Lue keskustelun säännöt.
Millä kotimainen vaateteollisuus saataisiin nousuun?
Yksi kerrallaan kotimaiset pienet ja isommat vaate/muotibrändit ilmoittavat mittavista talousvaikeuksistaan ja lopettamisesta.
Mitä sun mielestä olisi pitänyt tehdä toisin? Olisiko yrityksen voinut pelastaa jokin?
Kommentit (1942)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antaa tapa olisi täysin automatisoida tuotanto sillä tavalla ettei siellä ole käytännössä työntekijöitä ollenkaan.
Se on se liimaaminen, sillä prässit ovat isoja ja nopeita. Sitten ommellaan vaan jotain vahvikkeita kriittisiin kohtiin. Mutta esim. vauva-palstalaisille sellaisia tuotteita ei voi myydä, kun niiden pitää kestää sen 100 vuotta ja olla suomenlampaanvillaa :D
No, olen sitten ylpeä vauvapalstalainen. Ekologisinta on hankkia kestäviä vaatteita ja käyttää ne loppuun. Eettisesti tuotettuja vaihtoehtoja on.
Mutta tässä ketjussa puhuttiin suomalaisen vaatealan taloudellisista ongelmista, ei sitä mikä on ekologisinta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai ratkaisu olisi joku sivusto, missä voi tilata vaatteen omilla mitoilla, jotka syötetään sivustolle, ja joiden perusteella sitten tehdään valmis vaate. Valmistaja jos käyttää laadukasta materiaalia, ja valmistaa itse Suomessa, niin luulisi tällaisen toimivan? Eli vähän kuin mittatilaus, mutta massatuotteistetummalla tavalla. Köyhän miehen mittatilaus.
Miten ajattelet tuon olevan halvempaa, kuin mittatilaus? Ihan yhtä lailla ihminen piirtää sen kaavan, leikkaa sen ja ompelee. Ja miten tuo tarkalleen eroaa siitä, että saatavilla on jo XS-XL-koot?
Miksi niiden vaatteiden pitäisi olla niin justiinsa. Ei se vaate vatsamakkaraa saa poistumaan, vaan vatsamakkara pitää poistaa ensin, niin vähän huonomminkin istuva vaate näyttää hyvältä
Siten, että kaikkia kokoja ei tarvitse valmistaa. Vain mitä m
Tuotteita valmistetaan jo nyt sen perusteella, mitä kokoja myydään eniten, totta kai
Tässä puhutaan vaateteollisuudesta, ei siitä miten yksittäinen ihminen saisi halvemmalla ateljeeompelupalveluja
Ja kyllä, teollisuudessa käytetään tietokoneohjelmia ja kavapiirtureita, sekä leikataan 50 kangaskerrosta kerrallaan sitä samaa kaavaa, jotta saadaan niitä kustannuksia alas. Ja näitä käyttää ihminen. Prosessissa tuotetaan useita kaavoja ja vielä useampia vaatteita kerralla. Sinä haluat, että tämä koneisto valjastettaisiin 1 ihmisen eikoismittatyöhön. Saahan sitä tilata, mutta voin sanoa että ei tule halvemmaksi kuin ateljeeompelijalta tilaaminen
"Jos haluat kestävämpää materiaalia niin sitten valitse paksumpi farkku paksuilla langoilla sekä todella väljällä mitoituksella, joka sallii harppomisen :) Ei sillä ole väliä kuinka monta kertaa revit, jos revit kerran liian kovaa niin herkempi materiaali voi hajota. Sinulle voisi sopia myös ihan polyester-työvaatteet, ne ovat puuvillaa kestävämpiä."
