Lue keskustelun säännöt.
Autistit kertokaa mitä normaalia ette ymmärrä?
19.02.2025 |
Aloitan:
- Kissavideoita
- ns. kaunista balladimusiikkia
- Asioiden joukkohysterisointia tai moraalista pahennusta
- Miten yksin olemisesta voi kärsiä
- Miksi minua pitäisi kiinnostaa mitä muut ajattelevat minusta.
Kommentit (291)
Se, että ei puhuta asioista suoraan vaan käytetään kaikenlaisia kiertoilmaisuja vihjailemaan asioista. Sitten kun mulla pölvästillä menee ihan ohi nämä epäsuorat vihjailut sun muut juonittelijoiden puheet. Aina saa olla pohtimassa mitä joku oikeasti tarkoitti puheillaan,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä miten nopeasti ja vaivattomasti niin monia arkinen asia hoituu.
Kaupassa tajutaan heti, että kevytmaitopurkissa on uusi grafiikka, mutta maito on yhä samaa. Mennään uuteen osoitteeseen ja pelkkä kadun kyltti ja numero talon kyljessä kertoo, että kyllä, tämä on oikea paikka. Pyykinpesukone laitetaan päälle puoli unessa.
Minulle kaikki tuntuu olevan niin vaikeaa. Jos tuotapakkaus on uuden näköinen, en tiedä onko se sama tuote. Voin mennä kymmenettä kertaa ystävälle kylään enkä silti ole varma onko edessä oleva tuttu talo oikea paikka. Pyykinpesukoneen laitan päälle osoittamalla koneen osia ja listaamalla ääneen mitä kaikkea pesukoneessa pitää olla.
Ihailen todella tuota vaivattomuutta ja etenkin uusissa paikoissa on ihanaa jos voi mennä tutun normin perässä. Ai, olet menossa paikkaan X. Niin minäkin! Ja sitten vain seuraat perässä ja ei tarvitse koko ajan epäillä onko oikeassa paikassa.
Vierailija kirjoitti:
Mun autisti-puoliso ei ymmärrä
- että muita tulee kehua, ruokaa tulee kehua, lapsia pitää kehua ja vaikkapa lasten ensimmäisiä piirrostöherryksiä
- että joku muu kehuu häntä vilpittömästi ja tarkoittaa sitä, että joku haluaa kehut ääneen lausumalla tehdä toisen iloiseksi
- että on kohteliasta (ja pakollista) vastata viesteihin, tervehtimiseen, lahjoihin, kutsuihin
- että whatsapp-ryhmien asiat koskevat myös häntä esim. kysymykset tai kyläilykutsut
- että keskustelussa, viestittelyssä, lahjojen antamisessa, auttamisessa, tervehtimisessä pitää olla vastavuoroinen (eli vuoronperään tehdään toiselle noita asioita ja sitten päinvastoin on epäkohteliasta ja töykeää olla olematta vastavuoroinen esim. olla hiljaa eikä kysyä kuulumisia, jos toinen jo kysynyt)
- että säännöt koskevat myös häntä, että kaikilla on samat säännöt
- että on kohteliasta ja toivottavaa auttaa av
Näistä moni sopii adhd-puolisooni, mutta hyvin harva autisti-minuun. Toki monella voi olla molemmat ja jossain määrinhän nämä kulkevat käsi kädessä. Mutta ainakin minä ja mieheni olemme luonteeltamme hyvin erilaisia, todennäköisesti sekä geenien että kasvuolosuhteiden takia. Kuten joku totesi, ei oikein mitään voi yleistää koskemaan kaikkia.
