Miten jakaa asumiskulut parisuhteessa, jos vain toinen omistaa asunnon?
Puolisoni on muuttamassa minun omistamaani kerrostalokaksioon. Miten sinun mielestäsi olisi reilua molempien kannalta jakaa asumiskulut jatkossa? Tavoite olisi tietysti, että molemmat hyötyisivät yhteenmuutosta taloudellisesti suht tasapuolisesti. Entä miten tulisi jakaa mahdolliset remppakulut (nyt suunnitelmissa ei ole remonttia)? Olemme molemmat palkkatöissä ja keskituloisia (brutto noin 3000/hlö). Alla lukuja, joita voi määrittelyssä hyödyntää.
hoitovastike 189 €
lainan lyhennys 270 €
lainan korkokulut 230 €
puolison aiemman asunnon vuokra 600 €
omistamani asunnon arvioitu markkinavuokra 700 €
PS. Päätökset teemme toki puolison kanssa yhdessä, mutta mielelläni kuulen muiden mielipiteitä ja myös kokemuksia, jos olet joskus vastaavassa asumisjärjestelyssä ollut.
Kommentit (858)
"Et ihan tosissaan näe mitään eroa avoliitolla ja vuokrasuhteella?"
Et sinäkään. Mitä eroa on siinä, että asunnonomistaja haluaa puolisolta puolet käyvästä vuokrasta verrattuna siihen, että asuntoon muuttava ei halua maksaa puolta vuokraa vaan vähemmän? Ensinmainittu on reilua ja tasapuolista. Jälkimmäinen ei ole. Jos muuttaja suostuisi maksamaan vaikkapa 100 euroa eikä 300, niin siihen verrattavissa olisi se, että asunnonomistaja pyytäisikin 500 eikä 300. Ymmärrätkö?
Mitäpä, jos kyseessä olisi vuokra-asunto. Eikö silloin olisi selvää, että vuokra maksetaan puoliksi. Miten se eroaa siitä, että toinen omistaa asunnon? Asumisesta pitää maksaa sen verran kuin se maksaa, jotta se on tasapuolista. Ap kysyi nimenomaan, mikä olisi molemmille tasapuolista. Tasajako on tasapuolista ja siihen on jo aika moni sanonut, että 300 tai 350 on sopiva, koska se on puolet vuokratasosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisosi jos maksaa hoitovastikkeen niin sillä hyvä. Sinä hoidat lainan, koska sinun asunto
Miksi puolison pitää saada asuminen markkinavuokraa halvemmalla? Aikamoista hyväksikäyttöä
Ei kait kukaan niin hölmö ole, että maksaisi asunnon omistajan lainan korkokulut? Yhtiövastike, sähköt, vesimaksut puoliksi ja muuttaja varmaan mielellään makselee ruokakulut tai sitten nekin puoliksi. Asunnon remonttikuluja on aivan turha haaveilla saavansa puoliakaan sinne muuttajalle. Omistaja yksin hyötyy remontista ja siitä seuraavasta arvonnoususta.
Missään nimessä ei kannata kaupitella muuttajaa ostamaan puolet asunnosta, koska et tule ikinä saamaan häntä pois sieltä vaikka miten huonosti menisi. Kyllä on ahneeksi touhu mennyt, kun verrataan markkinavuokraa
Mitä hittoa höpiset.!. 🙄 Se vaan on niin että omistaja maksaa asunnon laina ja remonttikulut. Vuokraa voi maksaa, tai yhtiövastikkeeen toinen asuja, tai mitä sovitaan, sekä tietysti ruokakuluja .Kuka tekee taloustyöt, sekin huomioitava
"En missään nimessä muuttaisi toisen asuntoon pidempiaikaiseksi kyläilijäksi niin, että maksaisin siitä vielä markkinahintaista vuokraa. Kyllä siinä kohtaa haluan, että asiasta tehdään lailliset vuokrasopimukset. "
Kai sopimuksen voi tehdä mutta voi tulla luottamuspula suhteeseen heti alussa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisosi jos maksaa hoitovastikkeen niin sillä hyvä. Sinä hoidat lainan, koska sinun asunto
Miksi puolison pitää saada asuminen markkinavuokraa halvemmalla? Aikamoista hyväksikäyttöä
Ei kait kukaan niin hölmö ole, että maksaisi asunnon omistajan lainan korkokulut? Yhtiövastike, sähköt, vesimaksut puoliksi ja muuttaja varmaan mielellään makselee ruokakulut tai sitten nekin puoliksi. Asunnon remonttikuluja on aivan turha haaveilla saavansa puoliakaan sinne muuttajalle. Omistaja yksin hyötyy remontista ja siitä seuraavasta arvonnoususta.