No älä nyt viitsi. Pitää olla tosi paskaa laatua että hajoaa harppauksesta housut. Miksi edes kotkotat tämän asian perään? Laatu on laskenut älyttömästi kaikissa vaatteissa. Farkut on yleensä ollut kestävät housut, ei ole enää, ja se on ihan perseeesstä
Vierailija kirjoitti:
H&m t-paita 7€ ja r-collection t-paita 49€
Hintaeroa on, mutta mitä sitten? Jos lähdetään vertailemaan laatua ja siihen liittyvää hintaa / käyttökerta niin ainakin omalla kohdallani R-Collectionin paidat ovat tulleet todella edullisiksi. H&M:n t-paidoissa on tullut niin usein vastaan kiertäviä saumoja jo liikkeessä, että on jäänyt ostamatta. Puhumattakaan siitä, että kaikki kankaat ovat olleet jo vuosia niin ohuita, että niistää kuultaa valo voimakkaasti läpi.
Tein joskus sen virheen, että ostin t-paidan H&M:ltä ja se maksoi 19,90 €. Ensimmäisen pesun jälkeen sitä ei enää meinannut tunnistaa samaksi paidaksi, koska kangas lötkistyi ja langanpätkät sojottivat minne sattuu. Käyttöikä jäi noin vuoteen, koska lisäksi sauma alkoi purkautua useammasta kohdasta ja kyllästyin ompelemaan sitä uudelleen ja uudelleen. Lisäksi vain pari käyttökertaa saivat kankaan nyppyyntymään etenkin kainaloista, vaikka kangas oli 100 % puuvillaa.
R-Collectionin paidoissa puolestaan kangas on paksumpaa, mitoitus parempi omalle rinnanympärykselleni (ja hartioille) ja lisäksi kangas on alkanut nyppyyntyä vasta vuosien käytön jälkeen (tosin nyt puhutaan hyvin pienistä, alle millin nypyistä). Vanhin paitani on tällä hetkellä n. 9 vuoden ikäinen ja suurin muutos on ollut värin pieni haalistuminen pesussa vuosien aikana. Ottaen huomioon, että arkipäiväni univormu koostuu t-paidoista ja farkuista, uskaltaisin väittää hinnan per käyttökerta olevan ehkä sentin tai parin luokkaa verrattuna H&M:ään, koska sen paidan käyttöikä jäi sangen lyhyeksi.
Toivoisin itsekin paremmin suunniteltuja kotimaisten merkkien vaatteita, koska näin hiukan päälle kolmekymppisenä ja normaalipainoisena hassunhauskat kuvio- ja värioksennustunikat eivät oikein nappaa. Yksiväriset vaatteet tuntuvat omilta, mutta niissäkin on vaikeaa löytää sopivia sävyjä, koska pukeudun pitkälti pastelleihin, mustaan ja valkoiseen ripauksella syvää smaragdinvihreää. Kirpputoreilta löytää yleensä huomattavan hyvää laatua ja vanhoja Suomessa valmistettuja vaatteita onneksi edullisesti. Viimeisimpiä ostoksiani olivat SUomessa valmistettu harmaa villahame kolmella eurolla, vaaleankeltainen 80-luvun farkkutakki kolmella eurolla (uudenveroinen, vaikka pesulappu muhjua) sekä uusi kotimaisen merkin merinovillaneule kympillä.
Ongelmia on varmasti monia, mutta yksi on se, että siinä vaiheessa, kun suomalainen on valmis maksamaan kalliin hinnan vaatteesta, hän ei ole enää siinä iässä, jolloin ostetaan joka vuosi uudet vaatteet muodin mukaan. Tämän vuoksi vaatteen pitää olla laadukas ja kestävä. Ts sen on kestettävä käytössä vuosia, jopa vuosikymmeniä. Lisäksi vaatteen pitää olla sellainen, että se on helposti yhdistettävissä muihin vaatteisiin. Riemunkirjavat värisekamelskat eivät ole tällaisia. Ja vain pieni osa suomalaisnaisista taitaa arvostaa niitä Marimekon yms "päiväkodintäti-tunikoita". Mä ostin just melkein 200 € Ilveksen nahkanilkkurit, mutta vaikka kengät on suunniteltu Suomessa, ne on silti valmistettu Portugalissa. Hyvät kengät, suunniteltu Suomen talviolosuhteisiin jne, mutta ei nekään ole Suomessa valmistettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitää olla yksilöllinen ja erottuva - niitä trikootunikoita tekee jo tosi moni firma.
