Kanttori huolissaan: Omaisten omat menot ajavat hautajaisten yli yhä useammin
Hautajaiskulttuuri on muuttunut valtavasti reilun 20 vuoden aikana Suomessa. Aikaisemmin kuolema pysäytti omaisten arkielämän, alettiin suruaika ja hautajaisjärjestelyt tehtiin itse. Mutta nykyisin vainajat haudataan yhä useammin yksin ilman omaisten läsnäoloa ja yhä harvempaa kiinnostaa edesmenneen hautajais tilaisuuteen osallistuminen sillä ihmisillä on omia menoja ja harrastuksia, jotka yhä useammin menevät poisnukkuneen sukulaisen tai perheenjäsenen hautajaisten edelle.
Kommentit (256)
Mä suren rakkaita ihmisiä vielä heidän eläessä viimeisiä hetkiä, käyn luona sairaalassa ja itken. Mutta olen joutunut samojen rakkaiden ihmisten hautajaisista jäämään pois mm. suurlakon aiheuttaman suojatyövelvoitteen vuoksi (elintärkeä toiminto, johon määrättiin X määrää porukkaa ja loput lakkoilivat), pitkän etäisyyden ja arkipäivälle sattuneen hautaamisen vuoksi (en saanut edes palkatonta vapaata töistä kun ei ollut oma vanhempi tai lapsi), ja sen vuoksi että olin itse sairastunut yksien hautajaisten kohdalla. Kaikki nämä kolmen vuoden sisään, jolloin pääsin kahden ihmisen hautajaisiin.
Joku sanoi että 'hautajaiset on niin harvinainen asia, kaikki pääsee aina jos haluaa' niin se on kyllä hevonkukkua! Vanhoja sukulaisia on suomalaisilla yhä suuremmissa määrin, joten jopa samalle vuodelle voi sattu viidet hautajaiset jossain suuremmassa suvussa. Aikamoinen järjestely, että kaikkialle pääsisi ja voi olla ettei siltikään onnistu vaikka haluaisi mennä.
Vierailija kirjoitti:
Pois lähtö on luonnollista ja normaslia, joten ketä se oikeasti edes vaivaa ja liikuttaa. Me kaikki kupsahamme kerran eikä kukaan jää muistamaan ja kaipaamaan meitä. Joten on täysin turhaa muistella mitään sukulaista ja pitää hautajaisia. Eivätkä ne pois nukkuneetkaan välitä muistaako, sureeko tai kunnioittaako joku heitä. Täysin turhaa ajanhukkaa.
Voi laittaa jo hoitotahtoon että ketään ei odotella. Ne on mun hautajaiset.
Vierailija kirjoitti:
Kanttorin läheisenä ymmärrän hyvin mitä tässä tarkoitetaan. Usein omaiset haluavat tiettyjä virsiä tai musiikki siunaustilaisuuteen, ja kanttori (ym asiaan liittyvät, pappi, kirkon varaus, tilavaraus, hautauslupa jne) toimii usein ns yhdistävänä tekijänä ja kun näitä asioita (jos kuuluu kirkkoon) ei voi hoitaa erikseen kaikkien osapuolien kanssa, se kanttori saattaa papin lisäksi olla se yksi kontakti , jonka kanssa näitä aikatauluja yritetään sovittaa yhteen.
Olen valitettavasti menettänyt elinaikanani useita läheisiä, omat vanhemmat, sisaruksen, oman puolison ja vieläpä siinä iässä kun olen itsekin ollut vielä työssäkäyvä. Kuitenkin siunausajankohdasta huolimatta kirkkoon on saapunut aina runsaasti saattoväkeä, ja siinä tapauksessa että vainaja on itse toivonut aiemmin vain muutamia läheisiä muistotilaisuuteen, niin silloin sitten nämäkin läheiset ovat pääsääntöisesti onnistuneet saapumaan paikalle.
Eikö seurakuntatoimisto hoida nämä keskitetysti? Ainakin meillä on tehty kaikki varaukset seurakuntatoimistossa, papille sähköpostilla selvitys mitä halutaan meidän puolesta että puhutaan ja kanttorille vaan tiedoksi mahdolliset musiikkitoiveet.
Mitä väliä? Se vainaja on jo kuollut eikä välitä.