Missään nimessä ei kannata kaupitella muuttajaa ostamaan puolet asunnosta, koska et tule ikinä saamaan häntä pois sieltä vaikka miten huonosti menisi. Kyllä on
Mitä hittoa höpiset.!. 🙄 Se vaan on niin että omistaja maksaa asunnon laina ja remonttikulut. Vuokraa voi maksaa, tai yhtiövastikkeeen toinen asuja, tai mitä sovitaan, sekä tietysti ruokakuluja .Kuka tekee taloustyöt, sekin huomioitava
Ei. Se vaan on niin, että jokainen pari sopii nämä keskenään. Kyllä asunnon omistamatonkin saa lainaa tai remonttikuluja maksaa jos haluaa ja niin sovitaan. Se ei tietenkään ole mitenkään kiellettyä tai muutenkaan sinun päätettävissä.
Vierailija kirjoitti:
Puoliso? Ja lasketaan rahoja?
Kyllä tuoreen avosuhteen alussa kannattaa molempien pitää huoli ettei tule huijatuksi tai käytetyksi hyväksi. Se on vain tervettä eikä siitä kannata toisen loukkaantua. Sitten on oltu vähän kauemmin yhdessä, niin tarvetta ei toivottavasti enää ole. Näistä asioista närkästyvät yleensä ne, jotka haluavat joko tietoisesti tai tietämättään käyttää toista hyväksi. Sairaan pihit ovat kaikkein pahimpia tapauksia. Sellaisten kanssa pitää olla tarkkana.
Vierailija kirjoitti:
"Et ihan tosissaan näe mitään eroa avoliitolla ja vuokrasuhteella?"
Et sinäkään. Mitä eroa on siinä, että asunnonomistaja haluaa puolisolta puolet käyvästä vuokrasta verrattuna siihen, että asuntoon muuttava ei halua maksaa puolta vuokraa vaan vähemmän? Ensinmainittu on reilua ja tasapuolista. Jälkimmäinen ei ole. Jos muuttaja suostuisi maksamaan vaikkapa 100 euroa eikä 300, niin siihen verrattavissa olisi se, että asunnonomistaja pyytäisikin 500 eikä 300. Ymmärrätkö?
Mitäpä, jos kyseessä olisi vuokra-asunto. Eikö silloin olisi selvää, että vuokra maksetaan puoliksi. Miten se eroaa siitä, että toinen omistaa asunnon? Asumisesta pitää maksaa sen verran kuin se maksaa, jotta se on tasapuolista. Ap kysyi nimenomaan, mikä olisi molemmille tasapuolista. Tasajako on tasapuolista ja siihen on jo aika moni sanonut, että 300 tai 350 on sopiva, koska se on puolet vuokratasosta.
Asetelma eroaa vuokra-asumisen 50-50 kuluista sillä, että asunnon omistaja kartuttaa varallisuuttaan. Vuokralla kumpikin maksaa aidosti yhtä paljon.
Omistaja maksaa mahdollisen lainan sekä rahoitusvastikkeen ja yhtiövastike sekä muut asumisen kulut pistetään puoliksi.
Vierailija kirjoitti:
"En missään nimessä muuttaisi toisen asuntoon pidempiaikaiseksi kyläilijäksi niin, että maksaisin siitä vielä markkinahintaista vuokraa. Kyllä siinä kohtaa haluan, että asiasta tehdään lailliset vuokrasopimukset. "
Kai sopimuksen voi tehdä mutta voi tulla luottamuspula suhteeseen heti alussa
Miksi tulisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän se nyt ole ilmaista asumista, jos vastike, vesi ja sähkö maksetaan puoliksi. Lisäksi sisäänmuuttaja voi halutessaan maksaa ruokakulut kokonaan,
Oikeassa rakkauteen, ei hyötyyn, perustuvassa parisuhteessa ei yhteen muutettua korosteta millään tavalla, et sinä asut MINUN asunnossani ja hyödyt siitä. Aivan hyvin voi tarjota mukavat puitteet rakkaalleen, joka omalta osaltaan huolehtii kuluista.
Mutta minä en ole koskaan elämäni aikana asunut vuokralla, joten ehkä olen väärä vänkäämään näistä asioista.
On päivänselvää, että vesi, sähkö, lämmitys, kotivakuutus, netti, netflixit yms. sekä ruoka- ja talouskulut maksetaan puoliksi.
Kotivakuutus kuuluu omistajan maksettavaksi. Hän saa vahingoista korvauksetkin vai pitäisikö mielestäsi korvauksetkin puolittaa toisen asukin kanssa, sitten ei korjailla yhtään mitään, koska korvaussumma ei riitä kattamaan esim. vesivahinkoja parketille.
