Pojan ruokanirsoilu on vaarassa tuhota koko perheen
Olen aivan loppu. Lanttuväsymys on saavuttanut maksimipisteensä tässä taloudessa. Poikani, 14-vuotias nuori mies, EI voi sietää lanttua. Eikä naurista. Eikä edes ajatusta niistä. Tätä on jatkunut vuosia, ja minä en enää jaksa. Olen yrittänyt kaikkea. Ihan kaikkea. Aloitimme jo, kun hän oli pieni. Soseutin lanttua bataatin joukkoon huomasi ja sylki. Kokeilin perunamuussin seassa haistoi, maistoi ja veti suun niin mutrulle, että katsoin parhaaksi olla jatkamatta. Keitossa? Ei toivoakaan. Lanttulaatikossa jouluna? "Äiti, ei kiitos." Kokeilin lanttua raasteena, uunissa, wokissa, röstinä, grillattuna, jopa lanttusipseinä! Ja aina sama ilme: inho, torjunta, totaalinen kieltäytyminen.
Hän ei ole muutenkaan erityisen nirso! Porkkanat menevät, perunat ilman ongelmia, punajuuri jopa ihan ok. Mutta lanttu ja nauris mahdoton yhdistelmä. Olemme yrittäneet keskustella, että makuaisti kehittyy, että kannattaa totutella, että jos nyt vain maistaisi pikkuisen. Ei. Ei onnistu. Ihan kuin kyse olisi jostain kavereilta opitusta asennevammasta. Jos lanttua on ruuassa, hän joko ei syö ollenkaan tai poimii ne pois kirurgin tarkkuudella. Tämä ei ehkä kuulosta suurelta ongelmalta, mutta vuosien varrella se on aiheuttanut käsittämättömän määrän riitoja. Olemme puolisoni kanssa eri linjoilla: minä olen ollut tiukempi, että kaikkia ruokia on opittava syömään, puoliso taas kallistuu enemmän sille kannalle, että "no antaa olla, ei kai kaikkien tarvitse kaikkea syödä". Mutta entä jos joskus tulee tilanne, että on vain lantturuokaa tarjolla? Mitä hän tekee sitten? Onko tämä nyt merkki siitä, että en ole kasvattanut häntä tarpeeksi joustavaksi syömisen suhteen?
Ja ehkä tämä kaikki on nyt vain kasautunut mielessäni, mutta tuntuu, että tämä lanttukiista symboloi jotain suurempaa. Onko tämä vain alkusoittoa sille, että teini-iässä kaikki menee vaikeaksi? Mitä minä teen väärin? Pitäisikö antaa olla? Vai pakottaa? Vai kehittää joku uusi, ovela lähestymistapa? Olen oikeasti loppu tähän taisteluun. Onko jollain muulla ollut vastaavaa tilannetta? Mitä teitte? Vai annanko vain periksi ja hyväksyn, että minun lapseni on lanttuvapaa loppuelämänsä?
Kommentit (120)
Onko pojalla mahdollisesti syömishäiriö tai täyttääkö mahansa salaa esim. roskaruualla? Olisi hyvä ottaa pojan kanssa puheeksi myös mahdolliset tunne-elämän ongelmat, sillä ne voivat kumuloituessaan vaikuttaa myös syömistottumuksiin. Kannattaa puuttua asiaan mieluummin liian varhain kuin siinä vaiheessa kun alatte keskustella esim. huostaanotosta tai muista tukitoimista tai ajaudutte vaikkapa avioeroon jos tilanne kotona tulehtuu liian pahaksi. Voisiko vaikka ravitsemusterapeutista olla apua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailmassa on paljon muitakin kasviksia kuin lanttu. Tarjoa niitä. On aika pieni murhe, jos hän nirsoilee vain yhden kasviksen kohdalla.
Oma lapseni ei syö kukkakaalia, joten jos tehdään jotain ruokaa, missä sitä on, hän ottaa muita kasviksia mutta jättää kukkakaalit syömättä. Jääpä minulle sitten enemmän kukkakaalia.
Lanttu nyt sattuu olemaan edullinen kotimainen juures ja aika keskeinen aines niissä ruuissa, mitä meillä kokataan. Siinä mielessä tuo nirsoilu on koko perheen kannalta tuhoisaa kun pojalle pitäisi sitten tehdä omat ruuat harvase kerta. Olisi muutoinkin hyvä oppia sietämään uusia makuja.
Ap
No joo, eihän tää tietenkään tosissaan ole kirjoitettu, mutta huomautan silti, että mikäli olet jo yli 10 vuotta koittanut sitä lanttua syöttää, ei mun mielestä voi enää puhua uudesta mausta.
PS. MEE TÖIHI
Hyvä trolli! Selkeästi mietitty järjetön tarina!
5/5
Kokeile uppopaistaa ne nauriit ranskalaisten perunoide tapaan! 😛
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika hauska.
Mitä hauskaa tässä on, että jonkun lapsella on ruokavamma joka estää syömästä suurta osaa perheessä tarjoiltavista ruuista?
Se on hauskaa, että perhe hajoaa kun joku ei syö lanttua ja naurista.
Onneksi omani on pysynyt kasassa jo 40 vuotta vaikka minä en noita syö.
Lanttu onkin pahan makuista. Ja haju se vasta kauhea onkin.
Aloituksen täytyy olla trolli. Lukemattomat ihmiset selviytyvät elämästä syömättä lanttua ja naurista. Tunnen kuusikymppisiäkin, jotka välttävät lanttua.