Mä tiedän tuon oman päänsisälle jumiutumisen. Yksi kaveri on sellainen, että pelaa itselleen aina parhaat asiat. On siis jättänyt minut pois, kun en ole mahtunut mukaan. Ovat lähteneet retkelle ilman minua. Hänellä ei ole tunnontuskia. Itse koen, että olen tasapuolinen ja pidän puolta. Pari vuotta sitten yritin, että alettaisiin järjestää jotain yhteisiä mökkikokoontumisia. Se ei sopinut oikein kenellekkään. Meidän mökki jne. Luovuin ajatuksesta. Nyt olen alkanut käydä Lapissa vuosittain, niin tuo kaveri on kovasti tulossa mukaan. Omien sanojensa mukaan hän haluaa olla tässä mukana. Ja siis ihan pienellä summalla kuvittelee pääsevänsä mukaan.
Olen nähnyt niin tämän ihmisen läpi. En anna mitään ilmaiseksi, koska häntä ei ole koskaan kiinnostanut tehdä mitään minun puolestani, mikä ei hyödytä häntä.
Suurin osa ihmisistä on epärehellisiä ja omaneduntavoittelijoita. Pettävät, jos sopii heille. En pidä tästä. Tämä on ongelma, koska pidän kuitenkin ihmisten seurasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä te autistt tiedätte, että tietyt luonteenpiirteenne liittyvät nimenomaan autismiin, eivätkä esim temperamenttiinne? Kai te olette nimittäin enemmän kuin pelkkä autisminne? Kysyn siksi, että täällä esiintyvissä listoissa on asioita, joita me normaalitkin voisimme allekirjoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Se, että ei puhuta asioista suoraan vaan käytetään kaikenlaisia kiertoilmaisuja vihjailemaan asioista. Sitten kun mulla pölvästillä menee ihan ohi nämä epäsuorat vihjailut sun muut juonittelijoiden puheet. Aina saa olla pohtimassa mitä joku oikeasti tarkoitti puheillaan,
Kai ymmärrätte kuitenkin, että se teidän "suoruutenne" tuntuu helposti normaalista vastenmielisen törkeältä ja epäkohteliaalta. Siksi emme voi sanoa asioita ns. "suoraan".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan ymmärtänyt miksi kahvipöytään ei mennä heti kun kutsu kuuluu vaan pitää pyytää monta kertaa. Itse menen samantien tai jos olen tullut vieraista viimeisenä, saatan sanoa et menkää te nyt ensin kun tulittekin aiemmin, mut jos ne ei lähde heti, niin menen ottamaan tarjoiluja.
En ymmärrä miten ihmiset jaksaa omaisuuttaan; joku iso talo pihoineen ja sinne tarvittavine/kertyvine tavaroineen, vielä joku vene, 2 autoa, kesämökki jne. Kuolisin kaikkeen stressiin ym mitä koituu, kun omaisuudestaan pitää pitää huolta jne. Ei kiitos.
En ymmärrä miten jotkut kehtaa pitää jotain tiettyä brändiä; sisustuksessa, vaatteissa ym. Siis et on jotain ns. keskiluokkaisia tavaroita kotona, et kun pitää olla just ne tietyt verhot,valaisin jne. Ja Marimekon logokassi jne. Mua jotenki hävettäis/nolottais olla semmonen ihminen :D Mullakin voi olla joku ns. trendaava asia, mut se kokonaisuus ratkaisee; joillakin on kaikki tietyt jutut, niin en vaan tajua. Joku yksittäinen ei haittaa eikä sitä niin kukaan huomaa.
En ymmärrä miehiä/nuorisoa/ihmisiä, jotka mukamas esittää naisille/muille ihmisille sladittamalla autollaan tms. Nuorena olin sanoin muillekin, et elkää kattoko, yrittää vaan esittää, ihan tyhmää. Tai siis jotenkin muka et on hieno auto jne.. äh. ja tähän sarjaan kuuluu jotkut deittiprofiilit, jossa mies poseeraa jonkun hienon auton edessä tai on essu päällä kokkausvälneet kädessä jne. Muka yrittää tehdä vaikutuksen naiseen. Äh. Tai sitten esittelee lihaksiaan. HYh.. en vaan tajua.
Tässä nyt alkajaisiksi mitä tuli mieleen äkkiseltään.