Ehkä tosiaan kanttorinkin kannattaisi urkujen takaa nostaa katse ja huomata, että yhteiskunta on muuttunut. Moni asuu kaukana, on pätkä töissä ja varat tiukilla. Jos läheinen kuolee, hautajaisiin osallistuminen vaatii oikeasti järjestelyitä. Ei niin, että ilmoitetaan sille saman paikkakunnan perheyrityksen pomolle, että pidän pekkasia ensi perjantaina ja nappaan mustan leningin kaapista tuulettumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä oikeasti rakkaan ihmisen hautajaisiin pystyy osallistumaan lyhyelläkin varoitusajalla. Itse en todellakaan mädätä ruumista kylmäkaapissa kuukausitolkulla vaan otetaan ensimmäinen aika ja tulee kuka tulee.
Joo. Otetaan ensimmäinen aika, äkkiä vaan pois mielestä. Hällä väliä vaikkei kukaan pääsisi paikalle.
Kuten sanoin, oikeasti läheisen ja rakkaan ihmisen hautajaisiin pääsee kyllä paikalle. Työkiireet yms on vain tekosyy, kun ei huvita järjestellä asioita.
Lapsettomien sukulaiset heräävät vuosikymmenten unestaan vasta hautajaisten jälkeen. Ai niin se perintö!!
Ei meidän sählyvuoro lakkaa olemasta vaikka joku kanttura potkaisee tyhjää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä oikeasti rakkaan ihmisen hautajaisiin pystyy osallistumaan lyhyelläkin varoitusajalla. Itse en todellakaan mädätä ruumista kylmäkaapissa kuukausitolkulla vaan otetaan ensimmäinen aika ja tulee kuka tulee.
Joo. Otetaan ensimmäinen aika, äkkiä vaan pois mielestä. Hällä väliä vaikkei kukaan pääsisi paikalle.
Kuten sanoin, oikeasti läheisen ja rakkaan ihmisen hautajaisiin pääsee kyllä paikalle. Työkiireet yms on vain tekosyy, kun ei huvita järjestellä asioita.
Niin, työt on vaan tekosyy. Kuka sitä nyt ei töistä voisi ottaa vapaata aina kun haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyajan työelämä on sellaista. On vaikea saada viikolla palkatontakin vapaata menoon, joka teoriassa voitaisiin hoitaa viikonloppunakin.
Suurin osa ihmisistä on töissä ma-pe.
Jos ei yhtä päivää saa palkatonta omaisen hautaamiseen, niin syy on asennevammaisessa työnantajassa! Hautajaisia ei ole todellakaan usein.
Jaa. Olin neljissä viime vuonna. Nyt eletään helmikuuta ja tänä vuonna olen käynyt kaksissa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä? Se vainaja on jo kuollut eikä välitä.
Vainaja alkaa hajoamaan ja haisemaan melko nopeasti. Ei se arkku pidä hajuja jos vainaja on lojunut kolme kuukautta kylmiössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi järjestää hautajaiset kutsumalla ihmisiä jotka eivät vuosikausiin ole olleet yhteydessä vainajaan ?
Miksi kuolinilmoitus sanomalehdessä on tolkuttoman kallis ? Omalta osaltani olen kieltänyt molemmat vaikka kirsturahat olenkin jo korvamerkinnyt.Vain osa omaisista haluaa jättää läheisensä kuolinilmoituksen lehteen nykyään. Se on ihan ymmärrettävää. Minunkin tuttuja on kuollut viime vuosina mutta ei yhtään kuolinilmoitusta. Eikä ole näkynyt seurakunnan ilmoituksissa kun ovat ero neet kirkosta ja silti kaikki on siunattu haudanlepoon. Eivät ole olleet ateistieja myöskään. Se on nykyisin yleistä. Uskoa voi ilman kirkkoon kuulumista.
Otan osaa että tuttusi ovat kaikki nyt helvetissä.
Vierailija kirjoitti:
Kirkko on tähän syypää, kun hautajaiset on järjestettävä arkisin ja silloin omaiset ovat töissä. Omaa isäämme ei voinut siunata lauantaina, vaan pakko oli ottaa aika klo. 13 perjantaina. Silloin on lapset vielä koulussa.
Ja lapset eivät voi olla pois koulusta isovanhemman hautajaisten takia?
Etelänmatkaa varten kyllä vaaditaan poissaoloa...