Outi Les Pyy tästä joku aika sitten kirjoittikin: Kokovalikoima! Yhä enemmän on isokokoisia ihmisiä ja mielellään he vaatteita, myös kotimaisia merkkivaatteita, ostaisivat. Vaan kun ei ole kokoja. Monet kotimaiset yritykset tekevät korkeintaan L tai XL. Ja sinnikkäästi ja ilmeisen paljon tuotetaan kokoa S ja XS, ja ne ovat sitten aina viimeisenä alennusmyynnin alennusmyynnissä eli ei ole oikein kysyntää. Itsekin ihmettelen tätä, että miksi tehdään yhä paljon kokoa XS, kun ihan vain verkkokaupan selaajakin huomaa, ettei sille ole niin paljon kysyntää. Sen sijaan vaikka naisten kokoja 50-52 ei tee juuri kukaan. Pitäisi tajuta vastata kysyntään.
Tämä vika myös miesten osastolla. Koot päättyvät M kokoon ja randomi XL rumimmalle paidalle saattaa löytyä joukosta.
No onhan se halvempaa tehdä niitä pieniä paitoja mut nykyään suurin osa aikuisista on XL-XXL- haarukassa..
Samoten Laatu, Laatu ja Laatu. Laadukkaasta hyvin istuvasta paidasta voi maksaa paljonkin paperirahaa mut kun tietää niiden kestävyyden, istuvuuden ja valmistusmaan on niiden todellinen käypä arvo 5e.
Markkinointi! Nämä konkurssiin menneet vaatekaupat on olleet sellaisia, mistä en ole aiemmin edes kuullut.
Kokovalikoima! Useimmat esim. käsityömessuilla myytävät vaatteet ovat niin pienikokoisia, että niitä ei tarvitse kahta kertaa katsoa! Paras oli, kun myyjä sanoi, ettei hänellekään löydy kokoa myymistään vaatteista! En kyllä kehtaisi sellaisia edes myydä.
Kuviot! Ei mitään lasten pupukuvioita tai shokkivärisiä oksennuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1. Vaatteet tulisi tehdä Suomessa
2. Laadun tulisi vastata hintaa
3. Istuvuuteen ja ulkonäköön tulisi kiinnittää huomiota
Ylihintaisia kiinalaisia pitäisi sponssata? Suomalaiset bisnesmiehet uhkailee taas asiakkaita. Painukaa vttuun. Kohta on ns. konkurssi ja ukot päivittää aurinkorannikoilta. Menkää jo. Aikaa menee itkiessään hukkaan voisitte jo olla juomassa margariittoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luonnonmateriaaleista, laatua, rockhenkiselle viiskymppiselle (musta telttatunika ei ole sitä) ja lyhyelle mitoitus kohdalleen. Voin maksaa, jos olisi oikeasti tehtykin täällä, mutta kankaat js ompelu ei sitä ole ollut aikohin.
Aikoinaan käytin Lee Cooperin farkkuja, mutta nostivat hintaa samalla kun siirsivät tuotannon viroon, siinä kohtaa lakkasin ostamasta.
Lappeenrantalaisella pikkuputiikilla on kivoja pellavatunikota, mutta kangas kuluu puhki parissa vuodessa ja kun hintaa on reilusti yli satasen, niin käyttöaika vaan on liian lyhyt.
Nanson madeinmissälie trikoot maksaa sen satkun, vituttaa ostaa, mutta mitoitus on kohdillaan.