En ymmärrä:
- miksi kesällä harrastusporukan pitää ajaa 2 tuntia jollekin mökille, jossa ollaan kolme päivää muutamassa pienessä huoneessa ja pelataan, kun voisi mennä bussilla Larun kallioille, tai Keskuspuistoon luontoon.
- en ymmärrä myöskään matkailua, kun lennetään 8 tuntia ja istutaan hotellihuoneessa somen ääressä se viikko. Halvemmaksi tulee istua kotisohvalla, tilata mausteista ruokaa.
- en ymmärrä miksi joku voi surra vuoden tai kaksi (serkkuni ja kuulemma oli masentunut), kun vuosikausia kuolemansairas, kärsivä ja kärttyinen ex-kumppani kuolee, joka petti ja kohteli kurjasti.
- en ymmärrä miksi joku hetkuttaa peräänsä, keikistelee kameralle ja postaa sitä someen. Minusta se on vaan todella noloa.
Monta muuta asiaa jota en ymmärrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se, ettei osata sanoa ei. Esim kieltäytyä joistain juhlista, menoista tms.
Ja ai että tämä; pitää (kiireessä) hommata tutulle/naapureille joululahjat, kun nekin aina ostaa sulle. Vaikka kuin ärsyttäis, eikä jaksais, niin pakko on velvollisuuden tunnosta, kun nekin antaa sulle. Mitä jos olisit vaan antamatta? Esim. et ollut ajatellut antaa naapurille joulumuistamista, mut ne sattu tuomaan sen joulukukan/konvehtirasian tms. just aatonaattona ja sullahan ei ollut antaa mitään, niin sit kuitenkin on pakko hommat ja viedä joku heille. Ihan tyhmää, en vaan ymmärrä. Näitä on nähty ja sit ne vielä kirjottaa facen ryhmissä, et kun ei nyt ehtis ja jaksais ja tuli ylimääräinen stressinaihe, mut enhän nyt millään voi olla viemättä heille, kun hekin toi meille... argh! Ihmiset tekee itselleen ihme stressiä ja ongelmia. Ottais rennommin eikä et pitää mennä kaikenmaailman kirjoittamattomien sääntöjen mukaan, et muka pitää antaa vastalahja jne.
En ymmärrä sitä, kun sanotaan yhtä ja tarkoitetaan toista, ja oletetaan, että kuulija ymmärtää, mitä tarkoitetaan.
En ymmärrä sitä, että "luetaan rivien välistä". Eli kuvitellaan, että jätän jotain sanomatta, ja keksitään se sanomatta jätetty osa asiasta itse, ja väitetään sitä minun sanomaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä te autistt tiedätte, että tietyt luonteenpiirteenne liittyvät nimenomaan autismiin, eivätkä esim temperamenttiinne? Kai te olette nimittäin enemmän kuin pelkkä autisminne? Kysyn siksi, että täällä esiintyvissä listoissa on asioita, joita me normaalitkin voisimme allekirjoittaa.
Ei kai sitä voikaan tietää. Minä ainakin näin autistin näkökulmasta kerron asioita, mitä en ymmärrä. Onhan täälläkin jo ollut asioita, mistä eri autistit ovat aivan päinvastaista mieltä. Ei meitä ole kahta aivan samanlaista, koska olemme tosiaan paljon muutakin kuin autismi. Monella voi myös olla muitakin diagnosoituja tai diagnosoimattomia tekijöitä.
Olen muuten siitäkin ehkä vähän erikoinen, että minua ei häiritse tuo sana "normaali". Minun autismiani voi myös nimittää vaikka vammaksi tai sairaudeksi, enkä revi siitä pelihousujani.
Jatkan vielä listaamalla mitä en ymmärrä:
- postata someen naamakuvia, siis mikä pointti siinä on kun kuvateksti on tasoa: minä... minä
- postata someen kuvia vartalosta eri puolilta, vaatteilla tai ilman ja varsinkin jos siitä ei pyydä rahaa. Jos pyytää rahaa niin sen ymmärrän, koska se on järkevää.
