Kanttori huolissaan: Omaisten omat menot ajavat hautajaisten yli yhä useammin
Hautajaiskulttuuri on muuttunut valtavasti reilun 20 vuoden aikana Suomessa. Aikaisemmin kuolema pysäytti omaisten arkielämän, alettiin suruaika ja hautajaisjärjestelyt tehtiin itse. Mutta nykyisin vainajat haudataan yhä useammin yksin ilman omaisten läsnäoloa ja yhä harvempaa kiinnostaa edesmenneen hautajais tilaisuuteen osallistuminen sillä ihmisillä on omia menoja ja harrastuksia, jotka yhä useammin menevät poisnukkuneen sukulaisen tai perheenjäsenen hautajaisten edelle.
Kommentit (256)
Vierailija kirjoitti:
Mistä ihmeestä kanttori sen tietää, mitkä tekijät on vaikuttaneet hautajaisten järjestämiseen? Turha kritisoida, kun ei ole tietoakaan.
Käsittääkseni kanttori, tai kukaan muukaan seurakunnassa, ei saa tietoonsa esimerkiksi sitä, onko vainajalle pitänyt tehdä oikeuslääketieteellinen kuolemansyynselvitys. Se itsessään voi viivästyttää hautajaisia, jos siinä menee pidempään. Kaikki kun eivät kuole korkeassa iässä sairaalaolosuhteissa, missä hautausluvan saa yleensä nopeasti.
Jutussa mainittiin myös, että ei voida olla töistä pois. Niin, sieltä töistä ei tosiaan olla ihan niin vaan pois, ja useimmat ihmiset käyvät töissä. Palkatonta vapaata voi pyytää, mutta sitäkään ei välttämättä saa, varsinkaan lyhyellä varoajalla. Hautajaispäivä on monen työehtosopimuksen mukaan vapaa vain ihan lähimmille omaisille. Siksi monet haluaa hautajaispäiväksi sellaisen päivän, että mahdollisimman moni kutsutuista, myös töissä
Hyvinkin menee niin, että omaiset luettelevat esteelliset päivät jolloin ei voi hautajaisia järjestää. Eli lähtökohta on juuri niin, eikä toisinpäin. Jos seurakunnan puolelta esitetään että tässä olisi vapaa päivä niin omaisille se ei sovi. Kyllä nuo asiat tiedetään seurakunnan sisällä.
Nykyajan työelämä on sellaista. On vaikea saada viikolla palkatontakin vapaata menoon, joka teoriassa voitaisiin hoitaa viikonloppunakin.
Suurin osa ihmisistä on töissä ma-pe.
Vierailija kirjoitti:
Ennen kristinuskon tuloa vainajat vietiin täällä Suomessa metsään eläinten syötäviksi jotta olisivat pois tietltä ja silmistä. Ei kukaan järjestänyt heille silloinkaan mitäån hautajaisia, ei heitä haudattu, ei jääty suremaan eikä tarvinnut kunnioittaa ja silti täällä Suomessa pärjättiin hyvin.
Todella surullista, jos tietämyksesi taso suomalaisesta kulttuurista ennen kristinuskoa on tuo.
Vierailija kirjoitti:
Mistä ihmeestä kanttori sen tietää, mitkä tekijät on vaikuttaneet hautajaisten järjestämiseen? Turha kritisoida, kun ei ole tietoakaan.
Käsittääkseni kanttori, tai kukaan muukaan seurakunnassa, ei saa tietoonsa esimerkiksi sitä, onko vainajalle pitänyt tehdä oikeuslääketieteellinen kuolemansyynselvitys. Se itsessään voi viivästyttää hautajaisia, jos siinä menee pidempään. Kaikki kun eivät kuole korkeassa iässä sairaalaolosuhteissa, missä hautausluvan saa yleensä nopeasti.