- kankaat suomessa: Täällä ei ole raaka-ainetuotantoa kuin villasta
- ompelu suomessa: hinta nousee liikaa
- pellava ei kestänyt: pellava tekstiilimateriaalina on käytännössä kudottua heinää. Mitä karkeammaksi sen jättää, sitä kauemmin se kestää, ja sitä epämukavampi se on. Jos se kivipestään eli pehmennetään, se on sama kuin hakkaisi heiniä kivellä. Pehmeys perustuu siihen, että heinä hajoaa, joka heikentää sen kestävyyttä. Pellava ei ole todellakaan hyvä vaatetusmateriaali millään mittapuulla
Suomessa ei yksinkertaisesti ole olosuhteita, että täällä voisi tai kannattaisi ylläpitää muuta, kuin tuota villatuotantoa. Selluloosatehtaita tänne on kaavailtu, mutta mikään niistäkään ei taida olla varmistunut. Eikä suomi ole ideaali puupeltonakaan. Näissä selluloosatehtaissa tuotettaisiin viskoosin kaltaisia muuntokuituja, eli yhdistettäisiin puuta ja kemikaaleja tekstiiliksi. Näidenkin rakentaminen on siitä kiinni, tuleeko niistä kannattava: myynnin täytyy olla maailmanlaajuista. Näin toimii teollisuus
Vierailija kirjoitti:
"Jos haluat kestävämpää materiaalia niin sitten valitse paksumpi farkku paksuilla langoilla sekä todella väljällä mitoituksella, joka sallii harppomisen :) Ei sillä ole väliä kuinka monta kertaa revit, jos revit kerran liian kovaa niin herkempi materiaali voi hajota. Sinulle voisi sopia myös ihan polyester-työvaatteet, ne ovat puuvillaa kestävämpiä."
No älä nyt viitsi. Pitää olla tosi paskaa laatua että hajoaa harppauksesta housut. Miksi edes kotkotat tämän asian perään? Laatu on laskenut älyttömästi kaikissa vaatteissa. Farkut on yleensä ollut kestävät housut, ei ole enää, ja se on ihan perseeesstä
Miksi en kertoisi totuutta? Se on totta, että tekstiilien laadut eli erilaiset paksuusasteet, millaisista kuiduista ne ovat valmistettu, jne. ovat kehittyneet ja valikoima on kasvanut. Mutta edelleen on saatavilla niitä junttipuntteja, jotka ovat paksuja, jäykkiä, eivätkä varmasti repeä edes satakiloisen naisen yrittäessä harpata. Jos materiaali on mukava, pehmeä ja ohuehko, se hajoaa. Get over it
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Markkinointi! Nämä konkurssiin menneet vaatekaupat on olleet sellaisia, mistä en ole aiemmin edes kuullut.
Kokovalikoima! Useimmat esim. käsityömessuilla myytävät vaatteet ovat niin pienikokoisia, että niitä ei tarvitse kahta kertaa katsoa! Paras oli, kun myyjä sanoi, ettei hänellekään löydy kokoa myymistään vaatteista! En kyllä kehtaisi sellaisia edes myydä.
Kuviot! Ei mitään lasten pupukuvioita tai shokkivärisiä oksennuksia.
Päinvastoin. Suomalaiset vaatteet ovat isoja telttoja. Niiden xs kokokin on jätti. Ehkäpä ongelma on oma kokosi..?
Pöllöt eivät osaa markkinointia ja vielä pöllömät poliitikot tuhoavat ne vähäisetkin markinointimahdollisuudet idioottimaisella ulko- ja talouspolitiikallaan. Valoa ei ole näkyvissä enenkuin kaikki globalisti-idiootti poliitikot pannaan vaihtoon. Tässä maassa äänestäjäkuntakin pitää panna vaihtoon; a) eutanoimalla tai b) jälkijättöisellä abortoinnilla, jos muutosta halutaan. LOL
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisivat valmistaa vaatteet Suomessa niin ostaisin. Kiinassa tehtyjä en osta.
Oletko valmis maksamaan perus paidoista lähemmäs 100e, housuista aina yli 100e?
Olen eri, mutta voisin maksaa, jos hinnalla saisi sitten oikeasti kestävää laatua. Kerran olen maksanut satasen farkuista, jotka sitten alle kk ostamisesta ratkesivat juostessani portaat ylös pitkin harppauksin.
