Elämässä aina huono onni
Onko muita, jotka saavat usein kuulla ulkopuolistenkin suusta että onpa tosi huonoa tuuria. Esimerkiksi nyt vaikka tämä hiihtoloma. Kaikki sairastuivat influenssaan juuri loman alussa. Huonoa tuuria paitsi ajankohdan niin myös todennäköisyyden osalta, että koko perhe sairastuu. Vastaavia esimerkkejä vaikka miten paljon. En ala nyt avata esimerkein enempää, pointti on kuitenkin se, että perheessä paljon huonoa onnea ja äitinä kärsin erityisesti lasten puolesta siitä ettei suunnitelmat ikinä onnistu ja kaikki menee aina pieleen. Sitten vierestä saa seurata, kun muilla ei vastaavia epäonnen hetkiä ole ollenkaan samassa suhteessa. Kohtalotovereita?
Kommentit (131)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on aina ollut huono onni, eikä tilanteeseen näy parannusta. On kestänyt 50 vuotta.
Aina tulee jotain esteeksi. Jos on mentävä hammaslääkäriin, bussi on taatusti poikkeuksellisen myöhässä. Jos menen kauppaan, kassakoneesta loppuu paperi. Jos sovin matkan, matkakumppani sairastuu. Tällaista pientä ja suurta ihan koko ajan.
Sitä passivoituu, eikä enää edes halua tehdä mitään.
Kuka oikeasti jaksaa miettiä tällaisia? Bussi myöhässä tai kassasta loppuu kuittirulla, ja se lasketaan epäonneksi. Voi elämä.
Jos se huono onni toistuu loputtoman usein, niin että muutkin huomaavat ja mainitsevat, niin kyllä sitä kuule alkaa miettiä.
Toisaalta, kun aloitusta ajattelee, niin ap:llakin ilmeisesti on perhe parisuhteineen ja lapsineen?
Oma avioliittoni päättyi ainoan lapseni synnyttyä, kun ex löysi elämänsä oikean rakkauden (olisin halunnut isomman perheen, mutten edes harkitsisi uusperhettä). Siinä on jo vähän isompaa epäonnea.
Mutta ei niitä voi jäädä miettimään, pakko mennä eteenpäin ajatuksella, että ei aina voi sataa. Ja keskittyä edes pieniin onnistumisiin elämässä, kuten siihen että kahvi oli tänä aamuna tosi hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla on lapsia. Älä nyt heille tuollaista sontaa opeta.
Kerrotko miten sinä asian hoitaisit? Kun vaikkapa odotettu lomareissu peruuntuu ties miten monennen kerran? Tai kisat jäävät kolmatta kertaa peräkkäin välistä eikä harjoittelemaankaan pääse ja siellä ne muut kuitenkin harjoittelevat ja kisaavat ongelmitta oman harrastuksen parissa? Miten ihmeessä siitä voisi kääntää mitään positiivista? Et selvästi tiedä mistä puhut.
Sanotaan että voi harmi, mutta nyt voidaan tehdä jotain muuta kivaa sen loman sijaan, tai voidaan mennä myöhemmin sinne lomalle. Kisojen suhteen sama homma, jos ei voi niin ei tarvitsekaan käyttää aikaa kisahommiin, vaan voi keksiä muuta mielekästä tekemistä. Ehkäpä tuo voisi herätellä intoa vaikka jonkun muun harrastuksen
Mitä kivaa voi tehdä influenssassa 40-asteen kuumeessa? Ja rakkaan harrastuksen tilalle mitä on harrastanut 14 vuotta niin tuosta noin vaan jotain muuta? Et edelleenkään ymmärrä ollenkaan mistä puhut.
Olen eri, mutta jaksamisen mukaan katsoa vaikka putkeen jonkun lempisarjan.
Ja elämä ei kaadu harrastukseen.
Vaikuttaa enempi uhriutumiselta kuon huonolta onnelta. Älä ota kassakuittia paperisena niin kassakuitin loppuminen ei haittaa (eikä muutenkaan ole mitääm huonoa onnea oikeasti, aivan keksittyä), mene yhtä bussia aiemmalla tai mene autolla jos on aikataulupaine, jos olette jatkuvasti kipeitä niin parantakaa hygieniaa vastustuskykä ja vähentäkää stressiä niin ettei sairaudet iske lomaan. Jos eläinlääkärit peruuntuvat niin olisiko kuitenkin niin että olet valinnut epäluotettavan toimijan eikä "huono onni".
Positiivisten asioiden väkisin etsiminen pieleen menneistä suunnitelmista on ihan soopaa ja itselle valehtelua - ei ne Lapin rinteet loskaisia ole. Sen sijaan lopeta itsesi näkeminen maailma kaikkeuden uhrina.
Leuka rinnassa kohti uusia pettymyksiä jo 52 vuoden ajan.