Jutussa mainittiin myös, että ei voida olla töistä pois. Niin, sieltä töistä ei tosiaan olla ihan niin vaan pois, ja useimmat ihmiset käyvät töissä. Palkatonta vapaata voi pyytää, mutta sitäkään ei välttämättä saa, varsinkaan lyhyellä varoajalla. Hautajaispäivä on monen työehtosopimuksen mukaan vapaa vain ihan lähimmille omaisille. Siksi monet haluaa hautajaispäiväksi sellaisen päivän, että mahdollisimman moni kutsutuista, myös töissä
Tässä viestissä on hyviäkin pointteja, mutta ihmeellistä vänkäystä tuo kanttorin tietämättömäksi lyttääminen. Etenkin pienillä paikkakunnilla kanttorit ja papit tuntevat laajalti ihmisiä ja ovat näiden kanssa keskusteluyhteydessä, osallistuvat usein samojen ihmisten perhejuhliin elämän varrella. Omassa seurakunnassani kanttori osallistuu säännöllisesti esim. perhekerhotoimintaan ja on tutustunut vuosien varrella suureen osaan alueen lapsiperheistä. Kyllä tuollaiset vuosikymmenten aikana ilmaantuvat asennemuutokset näkyvät kanttorille. Ei välttämättä jokaisen yksittäisen vainajan tarina ole tiedossa, mutta kokonaiskuvan kyllä pitkään työtä tekevä saa.
Väitän etteivät hautajaiset ole se mihin varsinaisesti halutaan lainkaan. Minä skippaisin mielelläni kaikki, ihan lähimpienkin omaisten, mutta pakkohan niiden läheisimpien saattajaisiin on mennä. Kun näin Jumalaan uskovana usko muutenkin pyörii Kristuksen kuoleman ympärillä, oman vajaavaisuuden ja syntisyyden ympärillä, niin alkaahan se jatkuva kuoleman märehtiminen jo kypsyttääkin. Minua tuskin on kukaan aikanaan hautaamassa. Sen kun potkitte ojaan vain. Nyt kuolevalla sukupolvelle sentään on tuttavapiiriä ja sukulaisia. Minulla niitä ei enää ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri tämän kaltaiset kanttorit, papit, asiantuntijat, konsultit, tutkijat, professorit ja opettajat ärsyttävät. Ovat omahyväisi, ylimielisiä, luukevat tietävänsä kaiken kaikesta, huostaavat muita ja splainaavat. Voivat mennä ja tunkea päänsä suohon niin syvälle kuin uppoaa.
Sitten papattavat suunpäänä ja aukovat päästään milloin mediassa, milloin terveessä ja milloin koulussa tai kirkossa. Opettelisivat kerrankin olemaan hiljaa ja pitämään suunsa
Samat sanat sulle.
Omainen kuoppaan ja se siitä. Itsekkyys ja egoismi rehottavat joka puolella korkeaa valtiojohtoa myöten. Suru nähdään heikkouden osoituksena tai sitä näytellään someteatterin vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä ihmeestä kanttori sen tietää, mitkä tekijät on vaikuttaneet hautajaisten järjestämiseen? Turha kritisoida, kun ei ole tietoakaan.
Käsittääkseni kanttori, tai kukaan muukaan seurakunnassa, ei saa tietoonsa esimerkiksi sitä, onko vainajalle pitänyt tehdä oikeuslääketieteellinen kuolemansyynselvitys. Se itsessään voi viivästyttää hautajaisia, jos siinä menee pidempään. Kaikki kun eivät kuole korkeassa iässä sairaalaolosuhteissa, missä hautausluvan saa yleensä nopeasti.
Jutussa mainittiin myös, että ei voida olla töistä pois. Niin, sieltä töistä ei tosiaan olla ihan niin vaan pois, ja useimmat ihmiset käyvät töissä. Palkatonta vapaata voi pyytää, mutta sitäkään ei välttämättä saa, varsinkaan lyhyellä varoajalla. Hautajaispäivä on monen työehtosopimuksen mukaan vapaa vain ihan lähimmille omaisille. Siksi monet haluaa hautajaispäiväksi sellaisen päivän, e
Hyvinkin menee niin, että omaiset luettelevat esteelliset päivät jolloin ei voi hautajaisia järjestää. Eli lähtökohta on juuri niin, eikä toisinpäin. Jos seurakunnan puolelta esitetään että tässä olisi vapaa päivä niin omaisille se ei sovi. Kyllä nuo asiat tiedetään seurakunnan sisällä.
Miksi omaisille pitäisi sopia joku seurakunnan ehdottama ensimmäinen aika? Esimerkiksi kahden viikon kuluttua keskiviikkona klo 15.