Farkut eivät ole juoksuhousut, eli tuossa taisi kyllä vika olla ihan oma. Jos haluat harppoa portaita niin suosittelen sportti- ja vaellushousuja, löytyy leggingsiä ja tuulihousutyyppistä sekä kaikkea siltä väliltä. Monissa on haarassa kiila ja materiaali joustavaa, jok
Jos haluat kestävämpää materiaalia niin sitten valitse paksumpi farkku paksuilla langoilla sekä todella väljällä mitoituksella, joka sallii harppomisen :) Ei sillä ole väliä kuinka monta kertaa revit, jos revit kerran liian kovaa niin herkempi materiaali voi hajota. Sinulle voisi sopia myös ihan polyester-työvaatteet, ne ovat puuvillaa kestävämpiä.
No siis, opin toki kerrasta, enkä maksa enää satasta farkuista. Ostan mieluummin sitten edullisemmat kympillä-parilla.
Kyllä arkivaatteen pitää kestää muutakin kuin varovaista sipsutusta, etteivät hajoa päältä.
Vierailija kirjoitti:
Luonnonmateriaaleista, laatua, rockhenkiselle viiskymppiselle (musta telttatunika ei ole sitä) ja lyhyelle mitoitus kohdalleen. Voin maksaa, jos olisi oikeasti tehtykin täällä, mutta kankaat js ompelu ei sitä ole ollut aikohin.
Aikoinaan käytin Lee Cooperin farkkuja, mutta nostivat hintaa samalla kun siirsivät tuotannon viroon, siinä kohtaa lakkasin ostamasta.
Lappeenrantalaisella pikkuputiikilla on kivoja pellavatunikota, mutta kangas kuluu puhki parissa vuodessa ja kun hintaa on reilusti yli satasen, niin käyttöaika vaan on liian lyhyt.
Nanson madeinmissälie trikoot maksaa sen satkun, vituttaa ostaa, mutta mitoitus on kohdillaan.
Etkö tosiaan tee eroa esim. Eu:ssa ja Kiinassa tuotetun välillä? Aika monella pienellä kotimaisella vaatefirmalla on selkeä vastuullisuusohjelma ja tuotantoa sekä Suomessa että esim. Portugalissa tai Virossa. Laaduntarkkailu on helpompaa, kuljetukset lyhyempiä ja verot tosiaan maksetaan Suomeen.
Joitakin vaatteita tilaan myös muualta Eu:sta tai Briteistä, niissäkin tuotantomaa ja vastuullisuus on esillä.
Sanna Hopiavuorea joku kehui. Juuri sitä telttatyyliä. Laatikkomaisia, suoria leikkauksia, oversizemekkoja ja -paitoja jotka näyttää yöpaidoilta. Ja väreinä mustaa, mustaa ja mustaa. Tietysti jos haluaa näyttää tasapaksulta pötkylältä niin mikä ettei. On tuollekin varmaan asiakaskuntansa mutta en usko että tuo on sitä tyyliä joita moni ihminen täälläkin kaipailee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää olla yksilöllinen ja erottuva - niitä trikootunikoita tekee jo tosi moni firma.
Outi Les Pyy tästä joku aika sitten kirjoittikin: Kokovalikoima! Yhä enemmän on isokokoisia ihmisiä ja mielellään he vaatteita, myös kotimaisia merkkivaatteita, ostaisivat. Vaan kun ei ole kokoja. Monet kotimaiset yritykset tekevät korkeintaan L tai XL. Ja sinnikkäästi ja ilmeisen paljon tuotetaan kokoa S ja XS, ja ne ovat sitten aina viimeisenä alennusmyynnin alennusmyynnissä eli ei ole oikein kysyntää. Itsekin ihmettelen tätä, että miksi tehdään yhä paljon kokoa XS, kun ihan vain verkkokaupan selaajakin huomaa, ettei sille ole niin paljon kysyntää. Sen sijaan vaikka naisten kokoja 50-52 ei tee juuri kukaan. Pitäisi tajuta vastata kysyntään.
Tämä vika myös miesten osastolla. Koot päättyvät M kokoon ja randomi XL rumimmalle paidalle saattaa löytyä joukosta.