Just olen järjestelmässä isän hautajaisia. Neljän viikon päästä kuolemasta tosiaan hautajaiset. Seurakuntia on yhdistetty ja kanttorit ja papit liikkuvat eri kirkkojen välillä. Niin ainakin meidän tapauksessa, ei saatu aikaisemmin (olisi haluttu) laulajaa, kanttorina ja pappia yhtä aikaa paikalle. Eikä oltu nirsoja papin ja kanttorin suhteen. Hautajaiset viikonloppuna pitkän matkan sukulaisten takia.
Ihan ehdotonta käyttää hautaustoimistoa, tässä surun keskellä kun koittaa järjestää hautajaisia ja tehdä töitä, niin kaikki apu on tarpeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seurakunnat voisi joustaa ja sallia siunaamisen tuhkauksen jälkeen jolloin asia hoituisi yhdellä kertaa; siunaus ja uurnan lasku / tuhkien sirottelu
nyt ensin siunataan ja sitten järkätään uurnan lasku / tuhkien sirottelu erikseen
Mummoni tuhkattiin ja vasta uurnan laskun yhteydessä siunattiin. Eikö tämä muka ole yleisesti käytössä oleva vaihtoehto?
Ei ainakaan Etelä-Savossa onnistu, täällä srk ei tähän suostu
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä vapaata välttämättä saa, jos on hankala työnantaja. Jos hautajaiset eivät ole tes:n mukaan palkallinen vapaapäivä, pitää anoa palkatonta ja sitä ei välttämättä myönnetä. Lisäksi tällä palstallakin on ivattu todella pilkallisesti niitä, jotka ovat läheisen kuoleman johdosta menettäneet työkykynsä. Pilkataan, haukutaan, ivataan - ei saisi olla hetkeäkään pois, koska poissaolo on heikkouden merkki. Näin kamalaksi, julmaksi ja kylmäksi tämä meidän yhteiskuntamme on mennyt.
Minä en ole kyllä kuullut keneltäkään, etteikö olisi lähiomaisen hautajaisiin päässyt. Ja jos joltain on pääsy evätty, niin sitten on muutakin epäselvää.
Terveisin 30v HR:ssä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä vapaata välttämättä saa, jos on hankala työnantaja. Jos hautajaiset eivät ole tes:n mukaan palkallinen vapaapäivä, pitää anoa palkatonta ja sitä ei välttämättä myönnetä. Lisäksi tällä palstallakin on ivattu todella pilkallisesti niitä, jotka ovat läheisen kuoleman johdosta menettäneet työkykynsä. Pilkataan, haukutaan, ivataan - ei saisi olla hetkeäkään pois, koska poissaolo on heikkouden merkki. Näin kamalaksi, julmaksi ja kylmäksi tämä meidän yhteiskuntamme on mennyt.
Minä en ole kyllä kuullut keneltäkään, etteikö olisi lähiomaisen hautajaisiin päässyt. Ja jos joltain on pääsy evätty, niin sitten on muutakin epäselvää.
Terveisin 30v HR:ssä
Ja sinä varmaan tunnet kaikkien työpaikkojen käytännöt? Myös sellaisten pienien, joissa ei mitään HR:ää edes ole. Työpaikkojen maailma on paljon villimpi, kuin hyvin organisoituneiden suurten ja keskikokoisten organisaatioiden vinkkelistä näyttää.
Ihmiset muuttavat pois kotipaikkakunniltaan eikä ole aikaa palata ja alkaa järjestellä asioita heti. Ihmisillä on työt ja muu elämä, mikä ei lakkaa yhtäkkiä olemasta kun läheinen kuolee. Siihen tulee vain lisää tehtävää. Ei maailma pysähdy jokaisen kuoleman kohdalle.
Vierailija kirjoitti:
Hurjia aikoja eletään. En itsekään osallistu vähemmän tärkeiden ihmisten hautajaisiin vaikka sukulaisia olisivatkin, puntaroin suhdettani vainajaan ja sen mukaan osallistun, mutta mitkään OMAT MENOT eivät osallisumistani peruuta, jos peruuttaa, niin sitten henkilökohtaiset syyt vainajaan nähden. Kaikkien paskojen hautajaisiin en osallistu vaikka se paskiainen olisi oma isä.
Samaa ne sinut tuntevat ihmiset ajattelee sinustakin :-D :-D
Kaverin perheenjäseniä kuoli tsunamissa ja omaiset joutui odottamaan jotain puoli vuotta jottain sai kärjistettyä hautajaiset.