, joka aiheuttaa perheessämme vaikeuksia. Olisi kiva kuulla jotain oikeita vinkkejä siihen, miten ruoka-aineisiin voi totuttautua ja että mistä tämä ongelma voi juontaa juurensa. Tuo erään kirjoittajan ehdotus ravitsemusterapeutista oli hyvä. Sitä ilman muuta harkitsemme, jos vain poika tähän suostuu, koska tuonikäistä on mahdotonta enää väkisin s
Olisinpa kärpäsenä katossa, kun ravitsemusterapeutti kuulee miksi hänen palvleuksiaan kaivataan tässä tapauksessa. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on lahjakas ja kekseliäs kirjoittaja. Teksti on kieliopillisesti hyvää ja sujuvaa. Kirjoituksessa on selkeä draaman kaari. Kannattaa hyödyntää tätä osaamista, se harvinaistuu koko ajan. Veikkaan ap:aa yli 45 vuotiaaksi, sitä nuoremmat eivät osaa kirjoittaa tuolla tavalla.
Olen hieman yli 40 kyllä, kuten varmaan suurin osa tuonikäisten lasten vanhemmista on. En ymmärrä, miksi täällä takerrutaan viestiin itsessään syyttäen sitä provoksi sen sijaan, että otettaisiin kantaa itse asiaan, eli tuohon pojan ruoka-ainerajoitteeseen, joka aiheuttaa perheessämme vaikeuksia. Olisi kiva kuulla jotain oikeita vinkkejä siihen, miten ruoka-aineisiin voi totuttautua ja että mistä tämä ongelma voi juontaa juurensa. Tuo erään kirjoittajan ehdotus ravitsemusterapeutista oli hyvä. Sitä ilman muuta harkitsemme, jos vain poika tähän suostuu,
Eikö ravitsemusterapeutin palvelut ole nimenomaan mm. tällaisia tapauksia varten että ei pysty syömään asioita x tai y?
Jotkut ruoka-aineet eivät vain maistu kaikille. Taitaa olla sinun päässä tämä ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi mamma mia minkälainen vanempi...
Kiduttaminen on kiellettyä.
Minä olen 40v mies enkä syö lanttua, naurista, enkä myöskään kurkkua, enkä mitään missä noita on. Hyi saakeli että voi olla etovan makuisia!! Muita kasviksia menee kyllä, porkkana paprika jne. Tomaattikin jos kypsennetty ja maustettu. En tiedä mikä makuaistissani on vikana, mutta jos otetaan esim. se perussuomalainen joka kodin perussalaatti, johon tulee jäävuorisalaattia, kurkkua ja tomaattia, niin minun suussa tuo kombo maistuu ihan oksennukselta. En voi ymmärtää miten se voi olla jonkun mielestä hyvän makuista. Byööööhh!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa käydä lääkärissä ja ilmaista huoli aiheesta siellä. Jos ruokavalio käy tuolla tavalla yksipuoliseksi, niin voi tulla mm. puutostiloja tärkeistä ravintoaineista
Vierailija kirjoitti:
Lanttu onkin pahan makuista. Ja haju se vasta kauhea onkin.
Etenkin syödyn lantun haju...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän joku lihasoppa tai pataruoka ole mitään ilman lanttua. Ihme närppijä.
Pojalle lanttu anaaliin ja nauris käteen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en muista koskaan edes käyttäneeni lanttua tai naurista ruoanlaitossa. Siis miksi juuri noita on pakko käyttää, etenkin jos kaikille ei maistu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä trolli! Selkeästi mietitty järjetön tarina!
5/5
Kokeile uppopaistaa ne nauriit ranskalaisten perunoide tapaan! 😛
Ei toimi ranskannauris. T: ketoilija
Ei toimi juuri muutkaan juurekset. Jäävät sitkeäksi ja rasvaiseksi purkaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna olla. Naurettavaa. Jos ei syö kahta juuresta ja muu menee niin so what. Ps. Ei ole koskaan tullut eteen tilannetta, että olisi vain lantturuokaa tarjolla.
Olin samanlainen lapsena ja sama jatkuu aikuisenakin. En pidä lantusta, nauriista, porkkanast ja bataatista. Potut on ok
Voihan lanttu.
Mä en koskaan tykännyt paprikasta. No, lopulta selvis että oon sille allerginen.
Lanttu pierettää ja turvottaa monien vatsaa.
Jos tää ei oo provo, niin nyt ei taida ap:n lanttu leikata, kun asiasta on tehty elämää suurempi ongelma.
Lanttukalja! Siinä on ratkaisu ongelmaasi. Muu perhe syö lanttulaatikkoa ja pojalle on oma kirpeä lanttukaljansa, jolla hän kuittaa aterian.
Ei trollissa mitään vikaa, mutta tuo itsensä kehuminen kommenteissa menee yli. Voit upata vaan uppaamalla.
Ei toimi ranskannauris. T: ketoilija