Ei omaisilla ole mitään velvollisuutta ottaa just sitä aikaa mikä seurakunnalla sattuu olemaan tarjolla. Tuossa tilanteessa omaiset varmaan mielihyvin odottavat sinne muutaman viikon päähän niitä seuraavia aikoja, jos se takaa että kaikki omaiset tai mahdollisimman moni heistä pääsee paikalle.
Vierailija kirjoitti:
Nykyajan työelämä on sellaista. On vaikea saada viikolla palkatontakin vapaata menoon, joka teoriassa voitaisiin hoitaa viikonloppunakin.
Suurin osa ihmisistä on töissä ma-pe.
Jos ei yhtä päivää saa palkatonta omaisen hautaamiseen, niin syy on asennevammaisessa työnantajassa! Hautajaisia ei ole todellakaan usein.
Vierailija kirjoitti:
Mistä ihmeestä kanttori sen tietää, mitkä tekijät on vaikuttaneet hautajaisten järjestämiseen? Turha kritisoida, kun ei ole tietoakaan.
Käsittääkseni kanttori, tai kukaan muukaan seurakunnassa, ei saa tietoonsa esimerkiksi sitä, onko vainajalle pitänyt tehdä oikeuslääketieteellinen kuolemansyynselvitys. Se itsessään voi viivästyttää hautajaisia, jos siinä menee pidempään. Kaikki kun eivät kuole korkeassa iässä sairaalaolosuhteissa, missä hautausluvan saa yleensä nopeasti.
Jutussa mainittiin myös, että ei voida olla töistä pois. Niin, sieltä töistä ei tosiaan olla ihan niin vaan pois, ja useimmat ihmiset käyvät töissä. Palkatonta vapaata voi pyytää, mutta sitäkään ei välttämättä saa, varsinkaan lyhyellä varoajalla. Hautajaispäivä on monen työehtosopimuksen mukaan vapaa vain ihan lähimmille omaisille. Siksi monet haluaa hautajaispäiväksi sellaisen päivän, että mahdollisimman moni kutsutuista, myös töissä
Kääntäen: Mistä sinä tiedät, että hän ei tiedä.... ????
Tavat tehdä asioita moninaistuvat. Enää ei ole niin tärkeää tehdä niinkuin kaikki muutkin ja aina on tehty. Voi tehdä yksilöllisiä valintoja ja luoda omat tapansa elää ja käsitellä asioita.
Kirkko on tähän syypää, kun hautajaiset on järjestettävä arkisin ja silloin omaiset ovat töissä. Omaa isäämme ei voinut siunata lauantaina, vaan pakko oli ottaa aika klo. 13 perjantaina. Silloin on lapset vielä koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä ihmeestä kanttori sen tietää, mitkä tekijät on vaikuttaneet hautajaisten järjestämiseen? Turha kritisoida, kun ei ole tietoakaan.
Käsittääkseni kanttori, tai kukaan muukaan seurakunnassa, ei saa tietoonsa esimerkiksi sitä, onko vainajalle pitänyt tehdä oikeuslääketieteellinen kuolemansyynselvitys. Se itsessään voi viivästyttää hautajaisia, jos siinä menee pidempään. Kaikki kun eivät kuole korkeassa iässä sairaalaolosuhteissa, missä hautausluvan saa yleensä nopeasti.
Jutussa mainittiin myös, että ei voida olla töistä pois. Niin, sieltä töistä ei tosiaan olla ihan niin vaan pois, ja useimmat ihmiset käyvät töissä. Palkatonta vapaata voi pyytää, mutta sitäkään ei välttämättä saa, varsinkaan lyhyellä varoajalla. Hautajaispäivä on monen työehtosopimuksen mukaan vapaa vain ihan lähimmille omaisille. Siksi mo
Minä, minä ja minä! Tuossahan tuo asenne juuri tulee paljaimmillaan!! Ei yhtä tilaisuutta varten olla ITSE valmiita joustamaan ja järjestämään asioita! Kyse on harvinaisesta tilanteesta kuten hautajaisista.
Minusta on hyvä, että hautajaiskulttuuri muuttuu, kaavamaisesta pappi-siunaus-kanttori- virret-isot peijaiset -meiningistä vapaamuotoisempaan ja pienimuotoisempaan suuntaan. Kirkon jäsentenkin määrä vain alenee, joten myös kirkollisten hautajaisten määrä vähenee. Onneksi.