- en ymmärrä mitään ns. huvin vuoksi oman naaman esilläpitämistä kun olet tavis joka et osaa tai tiedä mitään, minusta aikaa on vähän. Eri asia jos olet lahjakas jossain, vaikka jos soitat pianoa, tai treenaat agilityä koiran kanssa kilpailua varten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä te autistt tiedätte, että tietyt luonteenpiirteenne liittyvät nimenomaan autismiin, eivätkä esim temperamenttiinne? Kai te olette nimittäin enemmän kuin pelkkä autisminne? Kysyn siksi, että täällä esiintyvissä listoissa on asioita, joita me normaalitkin voisimme allekirjoittaa.
Voi tuo korkea moraali liittyä myös luonteenpiirteisiin. Minulle esimerkiksi pettäminen jonkun kaverini miehen kanssa on täysin käsittämätön asia. Ja silti kaikki ihmiset ympärilläni ovat valmiita tekemään niin.
Minulle se ei vain sovi. Vaikka seksuaalinen kemia olisi suuri, olisi tilaisuus, kaikki olisi kohdillaan. Minusta se on petos.
Suurin osa ihmisiä on heikkoja ja itsekeskeisiä.
Ja se, ettei voi pomolle työpaikalla sanoa jostain vaivaasta asiasta, joka haittaa työtä tai on työntekijöiden mielestä järjetöntä. Sitä vaan tehdään, vaikke heidän mielestään siinä ole järkeä ja joku muu tapa tms. olis parempi. Mulle ei ongelma mennä sanomaan. Ja kuten tuossa joku hierarkioista mainitsi, niin mulla sama; pomolle voi jutella kun kelle tahansa muulle ja just mennä sanomaan ja meenkin, jos joku häiritsee. Varmaan riippuu työpaikoista, mut ärsyttää ihmiset, jotka vaan keskenään marisee eikä tee asialle mitään. Menis nyt sanomaan; ei ne asiat muutu, jos ei tuo asioita esille. Mua on tosin lopputililläkin uhattu esimiehen toimesta, kun ilmeisesti liikaa kyseenalaistin asioita.
Vierailija kirjoitti:
Jatkan vielä listaamalla mitä en ymmärrä:
- postata someen naamakuvia, siis mikä pointti siinä on kun kuvateksti on tasoa: minä... minä
- postata someen kuvia vartalosta eri puolilta, vaatteilla tai ilman ja varsinkin jos siitä ei pyydä rahaa. Jos pyytää rahaa niin sen ymmärrän, koska se on järkevää.
- en ymmärrä mitään ns. huvin vuoksi oman naaman esilläpitämistä kun olet tavis joka et osaa tai tiedä mitään, minusta aikaa on vähän. Eri asia jos olet lahjakas jossain, vaikka jos soitat pianoa, tai treenaat agilityä koiran kanssa kilpailua varten.
No just näin, en vaan tajua. Mulla ei ole kun face ja siellä olin pitkään ilman kuvia. Nyt on profiilikuva, joka on jo reilu 6v vanha, eipä oo tullu vaihdettua. Siis miten jotkut jaksaa jotain selfieitä ja itsestä ottaa kuvia, vartalosta jne. Ja jotain vaatteita vaihdella ja kuvata. Ja whatsappiin ottaa joka reissusta jonku selfien jonkun nähtävyyden tai hyvien maisemien edessä ja jakaa muille.
Vierailija kirjoitti:
Jatkan vielä listaamalla mitä en ymmärrä:
- postata someen naamakuvia, siis mikä pointti siinä on kun kuvateksti on tasoa: minä... minä
- postata someen kuvia vartalosta eri puolilta, vaatteilla tai ilman ja varsinkin jos siitä ei pyydä rahaa. Jos pyytää rahaa niin sen ymmärrän, koska se on järkevää.