Minua ei haittaa lainkaan, että aviomieheni suuresta palkastaan sijoittaa osan. Olen maksanut jo oman asuntoni enkä vaadi kuin juoksevia kuluja puoliksi. Mieheni vaatimalla vaati, että hän maksaa kaikki ruokakulut mukaanlukien satunnaiset illalliset ravintolassa. Muuten hän ei mielestään ole miehekäs :)
Kysyit, mitä neuvon lapselleni yhteen muutosta ja kuluista, jos vaikka olen maksanut osan hänen asunnostaan. Annan järkevän ja aikuisen lapseni itse päättää, mikä hånelle ja mahdolliselle kumppanille on parasta. Tietenkin sanoin, ettei sinne jokaista sisään pyrkivää rauhatonta hampuusia kannata ottaa. Kukin tienaa elantonsa itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän se nyt ole ilmaista asumista, jos vastike, vesi ja sähkö maksetaan puoliksi. Lisäksi sisäänmuuttaja voi halutessaan maksaa ruokakulut kokonaan,
Oikeassa rakkauteen, ei hyötyyn, perustuvassa parisuhteessa ei yhteen muutettua korosteta millään tavalla, et sinä asut MINUN asunnossani ja hyödyt siitä. Aivan hyvin voi tarjota mukavat puitteet rakkaalleen, joka omalta osaltaan huolehtii kuluista.
Mutta minä en ole koskaan elämäni aikana asunut vuokralla, joten ehkä olen väärä vänkäämään näistä asioista.
On päivänselvää, että vesi, sähkö, lämmitys, kotivakuutus, netti, netflixit y
Kotivakuutus kuuluu omistajan maksettavaksi.
Kyllä se vakuutus korvaa molempien irtaimistoa eli maksu puolitetaan.
Rahajumala. No aviopari maksaa puolet yhtiövastikkeesta vesi sähkö. Ja jos omistaa yhteisen asunnon on eri asia kuin että toinen omistaa yksin. Se joka omistaa yksin vastaa omista veloistaan ja kuluistaan. Asunto on vain toisen . Silloin ei kannata ajatella muuta kuin vastike puoliksi. Se siinä on että kun asunnon omistaja kuolee puoliso saa jäädä siihen asumaan. Lesken oikeus asua. Jos leski omistaa puolet asunnosta hän jää siihen ja lapset perii vasta kun molemmat on kuollut. Lapseton pari on viisasta tehdä testamentti laillisesti.
Vierailija kirjoitti:
Puolisosi jos maksaa hoitovastikkeen niin sillä hyvä. Sinä hoidat lainan, koska sinun asunto
Samaa mieltä. Vain hoitovastike puolison maksettavaksi. Sen puolison ei ole syytä hyödyntää omaisuutesi kartuttamista kun ei itse siitä omista mitään eikä näin ollen ole hänelle niiden maksusta mitään hyötyä.
Sinä saat hyötyä sen vajaan parin sadan euron verran. Jis olisit yksin maksaisit senkin.
Vierailija kirjoitti:
Puoliso? Ja lasketaan rahoja?
Seurustelukumppani, mahdollisesti tuleva avopuoliso jos muutto tapahtuu. Ei ole varmaa että elämän kestävä rakkaus. Ei ole edes avioehdotonta avioliittoa solmittu. Paljon voi mennä vielä vikaan. Siksi ei kannata ap:n ruveta kenenkään sponsoriksi, ellei ole miljonääri itse. Mahdollisen eron jälkeen vain katkeroituu kun toinen on elänyt siivellä. -sivusta
No ei toinen maksa sun asuntovelkaa kun ei hänelle jää mitään. Vain puolet vastikkeetta ja vesi sähköstä puolet. Eihän toinen maksa toisen autovelkaakaan. Omat rahat . Aika pieni asuntolaina lyhennys . Pieni on vastike. Kotivakuutus korvaa tulipalo , vesivahinko ja myrsky. Sitten irtainta. Vakuutuksen ottaja on asunnon omistaja . Alivuokralaisen asemassa asuva puoliso ottaa itselleen oman vakuutuksen . Hän tekee alivuokralaisen sopimuksen ja siirtää itsensä kirjoille ko.asuntoon. Posti tuo postit sinne ja kun erotaan muutetaan erilleen vaihtuu osoite. Ei muuta. Ei tarvi riidellä kun asunnon omistaa vain toinen. Usein parisuhde toimii niin että ostetaan yhteinen asunto. Puoliksi . Mutta tässä nyt kuitenkin on toinen yksin ostanut ja ottanut asuntolainan itselleen. No
Sitten kun vuokraa asuntonsa siitä maksetaan vero. Veron osuus miinus vastike . Nyt kun nämä on pari asia on eri. Vuokrattuna asunto jollekin vuokra olisi 700€ miinus vero vastike . Nythän tässä yhteen muuttamisessa ei tapahdu vuokraamista. Yhdessä asuva pari vain puolittaa sen kk kulun kuin sähkö ja vastike. Vaikka puoliso maksaa noin vastikkeen puolet vuokrana hän on silti asemassa puoliso eikä vuokralainen. Nyt ei peritä vuokraa eikä voittoa. Puoliso ei omista asunnosta mitään vain asuu parisuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
"Et ihan tosissaan näe mitään eroa avoliitolla ja vuokrasuhteella?"