Hyvästelyt ilman pakollisia ulkokultaisia menoja ovat aidommat ja kauniimmat. Ei siihen tarvita pappia eikä kanttoria.
Eikö tuo ole just sieltä seurakunnan puolelta aika kylmää toimintaa, että oletetaan että omaisille pitää sopia just se vapaana oleva siunausaika mitä he ehdottaa. Hälläväliä, vaikka vainajan läheisistä ei pääsisi paikalle kuin omat lapset, kuollut kuoppaan pikapikaa tavallisena tiistaiaamuna pikkuporukalla.
Tuo oli todella outo juttu, kuitenkin omaiset ihmettelee ettei sitä kuollutta saa haudattua vaikka kävisi milloin tahansa, tutulla meni puoli toista kuukautta, ihmetteli kyllä. Ja jos kanttorin mielestä on välinpitämätöntä ja surutonta että hautaustoimisto hoitaa koko homman, niin miten se ei ennen ollut ?
"Ei omaisilla ole mitään velvollisuutta ottaa just sitä aikaa mikä seurakunnalla sattuu olemaan tarjolla. Tuossa tilanteessa omaiset varmaan mielihyvin odottavat sinne muutaman viikon päähän niitä seuraavia aikoja, jos se takaa että kaikki omaiset tai mahdollisimman moni heistä pääsee paikalle"
Tällä palstalla toivotaan aina, ettei koko suku änkeäisi paikalle, kun ei heitä näkynyt vainajan vielä eläessäkään. Suurin osa toivoo minusta palstan ulkopuolellakin, että hautajaisiin tulisivat vain kaikkein läheisimmät eikä mahdollisimman moni.
Kanttori on huolissaan, kun ihmiset eivät laumoina enää seuraa ja kumarra kirkkoa suunnannäyttäjänä elämän ja kuoleman asioissa.
Kanttori tuntee itsensä niin paljon tärkeämmäksi urkuja soitellessaan, kun kirkkosali on täynnä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä ihmeestä kanttori sen tietää, mitkä tekijät on vaikuttaneet hautajaisten järjestämiseen? Turha kritisoida, kun ei ole tietoakaan.
Käsittääkseni kanttori, tai kukaan muukaan seurakunnassa, ei saa tietoonsa esimerkiksi sitä, onko vainajalle pitänyt tehdä oikeuslääketieteellinen kuolemansyynselvitys. Se itsessään voi viivästyttää hautajaisia, jos siinä menee pidempään. Kaikki kun eivät kuole korkeassa iässä sairaalaolosuhteissa, missä hautausluvan saa yleensä nopeasti.
Jutussa mainittiin myös, että ei voida olla töistä pois. Niin, sieltä töistä ei tosiaan olla ihan niin vaan pois, ja useimmat ihmiset käyvät töissä. Palkatonta vapaata voi pyytää, mutta sitäkään ei välttämättä saa, varsinkaan lyhyellä varoajalla. Hautajaispäivä on monen työehtosopimuksen mukaan vapaa vain ihan lähimmille omaisille. Siksi monet haluaa hautajaispäiväksi sellaisen päivän, e
Tässä viestissä on hyviäkin pointteja, mutta ihmeellistä vänkäystä tuo kanttorin tietämättömäksi lyttääminen. Etenkin pienillä paikkakunnilla kanttorit ja papit tuntevat laajalti ihmisiä ja ovat näiden kanssa keskusteluyhteydessä, osallistuvat usein samojen ihmisten perhejuhliin elämän varrella. Omassa seurakunnassani kanttori osallistuu säännöllisesti esim. perhekerhotoimintaan ja on tutustunut vuosien varrella suureen osaan alueen lapsiperheistä. Kyllä tuollaiset vuosikymmenten aikana ilmaantuvat asennemuutokset näkyvät kanttorille. Ei välttämättä jokaisen yksittäisen vainajan tarina ole tiedossa, mutta kokonaiskuvan kyllä pitkään työtä tekevä saa.
Ihan kuule lain puolesta on niin, että esimerkiksi vainajan terveystietoja ja tiettyjä kuolemaan liittyviä tietoja luovutetaan ainoastaan lähiomaisille, ei seurakunnille tai näiden työntekijöille.
Suru ei ole työtä.
Surra voi ilman hautajaisiakin