Nyt on influenssakausi. Jos on lomamatka sille ajalle varattuna, niin jatkossa rokotukset ajoissa kuntoon.
Ällistyttävänä epäonnena pitäisin influenssa-tartuntaa esim. kesäkuussa.
Vaikea sanoa toisten onnesta ja onnettomuuksista, kun osa ihmisistä ei kerro kuin positiiviset asiat ja toiset taas keskittyy niihin negatiivisiin. Mä ole aina ollut negatiivinen ja olen yrittänyt oppia siitä pois, koska se rasittaa tosi paljon itseä. Osalla ihmisistä on todella hyvä resilienssi ja he eivät edes ajattele asiaa mitenkään huonona tuurina, saati jää märehtimään sitä.
Ajattelen nykyään, että asioilla on aina joku syy miksi ne tapahtuvat. Esim. jos matka peruuntuu, niin ajattelen, että siellä matkalla olis tapahtunut jotain, jonka vuoksi olikin parempi, että ei päästy sinne. Se on varmaan mun pään sisäinen tapa selvitä siitä pettymyksestä, mutta kuka tietää. Usein tuntuu, että huonot asiat kerääntyvät, näin itsellänikin, mutta tosi asia kuitenkin on, että "aina ei voi sataakaan" eli jossain vaiheessa myös "paistaa aurinko".
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa enempi uhriutumiselta kuon huonolta onnelta. Älä ota kassakuittia paperisena niin kassakuitin loppuminen ei haittaa (eikä muutenkaan ole mitääm huonoa onnea oikeasti, aivan keksittyä), mene yhtä bussia aiemmalla tai mene autolla jos on aikataulupaine, jos olette jatkuvasti kipeitä niin parantakaa hygieniaa vastustuskykä ja vähentäkää stressiä niin ettei sairaudet iske lomaan. Jos eläinlääkärit peruuntuvat niin olisiko kuitenkin niin että olet valinnut epäluotettavan toimijan eikä "huono onni".
Positiivisten asioiden väkisin etsiminen pieleen menneistä suunnitelmista on ihan soopaa ja itselle valehtelua - ei ne Lapin rinteet loskaisia ole. Sen sijaan lopeta itsesi näkeminen maailma kaikkeuden uhrina.
Jos stressi tulee nimenomaan niistä pieleen menneistä asioista? Kyse ei ole sairastumisesta, valtaosa ihmisistä sairastaa vaan sairastamisen ajankohdasta, sillä on yllättävän suuri merkitys. Joka paikkakunnalla ei ole useampaa eläinlääkäriä josta valita. Ja ei, kyseessä ei ole uhrautuminen. Jos vaikka auto ajaa suojatiellä yli ja sitten sairastuu syöpään niin silloin saa olla pettynyt ja harmissaan eikä kyse ole mistään uhriutumisesta.
Tuntuuko se onnelta, jos joskus joku suunnitelma onnistuu ihan normaalisti? Käyt vaikka ruokakaupassa katkaisematta jalkaasi tai lääkärissä, etkä saa diagnoosia parantumattomasta sairaudesta vaan närästyslääkettä. Äitisi soittaa, eikä isäsi olekaan kuollut?
Vierailija kirjoitti:
Nyt on influenssakausi. Jos on lomamatka sille ajalle varattuna, niin jatkossa rokotukset ajoissa kuntoon.
Ällistyttävänä epäonnena pitäisin influenssa-tartuntaa esim. kesäkuussa.
Rokotukset ovat kunnossa kiitos huolenpidosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla on lapsia. Älä nyt heille tuollaista sontaa opeta.
Kerrotko miten sinä asian hoitaisit? Kun vaikkapa odotettu lomareissu peruuntuu ties miten monennen kerran? Tai kisat jäävät kolmatta kertaa peräkkäin välistä eikä harjoittelemaankaan pääse ja siellä ne muut kuitenkin harjoittelevat ja kisaavat ongelmitta oman harrastuksen parissa? Miten ihmeessä siitä voisi kääntää mitään positiivista? Et selvästi tiedä mistä puhut.
Sanotaan että voi harmi, mutta nyt voidaan tehdä jotain muuta kivaa sen loman sijaan, tai voidaan mennä myöhemmin sinne lomalle. Kisojen suhteen sama homma, jos ei voi niin ei tarvitsekaan käyttää aikaa kisahommiin, vaan voi keksiä muuta mielekästä tekemistä. Ehkäpä tuo voisi herätellä intoa vaikka jonkun muun harrastuksen
Mitä kivaa voi tehdä influenssassa 40-asteen kuumeessa? Ja rakkaan harrastuksen tilalle mitä on harrastanut 14 vuotta niin tuosta noin vaan jotain muuta? Et edelleenkään ymmärrä ollenkaan mistä puhut.
Nämähän on ihan asennekysymyksiä.