- en ymmärrä mitään ns. huvin vuoksi oman naaman esilläpitämistä kun olet tavis joka et osaa tai tiedä mitään, minusta aikaa on vähän. Eri asia jos olet lahjakas jossain, vaikka jos soitat pianoa, tai treenaat agilityä koiran kanssa kilpailua varten.
Nuo naamakuvat! Miten niitä tulee edes mieleen ottaa? Yhdessä vaiheessa minulla oli facebook-kaveri, joka julkaisi joka paikasta naamakuvansa. Tässä minä lenkillä, on punainen naama. Tässä minä juhlissa meikatulla naamalla. Tässä risteilykuvassa on glitteriäkin. Ai että kun aurinko paistaa ulkoillessa, tässä naamakuva aurinkolaseilla. Jokaisessa tilanteessa minua olisi kiinnostanut huomattavasti enemmän jokin, mitä ne kuvan silmät näkevät ympärillään.
Minulla sama kuin tuossa edellä, etten tajua antaa:
- syntymäpäivälahjoja, en muista kuin muutaman ex-kumppanin synttärit ja laitan tekstarin, kavereiden synttäreitä en muista enkä muista heitä silloin (eikä hekään onnittele mua, mutta se on ihan normaalia koska en muista heitä, en odota mitään onnitteluja tai lahjoja tms).
- en lähetä nimppari, joulu, valmistujais tai muita toivotuksia paitsi jos ajattelen että se on välttämätöntä hyödyllisyyden takia, mutten tekisi sitä luonnostaan
- en anna lahjoja, muuta kuin tuon tuliaisia, koska se on järkevä ja perusteltu ettei mennä vieraisille tyhjin käsin
- en kysy tarvitseeko joku apua tms mutta autan kyllä useimmiten jos pyydetään
- en ymmärrä että "on jo myöhä" tai "pitää herätä aamulla" tai "lapset täytyy hakea" tarkoittaa että tapaaminen on päättynyt
Vierailija kirjoitti:
Mistä te autistt tiedätte, että tietyt luonteenpiirteenne liittyvät nimenomaan autismiin, eivätkä esim temperamenttiinne? Kai te olette nimittäin enemmän kuin pelkkä autisminne? Kysyn siksi, että täällä esiintyvissä listoissa on asioita, joita me normaalitkin voisimme allekirjoittaa.
Kun minulle tehtiin niitä autismitestejä ja haastateltiin, jotta saatiin selville, olenko autisti vai johtuuko ongelmani jostain muusta, minulle selvisi, mikä minussa on autismia. Aikaisemmin luulin monia autistisia piirteitä "vain" luonteenpiirteiksi.
Ja sitten on asioita, joita luulin kaikilla ihmisillä olevan, kuten vaikka sen, että ajatuksia pitää "reitittää" jotta ne eivät menisi "jumiin". Toki tuota ajatusten "reitittämistä" tekee varmaan jonkin verran ainakin kaikki vähänkin neuroepätyypilliset ja lukihäiriöiset yms. "erilaiset oppijat".
En ymmärrä miksi ei sanota suoraan mitä tarkoitetaan tai ajatellaan. En ymmärrä miksi ei sanota ei vaan kiertoilmauksin kieltäydytään ja sitten kaikkien pitäisi ymmärtää. Jos kysyn ihmisiltä lähdetkö kanssani paikkaan x, jos henkilö ei sano ei vaan sanoo en tällä kertaa, tänään ei käy, joku muu päivä - jatkan kysymistä maailman tappiin. En myöskään ymmärrä sarkasmia ja sarkastiset vitsit voi loukata mua tai aiheuttaa esim pelon tunteita, vaikka mulle selitettäisiin että se on vitsi. Tieto vitsistä ei ylikirjoita sitä mun reaktiota , että joku oli mun mielestä törkeä tai pelottava ( vaikka se oli siis sarkasmia, eikä mitään kiusaamista)