Kanttori huolissaan: Omaisten omat menot ajavat hautajaisten yli yhä useammin
Hautajaiskulttuuri on muuttunut valtavasti reilun 20 vuoden aikana Suomessa. Aikaisemmin kuolema pysäytti omaisten arkielämän, alettiin suruaika ja hautajaisjärjestelyt tehtiin itse. Mutta nykyisin vainajat haudataan yhä useammin yksin ilman omaisten läsnäoloa ja yhä harvempaa kiinnostaa edesmenneen hautajais tilaisuuteen osallistuminen sillä ihmisillä on omia menoja ja harrastuksia, jotka yhä useammin menevät poisnukkuneen sukulaisen tai perheenjäsenen hautajaisten edelle.
Kommentit (256)
Vierailija kirjoitti:
Suru ei ole työtä.
Turhaan ei puhuta surutyöstä. Et ole tainnut ketään todella rakasta menettää.
Me otettiin hautajaiset ensimmäiselle vapaalle päivälle. Päivä oli torstai. Neljä viikkoa kuoleman jälkeen. Näin Malmilla. Ei ollut itsestä johtuva syy.
Ja tuhkauksen valmistumiseen taisi mennä pari viikkoa.
Ateistina minulle hautajaiset ovat lähes merkityksetön asia. Henkilö on jo kuollut, ei ole enää mitään syytä pyöriä ruumin ympärillä. Suremisen voi hoitaa muuallakin
Ei kanttori ihan väärässä ole. Onhan se aikamoista, jos _harrastus_ menee edelle niin, että hautajaisia pitää siirtää pitkälle eteenpäin eikä meinaa mikään aika käydä, kum aina on jotain harrastusmenoja!
Työesteet on eri asia, mutta jos vapaa-ajan riennot menee kaiken edelle, hommassa haisee muukin kuin vainaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suru ei ole työtä.
Turhaan ei puhuta surutyöstä. Et ole tainnut ketään todella rakasta menettää.
Olipa erikoisen ymmärtämätön kommentti.
Johan se on asiantuntijatahoilta kumottu tuo surutyön käsite.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suru ei ole työtä.
Turhaan ei puhuta surutyöstä. Et ole tainnut ketään todella rakasta menettää.
Työ on jotain, mikä suoritetaan alta pois. Suru ei ole mikään suoritus, sitä ei voi tehdä oikein eikä väärin
Eläinihmiset, niitä on paljon ja pyrittävä omassa elämässä välttelemään.
Miksi pitäisi järjestää hautajaiset kutsumalla ihmisiä jotka eivät vuosikausiin ole olleet yhteydessä vainajaan ?
Miksi kuolinilmoitus sanomalehdessä on tolkuttoman kallis ? Omalta osaltani olen kieltänyt molemmat vaikka kirsturahat olenkin jo korvamerkinnyt.
Vierailija kirjoitti:
Joogatunti ja meditaatio sekä kuntosali voittavat hautajaiset yksi nolla jos on pakko valita.
Eli niukin mahdollinen voitto. Miksei 6-0?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suru ei ole työtä.
Turhaan ei puhuta surutyöstä. Et ole tainnut ketään todella rakasta menettää.
Ei se työtä ole. Terveisin Leski.
Vierailija kirjoitti:
Ei kanttori ihan väärässä ole. Onhan se aikamoista, jos _harrastus_ menee edelle niin, että hautajaisia pitää siirtää pitkälle eteenpäin eikä meinaa mikään aika käydä, kum aina on jotain harrastusmenoja!
Työesteet on eri asia, mutta jos vapaa-ajan riennot menee kaiken edelle, hommassa haisee muukin kuin vainaja.
Lasteni isä kuoli muutama vuosi sitten. Kun hautajaisia järjestettiin, niin toivottiin lauantaita, tai perjantaita, jotta mahdollisimman moni kutsuttu pääsisi mukaan. Lähes kaikki aikuisista kun olivat työikäisiä, lapset koululaisia. Toisella lapsella oli yhtenä viikonloppuna muutama viikko isänsä kuoleman jälkeen yksi harrastukseensa liittyvä kisatapahtuma mikä oli ollut tiedossa jo kuukausia, lapsi itse halusi edelleen osallistua, joten ei järjestetty hautajaisia just siihen viikonloppuun. Hautajaiset oli lopulta sitä seuraavana viikonloppuna. Minusta olisi tuntunut todella ankealta perua lapselta tuo kauan odotettu harrastustapahtuma, joten siksi ymmärrän hyvin, jos jotkut muutkin tekevät samoin.
