Lue keskustelun säännöt.
Opettajana näin jo ala-asteikäisistä elämässä epäonnistujat
22.02.2025 |
Kyllä sen opettajana aistii, että tuo pyrkii elämässään eteenpäin ja tuo on täysi ressukka. Olen sosiaalisesta mediasta seurannut entisiä oppilaita jo useamman vuosikymmenen ja niillä keillä ajattelinkin on omat kodit ja perheet, hyvät työt ja autot. Sitten ne ressukat elelevät yhteiskunnan tui'illa. Onpa jokunen päivänsäkin jo päättänyt. Kyllä minä silloin olen aina joutunut toteamaan: ei yllättänyt. Tätä se opettajuus on.
Kommentit (226)
Onko Jumala vai saatana valtuuttanut sinut ap päättämään, mikä elämässä on tärkeintä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei voi olla totta!, huudahti ekaluokan openi takuuvarmasti luettuaan lehdestä minun kirjoittaneen 6 ällää. Hän tulikin miehensä kanssa ihmettä kotiini katsomaan juhlapäivänä. Ehei, ei sitä tulevaisuutta lapsista heti näe. Ala-asteella en koulua arvostanut ja vasta yläasteella aloin panostaa opiskeluun. Olen maisteri ja sain viran jo nuorena.
Yläkoulun opettajana olen myös sitä mieltä, että näkeehän sitä paljon. Häirikköys ei sinänsä ole ongelma välttämättä kuin ympäristölle. Monessa toisten silmissä ärsyttävässä nuoressa on kuitenkin älyä ja toimintakykyä, ja kun murkkuikä tasaantuu, elämä voi aueta hienostikin. Samoin rauhallinen tyyppi voi löytää oman polkunsa elämässä. Eikä heikot akateemiset taidot haittaa, jos löytyy muita taitoja ja reippautta.
Itse olen eniten huolissani nuorista, joilla mielenterveys on heikoilla, eikä mitään tukea löydy. Mutismi yleistyy, eli lapsi ei saa puhuttua oikein mitään. Kouluun osa ei tule lainkaan voimakkaan ahdistuksen takia. Toki ahdistus voi olla myös ohimenevä ilmiö, ja murkkuikäkin voi oireilla, mutta kyllä meillä on myös ihan oikeasti huonosti voivia nuoria.
Uusi ilmiö on myös nuoret, jotka eivät vaadi itseltään mitään. Näillä yleensä koti ei vaadi myöskään mitään muuta kuin sitä, että koulu helpottaa vaatimustasoa, mutta kyllä siinä jää tärkeitä asioita oppimatta, jos aikuisikään mennessä ei ole koskaan ajatellut, että minullakin on velvollisuuksia, ei vain oikeuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis sun ylpeyden aihe on olla huono opettaja?
Opettajan tehtävä on juurikin saada niistä ressukoista yhteiskunnan osallistuvia jäseniä.
Se että sä et onnistunut pilaamaan hyvät lähtökohdat saaneita yksilöitä, onko kai sekin jotain. En kuitenkaan tulisi palstalle tällä meriiteillä lesoilemaan.Paraskaan opettaja ei voi auttaa, jos oppilaan kotiolosuhteet sotivat täysillä koulunkäyntiä vastaan.
Kyllä ne positiiviset kommentit ja kannustus voivat pysyä loppuelämän lapsen mielessä ja kuitenkin kannatella ettei huonoista lähtökohdista huolimatta kuitenkaan päädy yhteiskunnan ulkopuolelle tai pohjalle.
Lapset on yllättävän sisukkaita vaikka kuinka huono koti ja vanhemmat ovat. Olen siitä hyvä esimerkki. En ole huipulla mutta en ole päätynyt pohjalle koskaan, olen taistellut lapsesta saakka yksin niin isojen asioiden läpi ettei moni aikuinenkaan selviä tervepäisenä. Ja siis minä en ole koskaan saanut mitään kannustusta keneltäkään. Missä olisinkaan jos olisi kannustettu.
Opettajan kannattaisi ihan aluksi kehittää omaa ajatteluaan ja ymmärtää, että menestyminen elämässä on paljon laajempi käsite.
Sen voisi määritellä esim. että saa elää omien arvojensa kaltaista elämää, tehden asioita, jotka ovat itselle merkityksellisiä.
Jätä opettaja nuo auto- ja talopuheet pois, on liian kapea näkemys.
Se on totta, että esim syrjäytymisriski on havaittavissa jo päiväkoti-ikäisistä. Miksipä ei olisi, jos lapsen puitteet haastavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis sun ylpeyden aihe on olla huono opettaja?
Opettajan tehtävä on juurikin saada niistä ressukoista yhteiskunnan osallistuvia jäseniä.
