Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pojan ruokanirsoilu on vaarassa tuhota koko perheen
26.02.2025 |
Olen aivan loppu. Lanttuväsymys on saavuttanut maksimipisteensä tässä taloudessa. Poikani, 14-vuotias nuori mies, EI voi sietää lanttua. Eikä naurista. Eikä edes ajatusta niistä. Tätä on jatkunut vuosia, ja minä en enää jaksa. Olen yrittänyt kaikkea. Ihan kaikkea. Aloitimme jo, kun hän oli pieni. Soseutin lanttua bataatin joukkoon huomasi ja sylki. Kokeilin perunamuussin seassa haistoi, maistoi ja veti suun niin mutrulle, että katsoin parhaaksi olla jatkamatta. Keitossa? Ei toivoakaan. Lanttulaatikossa jouluna? "Äiti, ei kiitos." Kokeilin lanttua raasteena, uunissa, wokissa, röstinä, grillattuna, jopa lanttusipseinä! Ja aina sama ilme: inho, torjunta, totaalinen kieltäytyminen.
Hän ei ole muutenkaan erityisen nirso! Porkkanat menevät, perunat ilman ongelmia, punajuuri jopa ihan ok. Mutta lanttu ja nauris mahdoton yhdistelmä. Olemme yrittäneet keskustella, että makuaisti kehittyy, että kannattaa totutella, että jos nyt vain maistaisi pikkuisen. Ei. Ei onnistu. Ihan kuin kyse olisi jostain kavereilta opitusta asennevammasta. Jos lanttua on ruuassa, hän joko ei syö ollenkaan tai poimii ne pois kirurgin tarkkuudella. Tämä ei ehkä kuulosta suurelta ongelmalta, mutta vuosien varrella se on aiheuttanut käsittämättömän määrän riitoja. Olemme puolisoni kanssa eri linjoilla: minä olen ollut tiukempi, että kaikkia ruokia on opittava syömään, puoliso taas kallistuu enemmän sille kannalle, että "no antaa olla, ei kai kaikkien tarvitse kaikkea syödä". Mutta entä jos joskus tulee tilanne, että on vain lantturuokaa tarjolla? Mitä hän tekee sitten? Onko tämä nyt merkki siitä, että en ole kasvattanut häntä tarpeeksi joustavaksi syömisen suhteen?
Ja ehkä tämä kaikki on nyt vain kasautunut mielessäni, mutta tuntuu, että tämä lanttukiista symboloi jotain suurempaa. Onko tämä vain alkusoittoa sille, että teini-iässä kaikki menee vaikeaksi? Mitä minä teen väärin? Pitäisikö antaa olla? Vai pakottaa? Vai kehittää joku uusi, ovela lähestymistapa? Olen oikeasti loppu tähän taisteluun. Onko jollain muulla ollut vastaavaa tilannetta? Mitä teitte? Vai annanko vain periksi ja hyväksyn, että minun lapseni on lanttuvapaa loppuelämänsä?
Kommentit (120)
Kafkamainen näytelmä lopputuloksena maakuntateatterissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisiko lanttua ja naurista korvata jollain muulla? Niissä on karvas maku, joka ei ole kaikkien mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko lanttua ja naurista korvata jollain muulla? Niissä on karvas maku, joka ei ole kaikkien mieleen.
Milläs teet vaikkapa lantturaasteen ilman lanttua?
Onko todella niin että täällä valtaosa porukasta on sitä mieltä että ronkelille teinille pitäisi tehdä omat ruuat???
Lanttu on helposti korvattavissa vaikka perunalla tai jollain vähemmän voimakkaalla juureksella
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko lanttua ja naurista korvata jollain muulla? Niissä on karvas maku, joka ei ole kaikkien mieleen.
Milläs teet vaikkapa lantturaasteen ilman lanttua?
Ei taida lantturaaste monellakaan kuulua ruokavalikoimaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailmassa on paljon muitakin kasviksia kuin lanttu. Tarjoa niitä. On aika pieni murhe, jos hän nirsoilee vain yhden kasviksen kohdalla.
Oma lapseni ei syö kukkakaalia, joten jos tehdään jotain ruokaa, missä sitä on, hän ottaa muita kasviksia mutta jättää kukkakaalit syömättä. Jääpä minulle sitten enemmän kukkakaalia.
Lanttu nyt sattuu olemaan edullinen kotimainen juures ja aika keskeinen aines niissä ruuissa, mitä meillä kokataan. Siinä mielessä tuo nirsoilu on koko perheen kannalta tuhoisaa kun pojalle pitäisi sitten tehdä omat ruuat harvase kerta. Olisi muutoinkin hyvä oppia sietämään uusia makuja.
Ap
Missä ruokalajeissa lanttu on keskeisessä roolissa?
jouluna lanttulaatikossa.
Ap: kannattaisi tutkituttaa oma lanttunsa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän kyllä itseni lisäksi aika monta muutakin, jotka ei voi sietää näitä eikä paljon muitakaan juureksia, vaikka niissä on kerta kaikkiaan yllättäviä ja hienoja makuja, kuten paahdettu palsternakka ja maa-artisokkakeitto.
Mitä tuosta, jos lapsi ei syö lanttua. Ei ole pakko jos ei tahdo. Ei aikuisetkaan syö kaikkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten joku voi jaksaa kirjoittaa noin tylsän ja sairaan sepustuksen?
Siis teet noin ison ongelman siitä, että lapsi ei syö kahta juuresta joita ei edes ole pakko käyttää? Oletin otsikosta, että lapsi suostuu syömään vain muutamaa ruokaa.
Anna olla, älä painosta maistamaan. En itsekään noista kumpaakaan välittänyt lapsena/teininä syödä. Nyt aikuisena ei ne vieläkään ole suosikkeja, mutta voin vähän syödä jos on jossain tarjolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt teet niin että seuraavat pari viikkoa on tarjolla pelkkää lantturuokaa ja kiittämätön kolli joko syö tai on nälässä. Tuon ruokaterrorin ei saa antaa jatkua.
Laita poika terapiaan. Ei ole normaalia tuollainen. Syömishäiriö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Trollipa trolli, mutta oli sentään nähty vaivaa ja kirjoitettu aika pitkästi.
Kuulostaa huonolta trollilta. Puolisosi on oikeassa, hellitä vähän tuosta lanttufiksaatiostasi.
Ap, teillä on todellakin lanttuongelma. Sun lanttusi on ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Miten joku voi jaksaa kirjoittaa noin tylsän ja sairaan sepustuksen?
Lantussa vikaa.
😂 tämä oli tosi hauska näin kahden ruoka-aineallergisen ja yhden autistin (valikoiva syöjä) äitinä ja nirson (mm. kypsennettyä porkkanaa syömättömän) miehen vaimona. Että koko perhe on tolaltaan kun yksi ei syö lanttua 🤣
Alue: Aihe vapaa
Ap on trolli.