Et sinäkään. Mitä eroa on siinä, että asunnonomistaja haluaa puolisolta puolet käyvästä vuokrasta verrattuna siihen, että asuntoon muuttava ei halua maksaa puolta vuokraa vaan vähemmän? Ensinmainittu on reilua ja tasapuolista. Jälkimmäinen ei ole. Jos muuttaja suostuisi maksamaan vaikkapa 100 euroa eikä 300, niin siihen verrattavissa olisi se, että asunnonomistaja pyytäisikin 500 eikä 300. Ymmärrätkö?
Mitäpä, jos kyseessä olisi vuokra-asunto. Eikö silloin olisi selvää, että vuokra maksetaan puoliksi. Miten se eroaa siitä, että toinen omistaa asunnon? Asumisesta pitää maksaa sen verran kuin se maksaa, jotta se on tasapuolista. Ap kysyi nimenomaan, mikä olisi molemmille tasapuolista. Tasajako on tasapuolista ja siihen on jo aika moni sanonut, että 300 tai 350 on sopiva, koska se on puolet vuokratasosta.
No tuohan yksinkertaista. Ap on asunnon OMISTAJA joka joskus asunnon myydessään saa siitä myös voittoa ihan itselleen. Jos tämä nainenkin makselee myös laina/remppakuluja mies hyötyy. Ei nainen. Kyllähän tuon pitäisi tyhmänkin tajuta. Tasapuolista että nainen osallistuu asunnon hoitokuluihin ja maksaa ne koska asuu siinä mutta ei omista asuntoa.
Jos taas osallistuu miehen puolesta myös laina- ym. menoihin niin vain mies hyötyy. Nainen on vuokralainen ei tyttöystävä. Kummallista että tässä joku ongelma. Mies hyötyy kun puoliso maksaa asunnon vain hoitokulut koska ne laina- ym. kulut ovat miehelle kuuluva erä juuri siksi että hän saa sen voiton joskus myydessään asunnon ei tämä nainen.
Ajattelin itsekin ennen ennen niin, että en tietenkään alkaisi kenenkään toisen asuntolainoja maksamaan. Mutta kun tarkemmin asiaa mietin, niin tajusin, että pelkän vastikkeen maksaminen tai jopa vain puolet siitä, olisi kyllä niin iso säästö, että siinä jäisi suhteettoman paljon ylimääräistä per kk toiselle vain sen takia, että on löytänyt asunnonomistajan kumppanikseen.
Eli jos olisin itse tuo joka maksaisi vain satasen tai pari asumisesta, entisen 600euron sijaan, niin en edes kehtaisi pitää noita kaikkia säästyneitä rahoja vain itselläni, vaan vaatisin saada maksaa enemmän vaikka ruoasta. Jos siis kerran se rakkaus on molemminpuolista, eikä ole ahne ihminen, kun täällä on kerran syyllistetty asunnonomistajaa ahneeksi jos pyytää vuokraa. Sehän vasta ahnetta olisi, että säästää toisen omistusasumisen ansiosta 500e/kk eikä edes jaa niitä säästöjä sen toisen kanssa!
Joo hyvä sijoitusidea: pokaa tyyppi jolla on omistusasunto haluamallasi alueella, tarjoudu maksamaan puolet vastikkeesta yhteenmuuttaessa ja voila, voit sijoittaa 500euroa ekstraa per kk!
Vierailija kirjoitti:
Kertoo vaan oikeistolaisesta aloittajasta, kun ensimmäisenä miettii kulujaan ja etujaan kuin sitä, että joku tuollaisen ajatusmaailman omaavan tyypin kanssa haluaa muuttaa yhteen ja edes huolii!
Kertoo siitä, että tuil täältä kysymään näkemyksiä yhteen yhteisasumisen sirkamaan. Vasuriuden saat anteeksi, minäkin olen, mutta dorka ei kenenkään pidä olla.
Puoliso? Ja lasketaan rahoja?