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä vapaata välttämättä saa, jos on hankala työnantaja. Jos hautajaiset eivät ole tes:n mukaan palkallinen vapaapäivä, pitää anoa palkatonta ja sitä ei välttämättä myönnetä. Lisäksi tällä palstallakin on ivattu todella pilkallisesti niitä, jotka ovat läheisen kuoleman johdosta menettäneet työkykynsä. Pilkataan, haukutaan, ivataan - ei saisi olla hetkeäkään pois, koska poissaolo on heikkouden merkki. Näin kamalaksi, julmaksi ja kylmäksi tämä meidän yhteiskuntamme on mennyt.
No, en ymmärrä miksi joku olisi PITKÄÄN pois jonkun 90v. mummonsa posmenon takia... Ymmärrän, jos kyse on omasta lapsesta tai puolisosta.
Eikös vasemmistolta tullut juuri ehdotus, että vainajat kompostiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suru ei ole työtä.
Turhaan ei puhuta surutyöstä. Et ole tainnut ketään todella rakasta menettää.
Työ on jotain, mikä suoritetaan alta pois. Suru ei ole mikään suoritus, sitä ei voi tehdä oikein eikä väärin
Kyllä suremiselle on selvät säännöt. Kuten kanttori sanoo, sen pitää mennä kaiken muun edelle. Jos ei näin tee, ei oikeasti sure. Tai ei ainakaan kunnolla.
Vierailija kirjoitti:
Ennen kristinuskon tuloa vainajat vietiin täällä Suomessa metsään eläinten syötäviksi jotta olisivat pois tietltä ja silmistä. Ei kukaan järjestänyt heille silloinkaan mitäån hautajaisia, ei heitä haudattu, ei jääty suremaan eikä tarvinnut kunnioittaa ja silti täällä Suomessa pärjättiin hyvin.
No nyt kannattaa tutustua Suomen muinaisjäännöksiin.
Vierailija kirjoitti:
Eikös vasemmistolta tullut juuri ehdotus, että vainajat kompostiin?
Vain yksi törppö esitti ja aivan omasta hatustaan, älä yleistä.
Seurakunnat voisi joustaa ja sallia siunaamisen tuhkauksen jälkeen jolloin asia hoituisi yhdellä kertaa; siunaus ja uurnan lasku / tuhkien sirottelu
nyt ensin siunataan ja sitten järkätään uurnan lasku / tuhkien sirottelu erikseen
ja näitä aikoja tarvitaan myös viikonlopuille, meillä meni srk:n kanssa vaikeaksi kun tuhkien sirottelu ei mitenkään ollut mahdollista vkonloppuna; ei sitten millään
Hankittiin sitten metsähallitukselta lupa sirotteluun heidän metsäänsä ja saatiin näin hoitaa asia koko suvulle käypäisenä aikana
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi järjestää hautajaiset kutsumalla ihmisiä jotka eivät vuosikausiin ole olleet yhteydessä vainajaan ?
Miksi kuolinilmoitus sanomalehdessä on tolkuttoman kallis ? Omalta osaltani olen kieltänyt molemmat vaikka kirsturahat olenkin jo korvamerkinnyt.
Vain osa omaisista haluaa jättää läheisensä kuolinilmoituksen lehteen nykyään. Se on ihan ymmärrettävää. Minunkin tuttuja on kuollut viime vuosina mutta ei yhtään kuolinilmoitusta. Eikä ole näkynyt seurakunnan ilmoituksissa kun ovat ero neet kirkosta ja silti kaikki on siunattu haudanlepoon. Eivät ole olleet ateistieja myöskään. Se on nykyisin yleistä. Uskoa voi ilman kirkkoon kuulumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kanttorin mukaan surutyön välttämiselle löytyy myös laajempiakin syitä. "Suru ei ole kovin hyväksyttyä tässä yhteiskunnassa, joka korostaa tehokkuutta ja tuottavuutta." Nykymenossa suremista ei katsota tuottavaksi ja tehokkaaksi tekemiseksi vaan turhaksi ja tarpeettomaksi ajankäytöksi kuten kaikkia tunteita ylipäätään.
Kanttori voisi vetää päänsä perseestään ja miettiä mitä soopaa suustaan päästää
Kyllä yhä nopeammin halutaan ohittaa ikävät asiat kuten vanhojen sukulaisen kuolema ja hautajaiset. Monet kuolleet ovat niin vanhoja, että esim ystiäviä ei ole enää hengissä tai eivät ainakaan kykene mukaan hautajaisiin. Tietysti ihan lähisukulaisten osalta on eri asia. Silloin kyllä saa töistäkin vapaata, ainakin meillä palkallista.
kanttori puuttuu asioihin joista ei mitään tiedä. haistakoon vit,,,,