Ap on lahjakas ja kekseliäs kirjoittaja. Teksti on kieliopillisesti hyvää ja sujuvaa. Kirjoituksessa on selkeä draaman kaari. Kannattaa hyödyntää tätä osaamista, se harvinaistuu koko ajan. Veikkaan ap:aa yli 45 vuotiaaksi, sitä nuoremmat eivät osaa kirjoittaa tuolla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailmassa on paljon muitakin kasviksia kuin lanttu. Tarjoa niitä. On aika pieni murhe, jos hän nirsoilee vain yhden kasviksen kohdalla.
Oma lapseni ei syö kukkakaalia, joten jos tehdään jotain ruokaa, missä sitä on, hän ottaa muita kasviksia mutta jättää kukkakaalit syömättä. Jääpä minulle sitten enemmän kukkakaalia.
Lanttu nyt sattuu olemaan edullinen kotimainen juures ja aika keskeinen aines niissä ruuissa, mitä meillä kokataan. Siinä mielessä tuo nirsoilu on koko perheen kannalta tuhoisaa kun pojalle pitäisi sitten tehdä omat ruuat harvase kerta. Olisi muutoinkin hyvä oppia sietämään uusia makuja.
Ap
Missä ruokalajeissa lanttu on keskeisessä roolissa?
No esim. lantturaasteessa ja lanttulaatikossa nyt p
Lanttulaatikkoa syödään yleensä jouluna ja lantturaaste on lisuke. Vaikea nähdä kummankaan olevan kiinteä ja oleellinen osa kenenkään ruokavaliota.
Lanttuhullu on näköjään uusi palstahullumme.
Trump ei ole varmaan nähnytkään lanttua tai naurista. Ikää alkaa olla 80 ja vetää pitkää päivää hampurilaisilla ja kokiksella. Rehuruvilla saa rintasyövän jo nelikymppisenä.
Vierailija kirjoitti:
Aika hauska.
Ei ole ollenkaan hauska vaan typerä trolli. Suorastaan ärsyttävä.
Kalevauva.fi, herää! Tässä on jauhenlihan pesun ja tamponinnarukorun veroinen tuleva klassikkoaloitus joka ansaitsee oman kappaleen! :D
Mistä ap tällaisen keksikin. Nokkela.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä trolli! Selkeästi mietitty järjetön tarina!
5/5
Kokeile uppopaistaa ne nauriit ranskalaisten perunoide tapaan! 😛
Kusisen paska trolli. 0/5
Vierailija kirjoitti:
Ap on lahjakas ja kekseliäs kirjoittaja. Teksti on kieliopillisesti hyvää ja sujuvaa. Kirjoituksessa on selkeä draaman kaari. Kannattaa hyödyntää tätä osaamista, se harvinaistuu koko ajan. Veikkaan ap:aa yli 45 vuotiaaksi, sitä nuoremmat eivät osaa kirjoittaa tuolla tavalla.
Tuo on kopioitu. Ei ole ap:n kirjoittama.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailmassa on paljon muitakin kasviksia kuin lanttu. Tarjoa niitä. On aika pieni murhe, jos hän nirsoilee vain yhden kasviksen kohdalla.
Oma lapseni ei syö kukkakaalia, joten jos tehdään jotain ruokaa, missä sitä on, hän ottaa muita kasviksia mutta jättää kukkakaalit syömättä. Jääpä minulle sitten enemmän kukkakaalia.
Lanttu nyt sattuu olemaan edullinen kotimainen juures ja aika keskeinen aines niissä ruuissa, mitä meillä kokataan. Siinä mielessä tuo nirsoilu on koko perheen kannalta tuhoisaa kun pojalle pitäisi sitten tehdä omat ruuat harvase kerta. Olisi muutoinkin hyvä oppia sietämään uusia makuja.
Ap
Missä ruokalajeissa lanttu on keskeisessä roolissa?
Aiheen vierestä, mutta soisin lantun näkyvän ruokapöydässä enemmänkin. Vanhat kunnon pitoruoat, joita ennen tarjottiin vaikkapa peijaisissa, ovat rajoittuneet melkeinpä vain jouluun. Hyviä, edullisia raaka-aineita.
Provo on joka tapauksessa ansioitunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika hauska.
Ei ole ollenkaan hauska vaan typerä trolli. Suorastaan ärsyttävä.
Ei tosiaankaan ollut hauska, olisit keksinyt edes muut ruoka aineet tai ruuat. Jos kirjoitus ois totta, tuli vaan mieleen kaikki kammottavat True crime kirjat, joissa vanhemmat kontrolloivat sairaalloisesti lapsiaan, pitäis kirjoittajan todella mennä hoitoon. 15v. syö mitä haluaa. Kaikilla meillä on mieli ruokia ja inhokkeja.
Vierailija kirjoitti:
"Anna lapsen itse annostella tai annostele pieni määrä kerralla. Syömään pakottaminen tai lautasen tyhjäksi syömisen vaatimus sekoittavat lapsen omaa intuitiota kylläisyydestä. Tutkimusten mukaan tuloksena voi olla vinoutunut suhde ruokaan, makeanhimo ja kasvanut lihomisen riski. Ruoalla ei pidä palkita.14.10.2021"
"Lapsilla on oikeus hyvään kohteluun - myös ruokapöydässä"
https://www.lapsenoikeudet.fi/blogi/lapsilla-on-oikeus-hyvaan-kohteluun…
Kyllä se on syötävä loppuun minkä on itse ottanut.
Mä en kestä! :DD