Influenssassa voi vaikka katsoa jotain kivaa ohjelmaa, vaikka yhdessä perheen kanssa jos koko perhe sairastaa samaan aikaan. Tai tehdä kotona muita sellaisia kivoja asioita mitä ei tulisi muuten tehtyä.
Ei kai se rakas harrastus muutu vähemmän rakkaaksi jos edes yrittäisi etsiä optimistisella mielellä.jotain muuta tekemistä. Vai onko se sitten kivempaa vaan harmitella sitä pieleen mennyttä treenejä ja kisoja, vaikka energian voisi suunnata johonkin parempaan?
Vierailija kirjoitti:
Tuntuuko se onnelta, jos joskus joku suunnitelma onnistuu ihan normaalisti? Käyt vaikka ruokakaupassa katkaisematta jalkaasi tai lääkärissä, etkä saa diagnoosia parantumattomasta sairaudesta vaan närästyslääkettä. Äitisi soittaa, eikä isäsi olekaan kuollut?
Se tuntuu siltä normaalilta elämältä, mitä muut ihmiset ympärillä elävät. Somea kun selaan niin 99 prosenttia tutuista ei sairasta tätä lomaa vaan on kuka missäkin ja postaa lomakuvia.
Miksi hakemalla haet asioita mitkä on huonosti? Miksei voisi keskittyä niihin mitkä on hyvin?
Oletko opettanut lapset pesemään käsiä? Pesettekö aina kädet, kun tulette ulkoa sisään? Tässä yksi keino, jolla saa perheen pysymään terveenä. Aika monessa lapsiperheessä on aika tarkka komento tässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuuko se onnelta, jos joskus joku suunnitelma onnistuu ihan normaalisti? Käyt vaikka ruokakaupassa katkaisematta jalkaasi tai lääkärissä, etkä saa diagnoosia parantumattomasta sairaudesta vaan närästyslääkettä. Äitisi soittaa, eikä isäsi olekaan kuollut?
Se tuntuu siltä normaalilta elämältä, mitä muut ihmiset ympärillä elävät. Somea kun selaan niin 99 prosenttia tutuista ei sairasta tätä lomaa vaan on kuka missäkin ja postaa lomakuvia.
No just. Some onkin oikein todellinen reaalimaailman kuvastin.
Et voi tietää vaikka se ihanan somekuvan laittanut olisi just menettänyt vanhempansa, riidellyt puolisonsa kanssa koko loman, kokenut keskenmenon tai saanut kuulla kärsivänsä lapsettomuudesta jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on influenssakausi. Jos on lomamatka sille ajalle varattuna, niin jatkossa rokotukset ajoissa kuntoon.
Ällistyttävänä epäonnena pitäisin influenssa-tartuntaa esim. kesäkuussa.
Rokotukset ovat kunnossa kiitos huolenpidosta.
Rokotuksesta huolimatta 40 astetta kuumetta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuuko se onnelta, jos joskus joku suunnitelma onnistuu ihan normaalisti? Käyt vaikka ruokakaupassa katkaisematta jalkaasi tai lääkärissä, etkä saa diagnoosia parantumattomasta sairaudesta vaan närästyslääkettä. Äitisi soittaa, eikä isäsi olekaan kuollut?
Se tuntuu siltä normaalilta elämältä, mitä muut ihmiset ympärillä elävät. Somea kun selaan niin 99 prosenttia tutuista ei sairasta tätä lomaa vaan on kuka missäkin ja postaa lomakuvia.
Ja sitten on meitä, joilla ei olisi edes varaa koko lomamatkaan. Ollaanko me onnekkaampia?
Kai otit peruutusturvan tms?
Noi on kuule pikkujuttuja paitsi lapseen liittyvä. Sairaana lomalla.onpa paha. Hah hah!!
mulla vakava sairaus alle 50 v ja mies lähti. Yritys konkurssiin ja asunto meni.
Työkyvytön siitä lähtien. Ei mitään toivoa paremmasta, kun ikää 58 v.
Älä edes puhu influenssasta huonona tuurina.
Vierailija kirjoitti:
Oletko opettanut lapset pesemään käsiä? Pesettekö aina kädet, kun tulette ulkoa sisään? Tässä yksi keino, jolla saa perheen pysymään terveenä. Aika monessa lapsiperheessä on aika tarkka komento tässä.
Lapset ovat teini-ikäisiä eivätkä mitään 3-vuotiaita.
Voi lapset! Vai on flunssa huonoa tuuria!! Kasva aikuiseksi ja mieti vähän. Sulla ei ole ongelmia!
Mitä kivaa voi tehdä influenssassa 40-asteen kuumeessa? Ja rakkaan harrastuksen tilalle mitä on harrastanut 14 vuotta niin tuosta noin vaan jotain muuta? Et edelleenkään ymmärrä ollenkaan mistä puhut.