Se että sä et onnistunut pilaamaan hyvät lähtökohdat saaneita yksilöitä, onko kai sekin jotain. En kuitenkaan tulisi palstalle tällä meriiteillä lesoilemaan.Paraskaan opettaja ei voi auttaa, jos oppilaan kotiolosuhteet sotivat täysillä koulunkäyntiä vastaan.
Juuri silloin opettajan pitää edes yrittää auttaa. Luulisi tuon ymmärtävän ihan maalaisjärjellä. Jos kotona on hylätty eikä kannusteta, olisi lapsen kannalta hyvä että edes opettaja kannustaisi, puhuisi kauniisti. Hylkääminen joka rintamalla rikkoo taatusti lapsen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis sun ylpeyden aihe on olla huono opettaja?
Opettajan tehtävä on juurikin saada niistä ressukoista yhteiskunnan osallistuvia jäseniä.
Se että sä et onnistunut pilaamaan hyvät lähtökohdat saaneita yksilöitä, onko kai sekin jotain. En kuitenkaan tulisi palstalle tällä meriiteillä lesoilemaan.Paraskaan opettaja ei voi auttaa, jos oppilaan kotiolosuhteet sotivat täysillä koulunkäyntiä vastaan.
Juuri silloin opettajan pitää edes yrittää auttaa. Luulisi tuon ymmärtävän ihan maalaisjärjellä. Jos kotona on hylätty eikä kannusteta, olisi lapsen kannalta hyvä että edes opettaja kannustaisi, puhuisi kauniisti. Hylkääminen joka rintamalla rikkoo taatusti lapsen.
Kuka on sanonut, ettei autettaisi? Tietysti lasta kannustetaan, mutta on törkeää syyttää opettajaa jos onnistumisia ei tapahdu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olin yläasteella tyhmä tyttölapsi. Huono koulussa, ei kavereita. Olin herkkä vaikutteille ja liittymässä juuri todella huonoon seuraan, mikä olisi peruuttamattomasti ohjannut tulevaisuuteni tuhoon.
En älynnyt fysiikasta mitään. Tuolloinen opettajani kehaisi minua kerran koko luokan kuullen. Vaikka koenumero oli surkea, olin parantanut aiemmasta. En tiedä mitä tuolla hetkellä tapahtui. Opiskelumotivaatio kasvoi ja ymmärsin että tämä on minusta itsestä kiinni. Menin lukioon ja amkiin.
Ne opettajan pienet sanat muuttivat elämäni suunnan. Olin kokenut opettajan aiemmin todella pelottavana, mutta nyt hän näki minut. Oma poikani on kulkemassa täsmälleen samaa polkua. Pari opettajaa huomasi hänet yläasteella herkässä elämänvaiheessa ja muutamasta pienestä kannustavasta lauseesta sai valtavasti potkua persuksille.
OPETTAJAT KEHUKAA OPPILAITANNE PIENESTÄKIN HYVÄSTÄ!
Vierailija kirjoitti:
Niinno, se akateeminen koulutus ei ole tae onnellisesta elämästä. Monesti ne akateemiset valmistuu kolmikymppisenä, jäävät työttömäksi, huomaavat että kaikki ikäisensä ovat perheellisiä ja katkeroituvat
Mitä katkeroitumista on perheettömyydessä? Ja miksei kolmikymppisenä ehtisi perustaa perhettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttu opettaja sanoi samaa. Kolmannen luokan jälkeen pystyy kuulemma aika hyvin ennustamaan kuka menee lukioon ja kuka joutuu amikseen.
Vierailija kirjoitti:
Tuttu opettaja sanoi samaa. Kolmannen luokan jälkeen pystyy kuulemma aika hyvin ennustamaan kuka menee lukioon ja kuka joutuu amikseen.
😂 Kaikenlaisia opettajia sitä valmistuukin. Tässäpä se tuli todistettua että kaikki yliopiston käyneet eivät ole älykkäitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pahinta on huoltajien asenne. Kun näitä vikasuuntaan meneviä lapsia ja teinejä yrittää saada paremmalle uralle, heidän vanhempansa eivät ole samaa mieltä. Vanhemmat tukevat lapsiensa syrjäytymiskäyttäytymistä.
Eikö tässä ole yhtälailla myös opettajan asenne, kuten aloituksessa? Ja kuulostaa todella pahalta, jos ap. opettaja, hän arvostaa oppilaisessa vain materiaa ja rahaa, ei muita arvoja, kuten kädentaitoja ja jakaa oppilaita materian perusteella.
Ja eiköhän useimmille ole opettaja sanonut koulussa, ettei sinusta voi tulla ikinä mitään, joka tuskin motivoi lasta parempaa suoritkseen. Joka taas kertoo opettajan ammattitaidosta ja osaamisesta.