Jos suurin osa olisi tuota kokoluokkaa niin teollisuus varmasti palvelisi heitä. Teollisuuden funktio on tehdä rahaa massoilla. Jos näitä kokoja ei ole saatavilla, se johtuu siitä että suurin osa brändin asiakaskuntaa ei ole tässä kokoluokassa. Kaikki brändit eivät voi palvella kaikkia kokoluokkia ja mieltymyksiä
Vierailija kirjoitti:
Monen tyyli on muutakin kuin kuviollinen tunika ja leggarit. Kaikki ei asu maalla ja ole päiväkodissa töissä. Kertokaa kotimainen vaatevalmistaja, joka valmistaa suoria housuja eri pituuksilla, istuvia jakkuja, yksivärisiä peruspaitoja ja laadukkaita neuleita. Ja muissa väreissä kuin musta, tummansininen ja joku petrooli. Katsokaa nyt esim. Nansxx ja Vogxxxx kuoseja, kauhean voimakkaita värejä ja vahvoja kuvioita. Missä ovat yksiväriset vaatteet?
niin ja Nansonkin laatu on tullut alas, olen käyttänyt vuosia heidän yöpaitoja, aiemmat kesti helposti 5v hyvänä, viime vuonna ostettu meni jo nuhjaantuneen näköiseksi muutaman kk:n käytöllä. Nanson takit on tehty Kiinassa ja hinta lähemmäs 200e niin eihän niistä viitsi maksaa kun ei ole mitään laatueroa. Ja tosiaan ne kuosit jakaa mielipiteitä, toiset tykkää mutta rinnalla saisi olla tosiaan ajattomia kuosittomia tai hyvin hillityllä pienellä kuosilla olevia paitoja ettei näytä nelikymppisenä reippaalta Marjatta-eläkeläiseltä 70v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on varmaan outo mielipide, mutta mua ärsyttää kotimaisissa merkeissä se, että niitä on niin vähän ja ne on niin tunnistettavia! Omassa kuplassani ihmiset ostaa usein esim. Uhanaa, Vimmaa, Marimekkoa ja sitten käy oikeesti niin, että se sama mekko tai paita on useammalla päällä tai jos laitat uuden paidan päälle, niin kolme ihmistä tulee heti sanomaan tai kommentoi kuvaa, että "ai, säkin ostit ton uuden Uhanan paidan!".
Mä haluan pukeutua jotenkin yksilöllisemmin enkä niin, että kaikki puolitututkin heti tunnistaa ja tietää, että mikä merkki ja paljonko maksoi. Sen takia mä olen ruvennut katselemaan yhä enemmän esim. tanskalaisia tai brittiläisiä pienempiä vaatemerkkejä.
Tanskalaiset ovat tunnettuja sopuliudestaan. Kaikki vaatteet näyttää samalta. Tooosi yksilöllistä.
No ovathan ne yksilöllisiä täällä Suomessa! Jos ostan tanskalaisen pienen designmerkin mekon, niin ei tule juhlissa samaa mekkoa vastaan toisin kuin esimerkiksi täälläkin mainitut Uhana ja Vimma.
Minulla ei ole mitään tanskalaista designiä eikä Tanskasta tilaamista vastaan. Huvittaa kuitenkin, miten onnistutte valitsemaan juuri ne samat vaatteet, ja jos on niin sama maku, miksi sitä pitää hävetä?
Asun Helsingissä ja työskentelen visuaalisella alalla, eli aikamoisessa Suomi-muodin kuplassa itsekin. Kertaakaan ei ole livenä tullut vastaan samaa vaatetta kuin itsellä. Joskus seminaaripäivillä pääsen kyllä todistamaan ilmiötä, kun useammalla on sama Papun vinoraitaneuletakki ja eräs Marimekon laukku (ei Gratha, papukaijamerkki sille joka arvaa oikean mallin :D).
No ovathan ne yksilöllisiä täällä Suomessa! Jos ostan tanskalaisen pienen designmerkin mekon, niin ei tule juhlissa samaa mekkoa vastaan toisin kuin esimerkiksi täälläkin mainitut Uhana ja Vimma.