Minulle tuollainen itseään täynnä oleva opettaja sanoi aikanaan, että "voi tyttöparkaa kun tuollaisesta kodista olet, kun edes siivoojaksi pääsisit, ettet ihan hukkaan menisi." Hän oli jopa mennyt niin pitkälle, että oli ehdottanut minua tarkkikselle, vaikka olin kiltti ja ihan ok älynlahjoiltani. Minä vaan olin väkivaltaisesta erokodista ja minusta ei pidetty kovin hyvää huolta kotona, joten automaationa olin huonoa sakkia.
En uskonut tätä opettajan irvikuvaa.
Nyt arvostetussa organisaatiossa, avainasemassa, hyvällä palkalla, pitkässä turvallisessa avioliitossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla koulun rehtori haukkui minut maanrakoon kun kerroin mitä haluaisin tehdä lukion jälkeen, etten minä tule mihinkään yliopistoon pääsemään ja kutsui minua valehtelijaksi kun en ollut tehnyt tiettyjä matematiikan läksyjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttu opettaja sanoi samaa. Kolmannen luokan jälkeen pystyy kuulemma aika hyvin ennustamaan kuka menee lukioon ja kuka joutuu amikseen.
😂 Kaikenlaisia opettajia sitä valmistuukin. Tässäpä se tuli todistettua että kaikki yliopiston käyneet eivät ole älykkäitä.
Mitä tarkoitat? Jos pystyy ennustamaan hyvällä varmuudella, niin ei ole älykäs?
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt tuollaisella tyhmyydellä kannattaa ylpeillä niin voin kertoa että sinulle löytyy voittaja. Eräs päiväkodin työntekijä kertoi miten hän näkee jo 4 vuotiaista kenestä tulee kouluampuja.
Ja tällaiset ihmiset hoitaa ja opettaa meidän lapsia. Oikeasti jutelkaa heidän kanssaan että opitte tuntemaan ja saatte selville älykkyysosamäärän. Joillakin se on hälyttävän pieni.
Minuun suhtauduttiin usein noin ja otettiin silmätikuksi pienestä lapsesta aina varhaiseen aikuisuuteen saakka. Useinkaan ei tarvinnut tehdä mitään väärää saadakseen sellaista kohtelua ja suhtautumista osakseen. Se tuntui hirveältä.
Vierailija kirjoitti:
Minulle tuollainen itseään täynnä oleva opettaja sanoi aikanaan, että "voi tyttöparkaa kun tuollaisesta kodista olet, kun edes siivoojaksi pääsisit, ettet ihan hukkaan menisi." Hän oli jopa mennyt niin pitkälle, että oli ehdottanut minua tarkkikselle, vaikka olin kiltti ja ihan ok älynlahjoiltani. Minä vaan olin väkivaltaisesta erokodista ja minusta ei pidetty kovin hyvää huolta kotona, joten automaationa olin huonoa sakkia.
En uskonut tätä opettajan irvikuvaa.
Nyt arvostetussa organisaatiossa, avainasemassa, hyvällä palkalla, pitkässä turvallisessa avioliitossa.
Tosi oudon kuuloinen tuo "ettet ihan hukkaan menisi" ihan niinkuin ihmisellä ei muuta arvoa ole kuin mihin häntä voi käyttää. Jotenkin tutulta kuulostaa myös en nyt saa päähäni mistä tuo muistuttaa minua. Ainiin, varmasti jotain mitä äitini on sanonut...lähinnä siinä kontekstissa tosin ettei minulla ollut paljoa kavereita.
Itse olen yllättynyt siitä, että ne todelliset häirikötkin ovat menestyneet yllättävän hyvin. Osa löytyy verokoneestakin.
Sen sijaan pari sellaista hyvää oppilasta, joiden uskoin pääsevän pitkälle, eivät päässeet oikein minnekään. Yksi kasvattaa höpöheinää kotona (eronnut, paskaduunissa) ja toinen pukkaa jo itse ruohoa. Meni oma käden kautta.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen yllättynyt siitä, että ne todelliset häirikötkin ovat menestyneet yllättävän hyvin. Osa löytyy verokoneestakin.
Sen sijaan pari sellaista hyvää oppilasta, joiden uskoin pääsevän pitkälle, eivät päässeet oikein minnekään. Yksi kasvattaa höpöheinää kotona (eronnut, paskaduunissa) ja toinen pukkaa jo itse ruohoa. Meni oma käden kautta.
Osa häiriköistä on kognitiivisesti ihan kyvykkäitä ja voivat aikuistuttuaan päästä pitkälle. Sen sijaan oppilaat, jotka eivät millään tajua yksinkertaisimpiakaan juttuja... heille on kylmää kyytiä tiedossa.
Näinhän se usein on.